Etsimäsi runo "Jossakin" sisältyy Lassi Nummen runojen kokoelmaan "Runot 1947 - 1977" (Otava, 1978). Runo löytyy myös esimerkiksi kahdesta runoantologiasta: Tuula Simolan toimittamasta teoksesta "Äideistä parhain" (Otava, 1997) sekä Kai Sieversin toimittamasta kokoelmasta "Elämän kaari" (Otava, 1982).
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
http://kirjasto.kuopio.fi
Äideistä parhain (toim. Tuula Simola, Otava, 1997)
Elämän kaari (toim. Kai Sievers, Otava, 1982)
21.10 alkaa Foxilla Walking Dead season 3 klo 21.55. Fox-kanavan sivuilla http://foxtvfi.ficgohub.com/shows/the-walking-dead/about kerrotaan, että sarjan kolmas 16 jaksoa sisältävä tuotantokausi saa maailmanensi-iltansa lokakuussa 2012.
Lars von Trierin tuottama 26-osainen tanskalaissarja Hiljaiset vedet (Morten Korch - Ved stillebækken, 1999-2000) esitettiin TV2:n ohjelmistossa 2.1.2000 alkaen. Tapahtumapaikkana on Tanskan maaseutu 1950-luvun alkuvuosina. Sarja pohjautuu tuotteliaan tanskalaiskirjailijan Morten Korchin romaaneihin.
Nämä tiedot ja muutakin löydät esimerkiksi Suomen ulkoministeriön sivuilla. Uskontojen jakauma on kohdassa Yhteiskunta, kulttuuri ja media.
http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=17213&culture=f…
Toki voi varata. Mene lähikirjastoon ja kerro henkilökunnalle, minkä kirjan haluat ja mihin kirjastoon haluat kirjan tulevan. Henkilökunta hoitaa varauksen. Jos haluat varata itse, tee se netin kautta täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X. Kirjoita haluamasi kirja kohtaan teoksen nimi. Valitse yläpalkista kohta varaa, klikkaa sitä, kirjoita kirjastokortin numero ja pin-koodi, valitse noutokirjasto, klikkaa kohtaa jatka ja teos on varattu. Mikäli ohjeet tässä tuntuvat vaikeilta, pyydä kirjaston henkilökuntaa näyttämään kirjastokäynnin yhteydessä, kuinka varaus tehdään itse. Jos sinulta puuttuu pin-koodi, saat sen henkilökunnalta. Muista ottaa mukaan henkilöpaperit, esim. passi.
Varauksesta tulee ilmoitus joko postitse tai...
Toista osaa kysellään myös trilogian ensimmäisen osan kustantaneen Nemon Facebook-sivulla. Kustantaja on vastannut kesäkuussa, että "Toivottavasti Liekkiin saadaan jatkoa myös suomeksi. Tällä hetkellä käännöstä harkitaan". Eli vielä ei tiedetä.
http://www.nemokustannus.fi/fi/nemo-kustannus-yhteystiedot.html
Tarkoittanet teosta Sosiaalityön käsikirja, josta ensimmäinen painos on ilmestynyt vuonna 2007.
Toinen uudistettu painos on vuodelta 2010. Korttitiedon mukaan siinä on luettelo sosiaalityön väitöskirjoista vuoteen 2009 asti. Sivumäärä on 470 sivua.
Kolmas uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2011 ja sisältää väitöskirjat vuoteen 2011. Sivuja 496.
Usein kirjan esipuheessa kerrotaan, mitkä tiedot uudessa painoksessa ovat muuttuneet. Jospa siitä selviäisi, onko muuta muutosta kuin vuosien 2010-2011 väitöskirjat.
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Voit aluksi kysyä lähikirjastostasi, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoistasi. Kannattaa siis varautua siihen, että kirjoja on jo tarpeeksi Helmet-kirjastojen kokoelmissa eikä uusille ole tarvetta. Suuria määriä kirjoja ei heti kannata lähteä kuljettamaan. Voit tehdä vaikka listan kirjoista ja tulla sen kanssa kirjastoon.
Puulavesi valssi-niminen kappale löytyy c-kasetilta "Kesäistä musiikkia Puulaveden rannoilta" (Minimusic MIC 38, julkaistu 1979), Esittäjä: Keltanokat-yhtye.
Kasetti on ainakin Pieksämäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta.
Laulun nimi on Haaveiden maa, ja sen on säveltänyt Markku Kopisto ja sanoittanut Aappo I. Piippo. Se löytyy nuotista Kopisto, Markku: Kippari Neppari (Fazer Songs, 1985). (Säe "joskus taas kosketus huomaamaton" on nuotissa: "joskus kuin kosketus huomaamaton".)
Viola-tietokanta (viola.linneanet.fi) on hyvä apuväline myös kotimaisten nuottien etsimiseen, koska sieltä voi etsiä nuotteja myös laulujen alkusanojen perusteella. Muidenkin kirjastojen luetteloista saattaa löytää nuotteja myös alkusanojen perusteella, mutta luettelointikäytännöt ja verkkokirjastojen hakumahdollisuudet vaihtelevat eri kirjastoissa.
Jos oman kirjastosi kokoelmassa ei ole tätä nuottia, voit tilata sen kaukolainaksi.
Kirjaa ei voi varata tietystä kirjastosta, vaan varauksesi kohdistuu kaikkien HelMet-kirjastojen kokoelmiin. Järjestelmä sitten valitsee ensimmäisen vapautuvan kirjan.
Voit soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli (Hurtta 2005: Pahiten loukkaantuneet http://www.kotus.fi/?s=894), jossa käsitellään samaa sanaparia. Artikkelin mukaan voit periaatteessa käyttää kumpaa sanaa vaan, mutta jos olet yleensä epävarma vastaavissa sanapareissa esim. pahiten - pahemmin, käytä mieluummin in-loppuisia sanoja eli tässä tapauksessa nopeimmin-sanaa.
Kajaanin sotaveteraanimatrikkeli on nimeltään:
Puolesta hengen ja heimon ja maan : kajaanilaisten sotavuodet 1939-1945 sanoin ja kuvin. - [Kajaani] : Kajaanin reserviupseerikerho, 2001 (Jyväskylä : Gummerus). - 873 s. : kuv., kartt. ; 26 cm
ISBN 952-91-3194-1 (sid.)
Siinä on mukana myös muistelmia sota-ajan Kajaanista.
Vuolijoki on nykyisin osa Kajaania, sieltä on oma veteraanikirja:
Vuolijoen veteraanikirja / julkaisija: Vuolijoen veteraanikirjatoimikunta. - 2. korj. p.. - [Vuolijoki] : [Vuolijoen veteraaniasiainneuvottelukunta], 2001. - 224 s. : kuv.
Toimituskunta: Risto Karjalainen ... [et al.]
ISBN 952-91-3121-6 (sid.)
Molemmat löytyvät ja niitä voi lainata Kajaanin kaupunginkirjastosta tai kaukolainata muille paikkakunnille omasta...
Jonimatti Joutsijärvi on kirjoittanut runon, jossa puhutaan lohikäärmepuusta. Se löytyy seuraavalta internetsivustolta:
http://tilkkeet.blogspot.fi/2011_10_01_archive.html
Muista tietokannoista emme löytäneet runoa, jonka nimi olisi "lohikäärmepuu".
Aale Tynnin teoksessa Tuhat laulujen vuotta (WSOY 2004) kyseinen kohta on suomennettu:
Pikari Hippokrenen vettä oivaa,
etelän lämpöisyyttä uhkuvaa
ja kimaltavaa helmin kuohuvin,
Koska kohdan ymmärtäminen vaatii säkeistön lopunkin laitan sen tähän:
[...winking at the brim,]
And purple-stainéd mouth;
That I might drink and leave the world unseen,
and with thee fade away into the forest dim.
suun juovan purppuroivaa;
juodapa muistamatta maailmaa,
vajota kauas metsän kätköihin!
Todennäköisesti on kysymys karjalan kielen lauseesta ts. varsinais-karjalaa, todennäköisesti vienankarjalaa. Sanan kannatau pitäisi olla kannattau.
Karjalan kielen sanakirja internetissä http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi .
Sanakirjasta: moni/usea, kieli/ihmisen kieli, kannattao/kannattaa,
Etsimisen voi aloittaa kirkonkirjoista. Tietoja voi kysyä seurakunnasta, jossa tutkimasi henkilö on ollut kirjoilla tai maistraatista. Kansallisarkistosta ja maakunta-arkistoista voi myös löytyä tietoa.
Aluksi kannattaakin tutustua Arkistolaitoksen Sukututkijoille-sivuun: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/sukututkijoille/
Internetistä löytyvään Hiski-tietokantaan kannattaa myös tutustua http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Vanhojen sanomalehtien osalta voit olla yhteydessä Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusaliin, jossa vanhoja sanomalehtiä pystyy lukemaan mikrofilmiltä, puh (09) 191 22743 http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Lehdet löytyvät myös Tampereen kaupunginkirjastosta. Ne voi tilata...
Etunimi Aaron on hepreankielinen nimi. Nimen alkuperä on hämärähkö, ehkä muinaisegyptin ´vuori´, ´vuorelainen´, ´valistunut´.
Kalervo-nimi juontuu knsanrunojen Kalevasta, joka on Kullervo-nimen vaikutuksesta muuttunut Kalervoksi. Kalervo nimen merkiyksestä ei valitettavasti löydy tietoa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28Kustaa%20Vilkuna%29%20%2…
