Punaiseksi jättiläiseksi kutsutaan tähteä, joka elinkaarensa loppupuolella laajenee voimakkaasti. Tähtien säteily (valo ja lämpö) syntyy jatkuvasta fuusioreaktiosta, jossa tähden sisältämä vety muuttuu heliumiksi. Kun vetyvarat alkavat loppua, fuusioreaktio siirtyy tähden keskiosasta sen ulkokerroksiin ja työntää samalla tähden pintaa ulommaksi. Samalla tähden lämpötila laskee ja väri muuttuu punaisemmaksi. Kaikkien tähtien elinikä on rajallinen, mutta vain riittävän isot tähdet muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi (pienemmät hiipuvat ja jäähtyvät ilman laajenemisvaihetta). Omasta Auringostamme tulee sellainen noin viiden miljardin vuoden kuluttua.
Tähtien sisältämien alkuaineiden jäljille päästiin jo 1800-luvun loppupuolella, kun keksittiin...
Häräntappoase DVD:nä on Kouvolan pääkirjastossa mutta ei Kuusankosken kirjastossa. Se on juuri nyt lainassa mutta siihen voi tehdä varauksen. Kirjana Häräntappoase on sekä Kouvolan että Kuusankosken kirjastossa.
Hei!
Valitettavasti näitä kirjoja ei ilmeisesti ole luetteloitu niin, että asiasanoissa tulisi esiin se, että kuvat ovat taiteilijoiden näkemyksiä eikä esimerkiksi valokuvia.
Tällaisia taiteilijoiden näkemyksiä löytyy kuitenkin avaruutta käsittelevistä kirjoista. Näitä löytyy sanoilla avaruus, maailmankaikkeus, planeetat ja aurinkokunnat.
Uusimmat kuvateokset esittelevät etupäässä valokuvia, joten todennäköisesti kannattaa etsiä vanhempia kirjoja.
Avaruustutkimukseen liittyviä kuvia voi etsiä myös NASA:n sivulta hakusanalla "artist's concept".
http://www.nasa.gov/home/index.html
UTC eli koordinoitu yleisaika ei siirry kesäaikaan, joten talvi- eli normaaliajan vallitessa Suomen aikavyöhyke on UTC+2 ja kesäaikana UTC+3.
Ks. esim. Finavian sivut: https://ais.fi/ais/vfr/gen_fi/karttamerkit_ja_lyhenteet.html
Aikavyöhyketieoa Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aikavy%C3%B6hyke
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi runon. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palvelumme lukijoista?
Kuulostaisi ihan Arthur Millerin näytelmän The Crucible pohjalta tehdyltä Nicholas Hytnerin ohjaamalta elokuvalta, nimeltä Noitavaino (1996)
Lisätietoa täällä:
http://www.imdb.com/title/tt0115988/
Kysymykseen R.L Stinen Goosebumps- sarjan suomennetuista kirjoista on vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71089e46-6e87-476… Vastauksessa kerrotaan, että R. L. Stinen kirjoittamasta Goosebumps -sarjasta on suomennettu seuraavat teokset: Vihreää hirviön verta (Monster Blood, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Kamala kamera (Say Cheese and Die!, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Muumion kirous (The Curse of Mummys's Tomb, suom. 2000) Elävien nukkejen yö (Night of the Living Dummy, suom. 2000) Näkymättömiin (Let's Get Invisible!, suom. 2000) Keskiyön kulkijat (The Scarecrow Walks at Midnight, suom. 2000) Kummitusluola (Ghost Beach,...
Kysyin kollegoilta ympäri Suomea, mutta valitettavasti kukaan ei tunnista tätä novellia. Wikipediasta löytyy englannin kielellä lista romaaneista ja novelleista, joissa kerrotaan teleporttauksesta (teleportation in fiction). Ehkä sieltä löytyy oikea tarina.
Tässä linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Teleportation_in_fiction
Listasta puuttuu Alfred Besterin romaani Määränpäänä tähdet, jossa myös kerrotaan teleporttauksesta.
Paavo Rintalan tiedetään kuvanneen Pojissa omaa lapsuuttaan Oulun Raksilassa. Esimerkiksi Jakella on ollut esikuva elävässä elämässä. Hän ei halua olla tekemisissä minkään Pojat-aiheisen kanssa, koska kokee Rintalan pilanneen hänen elämänsä. Jaken äiti lähti todellisuudessakin Saksaan, palasi Ouluun ja meinasi nostaa oikeusjutun vuonna 1958 ilmestyneen kirjan takia. (Kaleva 1.5.2005)
Urkille esikuvana ollut Urho Koskipaasi kertoo Kalevan haastattelussa 22.11.2004 Raksilan poikien tehneen kepposia, mutta he eivät vahingoittaneet ketään tai tehneet taloudellisia vahinkoja. "Asiat ovat melkein yksi yhteen. Kirjan tapahtumat tiesi tavallaan lukematta", Koskipaasi sanoo. "80 prosenttia kirjasta on varmasti totta." Koskipaasia haastateltiin myös...
Rahojen arviohintoja sisältävä Suomen kolikot ja setelit -kirjan vuoden 2011 laitos noteeraa vuoden 1953 10 markan kolikosta vain kahden korkeimman kuntoluokan yksilöt. Vuonna 1953 lyötiin yli 22 miljoonaa 10 markan kolikkoa eli enemmän kuin muina jakson 1952-62 vuosina yhteensä, joten se on hyvin yleinen. Virheetön, täysin leimakiiltoinen kolikko on 5 euron arvoinen (vain harvat rahat ovat näin hyviä); "ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut" -luokitettu kolikko on arvoltaan 2 euroa. Jos kolikossa on käsittelyn jälkiä tai se on kulunut, sillä ei luettelon mukaan ole keräilyarvoa.
1950-luvulla lyödyistä 10 markan kolikoista arvokkaimpia ovat vuoden 1958 rahoista ne, joissa on kapea "1" (1-40 euroa -...
Helmet-kirjastoissa maksut voi toistaiseksi hoitaa vain kirjastossa asioidessa.
Internetin kautta toimivaa maksamista on selvitetty, mutta vielä ei ole löytynyt riittävän toimivaa ja edullista ratkaisua.
Lause löytyy Dalai-laman kirjasta Maailmankaikkeus atomissa: tieteen ja hengen läheneminen (Tammi, 2006) ja kuuluu näin:
"Mikäli tieteellinen erittely johtopäätöksenään osoittaisi tietyt buddhalaiset väitteet vääriksi, silloin meidän tulisi hyväksyä tieteen tulokset ja hylätä nämä väitteet."
Kirjan on suomentanut Matti Ojanperä.
Linda on muinaissaksalainen naisen nimen loppuosa –linda, joka merkitsee ’kilpitaistelijatarta’.Se alkoi esiintyä itsenäisenä nimenä romantiikan kaudella. Eva on heprealaisperäinen nimi ja tarkoittaa ’elämä, elämänantaja’. Matilda tulee saksalaisesta nimestä Mathilde joka tarkoittaa ’mahtava taistelijatar’. Amanda on latinaa ja tarkoittaa ’rakastettava, ystävällinen’. Sandra on lyhennelmä nimestä Aleksandra ’puolustajatar, suojelitar’ ja tulee kreikan kielestä. Olivian lähtökohtana on latinan oliivipuuta tarkoittava sana. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ja Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Hei!
Nopeasti tulee mieleeni Antti Tuurin Taivaanraapijat,
mutta on aiheesta toki kirjoitettu muitakin teoksia:
Engelmann, Ruth: Lehtimaja
Luoma, Heikki: Kuparitaivas
Riarbäck, Asser: Karhunrantalaiset (Kanada)
Willman, Samuli: Alaskan lohi
Lännen lokarit
Paluu kotimaahan
Tie länteen
ja tietenkin Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarja (muuttajina ovat ruotsalaiset).
Vaikea kysymys. Tapio Rautavaaran levytyksistä ei tunnu löytyvän tätä laulua vaikka vastaavan tyyppisiä maankiertolaisuutta käsitteleviä kappaleita onkin. Rautavaara teki Amerikan kiertueet vuosina 1959, 1960 ja 1972, mutta niistä kertovaa ohjelmaa en ole kyennyt paikalistamaan.
Kysymys on esitetty myös Youtube-kommentissa. Kysyjän mukaan etsitty kappale olisi samalla albumilla kuin kappale Astridin valssi.
Tuula Liuski ja Leena Viiri levyttivät 1972 albumin Kansanomaisesti. Astridin valssin lisäksi se sisälsi mm. perinnesävelmät Euran kirkkomaalla, Husaaripolkka, Muistelo ja Kauppias Intiasta. Valitettavasti levyä ei näytä olevan saatavissa mistään, joten niitä ei voi tarkkistaa. Astridin valssi on julkaistu lisäksi muutamalla kokoelma-...
Vaikea sanoa ilman kuvaa mikä kasvi on kyseessä. Laitankin oheen linkin joka avaa kuvan hevonhierakasta http://www.pukinparta.net/html/hevonhierakka.htm
Tosin hevonhierakan ei pitäisi kasvaa ihan noin isoksi kasviksi kuin kuvasitte.
Tässä vielä Wikipediassa olevaa kuvausta kasvita http://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonhierakka
Ainakin
Laar, Mart
Unohdettu sota : sissi- ja tiedustelusotaa Virossa toisen maailmansodan aikana ja sen jälken. - FinnEpos,1993.
Ērglis, Dzintars
Latvian kansallinen vastarintaliike (1944-1956)
Teoksessa: Miehitetty Latvia / toim. Marjo Mela. - Rozentāls-seura, 2007.
Kuodytė, Dalia
Tuntematon sota : Liettuan neuvostovastainen aseistettu vastarinta vuosina 1944-1953. - Veterator, 2007.
Laasi, Edvard
Viron vastarinta 1944-1949 : asiakirjakokoelma. - E-S press, 1993.
Behr, Hermann
Partisaanina Viron metsissä. - WSOY, 1958.
Romaaneja Virosta:
Viirlaid, Arved
Ristittömät haudat. - Karisto, 1968 ja myöh.
Viirlaid, Arved
Henki ja kahleet. - Karisto, 1981.
Mihkelson, Ene: Ruttohauta - WSOY, 2011
Raud,Eno: Metsäveljet- Orient Express, 1991
Raitis...
