Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Hiidenkivi-lehden kotisivuilla (http://www.hiidenkivi-lehti.fi/) uusimmaksi numeroksi mainitaan 6/2012, joten siitä päätellen kuudes numero on jo ilmestynyt. Lehden ilmestyminen loppuu kuitenkin vuodenvaihteessa (ks. esim. Helsingin Sanomien juttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/Kulttuurilehti+Hiidenkivi+lopetetaan/a130559…).
Jouluenkeli-nimisiä lauluja on useita. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyvät nämä:
Seija Halosen säveltämä (alkaa sanoin "Sä tiedätkö armas lapseni"), Veikko Laihon ("Mä ajan joulun muistan sen") , Matti Nikusen ("Kulkusten äänet täyttävät kaupungin ruuhka-aikaan"), Anja Riskan, Heimo Saksion ("Taivaan kirkas enkeli"), Virpi Hannun ("Oi, äiti, ruudun takaa näin jouluenkelin), Riitta Korpelan ("Joulun odotus rinnassani minä ullakolle kiipesin") ja sitten vielä se Jukka Kuoppamäen.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Yleisradion Fono-tietokannan kautta löytyy vielä muitakin:
http://www.fono.fi/
HelMet-verkkokirjastoa selattaessa kirjan kohdalla oleva teksti ”hyllyssä” tosiaan tarkoittaa, että kirja on hyllyssä siinä kirjastossa, jonka kohdalla teksti lukee. Jos teet kirjasta varauksen, kirja voi olla tilassa ”hyllyssä” muttei välttämättä siinä kirjastossa, josta haluat kirjan noutaa. ”Hyllyssä” merkitsee silloin, että kirja on hyllyssä sen omistajakirjastossa. Varaus on noudettavissa, kun omissa tiedoissa kirjan kohdalla lukee ”odottaa noutoa”. Tämä on kieltämättä hiukan hämäävää.
Internetin kautta varattaessa kirjoja ei haeta useinkaan aivan saman tien hyllystä. Varaukset sisältävä hakulista otetaan joitakin kertoja päivässä, jolloin varatut kirjat poimitaan hyllystä. Pienissä kirjastoissa lista otetaan yleensä harvemmin kuin...
Eri kirjastoissa on erilaiset säännöt kirjaston internet- ja muiden asiakaskoneiden käytölle. Mikäli muut asiakkaat eivät noudata niitä, kannattaa kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen. Heidän tehtävänsä on huolehtia siitä, että ajan varannut asiakas myös pääsee varauksensa käyttämään.
En ole varma, mistä kirjastosta kysymyksessäsi kerrot, joten en voi antaa tarkkaa vastausta juuri sen kirjaston tilanteesta. Monissa kirjastoissa on erikseen internetin käyttöön ja kirjaston tietokannan selailuun tarkoitettuja koneita. Mikäli omassa kirjastossasi ei näin ole, voisit ehdottaa sellaisen järjestelyn tekemistä henkilökunnalle. Silloin kirjojen etsimistä varten olisi todennäköisemmin kone vapaana, kun netinkäyttäjät olisivat omilla koneillaan.
Kirjasto on suljettuna 1.1.2013 alkaen. Varminta on siirtää varausten noutokirjasto itse. Aivan 100 prosenttista varmuutta ei ole siitä, mikä noutokirjastoksi tulee, jos ja kun varaukset siirretään automaattsiesti.
Erin Hunterin fantasiakirjasarjaa Soturikissat: Uusi profetia on lainattavissa Lauritsalan kirjastosta varmasti pitkään. Kirjastosta poistetaan kirjoja vasta, kun ne ovat huonokuntoisia ja mahdollisuuksien mukaan tilataan suosituista sarjoista uudet tilalle. Voit halutessasi varata kirjoja, lasten- ja nuortenaineiston osalta varaaminen on maksutonta. Kirjastosta saat internettunnukset, joilla voit tehdä itse varauksia tai voit myös pyytää henkilökuntaa varaamaan haluamasi kirjan.
Scifi- ja fantasiakirjallisuuteen erikoistuneen Risingshadow-sivuston mukaan kolmas kirja Aamunkoi ilmestyy maaliskuussa 2013. Uusi profetia on kaiken kaikkiaan kuusiosainen sarja. Lisää voit lukea tämän linkin kautta: http://www.risingshadow.fi/library?action=...
Nimikirjojen mukaan Onni on vanhempien tunteita poikalapsen syntymän johdosta kuvastava nimi. Lisäksi nimi voidaan käsittää toivotukseksi, että onni seuraisi lasta hänen koko elämänsä ajan, tai lyhentymäksi sanasta "onnellinen".
Valtteri on saksalaisen Walther-nimen suomalainen muunnelma. Sen merkitys on kutakuinkin "valtias", "kansan hallitsija", "kansanjoukon johtaja".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Näin sampoa kuvaillaan Kalevalan 10. runossa:
Siitä seppo Ilmarinen,
takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi,
lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti:
laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn,
rahamyllyn kolmantehen.
Siitä jauhoi uusi sampo,
kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa:
yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä,
kolmannen kotipitoja.
Kalevala, kymmenes runo, säkeet 409-422.
Sampo on siis runon mukaan mylly, joka tuottaa käyttäjälleen aineellista hyvää. Vastaavanlainen ihmelaite, Grotti-mylly, esiintyy germaanisessa perinteessä. Myllyn keksiminen on aikanaan ollut teknologian huippusaavutus. Sammon takojaa Ilmarista voidaan siis pitää älyniekkana, keksijänä tai hänet voidaan nähdä jumalallisen...
Aikaisemmin nimellä täytyi olla tuhatkunta kantajaa, vuodesta 2010 alkaen noin viisisataa. Nimipäiväkalenteriin otetaan uusia nimiä nykyisin viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2015. Esim. vuoden 2010 kalenteriin on hyväksytty runsaasti uusia nimipäiviä. Suomalaisen almanakan nimilista kasvoi 39 nimellä ja suomenruotsalaisen 21 nimellä. Helsingin yliopisto pitää yllä almanakan nimiluetteloa. Viime vuosikymmeninä suomalaisista nimistä on vastannut professori Eero Kiviniemi suomen kielen laitoksesta ja suomenruotsalaisista nimistä professori Marianne Blomqvist pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksesta. Muodolliset päätökset nimistä tekee yliopiston rehtori.
Kirjastokortin saa tulemalla kirjastoon voimassaolevan kuvallisen henkilötodistuksen kanssa (ajokortti, passi tms.)ja täyttämällä ilmoittautumislomakkeen aikuistenosaston tietopalvelussa. Kortin saa samalla käynnillä.
Tervetuloa
Lintuaiheisia hauskoja sanaleikkejä löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Outo lintu / tekijät Jaana ja Jaakko Rintala, Karisto 2004
Pihlajanorsu : selkärangattomia selityksiä / tekijät Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala ja Vesa Sisättö, Otava 2008
Hämärä luonto : aamunkoista yön tuhmaan lintuun (niiden käyttäytymisestä ja elämästä yleensä) / tekijät Mikko Rimminen ja Kyösti Salokorpi, Tammi 2001
Lisäksi netistä löytyy joitakin lintuaiheisia vitsejä, mm.
http://www.metsastysinfo.com/metsastysinfo/muuta_mielenkiintoista/vitse…
ja vielä käkiaiheinen vitsi:
http://www.vitsiniekka.com/Haluatko.html
Kirjan saaminen lainattavaksi on tosiaan kestänyt melko pitkään. Syksyn aikana uutuuskirjoja tulee paljon ja jonojen purkaminen vie aikansa. Yritämme saada pikaisesti kirjan eteenpäin.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla norjalaisen Bjørn Sortlandin Silmätyksin. Se on kertomus 17-vuotiaasta Fridasta, joka matkustaa Italiaan saatuaan tietää sairastavansa vakavaa silmäsairautta, koska hän haluaa nähdä maailman kauneimman maan ja sen taideaarteet ennen kuin on myöhäistä. Firenzessä Frida tutustuu 19-vuotiaaseen Jakobiin, joka vie Fridan mukanaan taidekierrokselle Italiaan ja Ranskaan. Tekstin lomassa on kuvia tarinassa mainituista maalauksista.
Mieleen tulee Henrik Tikkasen satiirinen romaani Unohdettu sotilas. Sitä ei ole nyt omassa kirjastossa saatavilla, joten en voi tarkistaa.
Toinenkin kirja tuli vielä mieleen. Heidi Ruotsalaisen romaani Kylmän sodan agentti: kaukopartiojohtaja Lauri Solehmaisen elämäntarina kertoo salaisista tiedustelutehtävistä Naton agenttina mm.
Murmanskin alueella maailmansotien jälkeen. Kirja on julkaistu 2011, joten sitä ehkä on vielä myynnissäkin.
Saksankieliset sanat Richard Fallin säveltämään ja Fritz Löhner-Bedan sanoittamaan lauluun "Was machst du mit dem Knie, lieber Hans?" löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 15. Voit tarkistaa allaolevasta linkistä teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa.
Lähteet:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sarjan muita osia ei ole ilmestynyt ainakaan toistaiseksi suomeksi, koska niistä ei löydy mainintaa mistään tietokannoista.
Laitoin kustantajalle kysymyksen, onko heillä suunnitelmia julkaista sarjan seuraavia osia suomeksi. Jos sieltä vastataan, ilmoittelen sinullekin.
