Terttu Tupala on kirjoittanut muistelmakirjan nimeltä Oi minne loittonitte päivät. Kirja on ilmestynyt vuonna 1988. Tupala kertoo kirjassa lapsuudestaan, nuoruudestaan, opiskeluajoistaan, työstään opettajana ja toiminnastaan kouluhallinnossa. Hän ei kuitenkaan kerro muistelmissaan juuri mitään kirjoittamistaan teoksista.
Tyyris Tyllerö -lastenkulttuurilehdessä (2/1985, s. 21-25) Tupala kertoo siitä, miten hänen lapsuutensa kokemukset ovat vaikuttaneet Pappilan Marja -sarjan kirjoittamiseen. Kovin tarkasti hän ei tosin käsittele esim. Pappilan Marjan joulu -kirjaa. Muualtakaan ei tunnu löytyvän perusteellista kuvausta tästä kirjasta.
Internetissä Terttu Tupalasta on lyhyet perustiedot Kirjasampo-verkkopalvelussa osoitteesta http://www....
Hei!
Suomen kielen perussanakirja vuodelta 1992 ilmoittaa vain noidankattilan synonyymin, hornankattila. Ilmaus siis tarkoittanee jotain hyvin tukalaa paikkaa.
Pirkko Muikku-Wernerin teos Suurella sydämellä ihan sikana
tuntee vain termin hornan tuuttiin, joka tarkoittaa erittäin kauas, hukkaan, pois.
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla ei mainitse hornan- eikä noidankattilaa.
Muita suomen kielen ilmaussanakirjoja minulla ei ole nyt käytössä.
Piki verkkokirjastosta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=7E5569F1F6A5BE… niitä löytyy muutama lisää. Teosten saatavuuden voi tarkistaa sieltä asiasanoilla suomen kieli ja ilmaukset.
Sitaattia ei ilmeisesti löydy teoksesta lainkaan, sillä ainakin englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa http://en.wikiquote.org/wiki/Jane_Austen kerrotaan, että sitaatti on laitettu virheellisesti Austenin nimiin. Tuon lähteen mukaan se olisi todellisuudessa peräisin Fanny Pricen vuonna 1999 laatimasta mukaelmasta. Teosta ei ole suomennettu.
Alkuperäisessä romaanissa on hiukan tuota muistuttava kohta juuri luvussa 10. Se menee seuraavasti: ”Dinner was soon followed by tea and coffee, a ten miles' drive home allowed no waste of hours; and from the time of their sitting down to table, it was a quick succession of busy nothings till the carriage came to the door, and Mrs. Norris, having fidgeted about, and obtained a few pheasants'...
Tavunraja on kahden vokaalin välissä, silloin kun ne eivät muodosta diftongia. Suomen kielessä on 18 diftongia, mutta ia ei kuulu niihin, joten Emilia tavutetaan E-mi-li-a. Lähde: Leino, Pirkko : Hyvää suomea, 3.uud.p. 2001, s. 28-30.
Tieteellisen aineiston hakupalvelusta Google Scholarista http://scholar.google.com ja korkeakoulukirjastojen kokoelmatietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi löytyy useita myös verkossa julkaistuja väitöskirjoja, joissa käsitellään kollegiaalisuutta opettajan työssä:
Opettajien kollegiaalinen yhteistyö ammattikorkeakoulussa : mikropoliittinen näkökulma opettajuuteen / Pasi
Savonmäki. Jyväskylä : Koulutuksen tutkimuslaitos,2007.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37746/T023.pdf?seq…
Yksin mutta yhdessä -Opettajat omaa työtä ja oppilaitoksen toimintaa kehittämässä / Mäntylä, Ritva, 2002.
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67243/951-44-5459-6.pdf?seq…
Verkosto opettajien tukena / Jyrkiäinen,...
Tarkoitat varmaankin keräilyarvoa? Muutamassa numistmatiikkaa eli rahatiedettä käsittelevissä vanhemmissa kirjoissa mainitaan myös matkashekit, ainakin näissä: Rahan väärti = Finnish numismatics, Russian bonistics / Erkki Borg (1980),
Soviet paper money and bonds used as currency 1895-1990 = Neuvostoliiton paperirahat ja rahana käytetyt obligaatiot / Pentti Laurila (1989) ja Soviet paper money from czarist empire to our days : 1895-1985 = Neuvostoliiton paperirahat tsaarin ajasta nykypäiviin : 1895-1985 / Pentti Laurila (1988). Matkashekkien arvosta ei kuitenkaan ole mainintaa.
Ehkäpä kannattaisi ottaa yhteyttä johonkin Suomen Numismaatikkoliiton jäsenyhdistykseen:
http://www.numismaatikko.fi/web/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Alakulo-sanalle ei näy löytyvän tyhjentävää selitystä vanhemmistakaan etymologisista lähdeteoksista. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen sanojen alkuperä teoksessa se kyllä mainitaan, mutta siinäkin selvitetään vain sinänsä ymmärrettävämpi alkuosa (ala-) - jälkiosan (-kulo) alkuperä on sen mukaan "epäselvä".
Sekä Suomen sanojen alkuperä että Raimo Jussilan Vanhat sanat -teos ajoittaa alakulon ensimmäisen kirjallisen esiintymän vuoteen 1781, jolloin J. E. Frosterus käytti sitä August Hermann Francken Postillan jälkimmäisen osan suomennoksessa (kahdessa eri muodossa - alakuloinen ja alaskuloinen). Sanan taustalla saattaa olla yksinkertaisesti viljelytermistön (ala)kuloinen-sana kuvaannollisesti käytettynä. Toisaalta, Vanhan kirjasuomen...
Vuoden 1917 eduskuntavaaleista löytyy tilastotietoa Doria-julkaisuarkistosta http://www.doria.fi/handle/10024/67199. Asiakirjan sivulla 50 on Nurmijärvellä annetut eri puolueiden äänimäärät.
Sekarotuisen koiran "rotuvalikoima" riippuu sen vanhemmista ja esivanhemmista. Jos koiran vanhemmat ovat puhdasrotuisia eri rotujen edustajia, koirassa on kahta eri rotua. Jos kaksi tällaista koiraa lisääntyy keskenään, jälkeläisessä on neljää rotua. Jos se saisi pentuja toisen samalla tavoin polveutuvan koiran kanssa, rotuja olisi kahdeksan, ja seuraavassa polvessa jo kuusitoista. Mitään ylärajaa rotujen määrälle ei ole, kyse on vain siitä, montako sukupolvea roturisteytymät jatkuvat. Käytännössä sekarotuisen koiran esivanhempia ei kuitenkaan yleensä tunneta tarkasti ainakaan monen sukupolven päähän, ja toisinaan pentueen isä saattaa olla täysin tuntematon.
Geneettisesti kaikki kesykoirat ovat hyvin lähellä toisiaan, eikä niiden...
Noin vanhoja kuvia luultavasti löytyisi parhaiten museoiden kokoelmista, vaikka kuvien aihetta tietämättä asiasta on vaikea sanoa mitään kovin tarkkaa. Jos kyse on jostakin erikoisaiheesta, saattaa sitä varten olla omia hyviä kuvalähteitään. Pystyn kertomaan näillä tiedoin asiasta vain yleisellä tasolla.
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa katselemalla Museoviraston kuvakokoelmia osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Palvelut/Kuva-arkisto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista puolestaan voi lukea osoitteessa http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/kuvapalvelut.
Viralliset arkistot perivät yleensä maksun kuvan luovuttamisesta,...
Anarkistin keittokirja on William Powellin kirjoittama vuonna 1971 julkaistu teos, joka sisältää esimerkiksi räjähteiden ja aseiden valmistusohjeita. Teokseen pohjautuen on myös vuonna 2002 ilmestynyt samanniminen elokuva.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Anarchist_Cookbook
Valitettavasti meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa J. Karjalaisen vanhemmista. Hän on aina viimeisimpään Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen henkilökuvaansa saakka, halunnut pitää yksityisasiat omana tietonaan (ks. oheinen juttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/J+Karjalainen+tulee+takaisin/a1362126150526 ). Tällä kysymyspalstalla on aiemmin kysytty samaa aihetta sivuten aiemmin sitä, onko Ragni Malmsten J. Karjalisen äiti. Ohessa 14.10.2007 annettu vastaus:
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään...
Vuoden 1970 peruskoulun opetussuunnitelma on kirjattu 2-osaisena komiteamietintönä: Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö I : opetussuunnitelman perusteet (Komiteamietintö 1970: A 4)ja Peruskoulun opietussuunitelmakomitean mietintö II : oppiaineiden opetussuunnitelmat (Komiteamietintö 1970: A 5). Molemmat komiteamietinnät löytyvät Jyväskylän kaupunginkirjaston varastosta. Kirjat voi saada lainaksi pyytämällä niitä esim. pääkirjaston tietopalvelusta kirjaston 2. kerroksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa ”Myrsky” (1892, s. 21) tuo kohta menee seuraavasti: ”Koralliks luut on siirtyneet / Ja silmät helmiksi; / Näet meri kaikki helmassaan / Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.”
Matti Rossi on päätynyt omassa suomennoksessaan ”Myrsky” (2010, s. 52) hiukan erilaiseen muotoon: ”nyt koralliksi muuttuneet on luut / ja silmät kimalteleviksi helmiksi, / mitään hänestä ei ole kadonnut, / meri muuttanut on häntä vain, / hän oudon, runsaan merimuodon sai.”
Noiden kahden suomennoksen lisäksi on olemassa koko joukko teatteriversioita ja mukaelmia, mutta ehkäpä noista kahdesta löytyy sinun tarkoituksiisi sopiva sitaatti.
Kirjastossamme on myös oppikirjoja mutta kysymääsi Fotoni 1 kirjaa ei meillä ole. Mikäli haluat, se voidaan tilata sinulle jostain muusta kirjastosta. Kaukolainan hinta on 2 euroa yleisistä kirjastoista ja kaukolainapyynnön voit tehdä joko netin kautta tai lähikirjastossasi.
Hei,
erilaiset keräilysarjat olivat Saksassa erittäin suosittuja vuosien 1926 ja 1945 välillä. Vielä nykyisinkin tunnetaan n. 700 erilaista tuon aikakauden albumeihin kerättävää keräilysarjaa, lisäksi on vielä n. 420 sarjaa, joita varten ei erityistä albumia ollut. Kuvia on ollut erikokoisia ja eri aihepiireistä.
Tunnetuin kuvasarjoja albumeihin painattanut yhtiö oli savuketehdas Reemtsma, jonka mukaan noita kuvia alettiin nimittää tupakkakuviksi eli Zigarettenbilder.Savukerasioissa oli numeroitu kuponki, joita keräämällä ja useampia savukefirmaan kerralla lähettämällä sai paluupostissa 25, 50 tai jopa 100 keräilykuvaa.
Ainakin osassa albumeista on keräilykuvien kautta saatu kerätyksi myös tekstiosuus.Kuvia on painettu myös niin paljon,...
Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua.
Puukosta on kyllä sanontoja:
- Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos.
- Kuka tuloo eik' oo puukkoja.
-Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni.
- Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy.
Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938.
- Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
Southern black bream (Acanthopagrus butcheri)kuuluu ilmeisesti niiden kalojen joukkoon, joitten nimeä ei vielä ole suomennettu. Kala kuuluu heimoon Sparidae = Hammasahvenet. Englanninkielinen wikipedia sisältää hyvän artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Southern_black_bream
Ylioppilaslautakunnasta kerrottiin, että suorituksia säilytetään puolitoista vuotta ja sitten ne tuhotaan.
Ylioppilaslautakunnan sivuilta http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/ löytyy tämän vuoden kokelaskirje, jossa puhutaan koesuoritusten näyttämisestä lopullisen arvostelun jälkeen. Jos tutkinnonsuorittaja haluaa tarkastella koesuoritustaan tai tilata siitä kopion se onnistuu puolentoista vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.
