Kirjastojärjestelmä kaatui puolisen tuntia sitten, ja palvelinta ollaan parhaillaan käynnistämässä uudelleen. Toivottavasti katkos jää lyhytaikaiseksi; kannattaa kokeilla kirjautumista uudelleen jonkin ajan kuluttua. Pahoittelen harmia.
Helsingin keskustassa sijaitsevan Kirjasto 10:n lisäksi Töölön kirjastossa on varattava soittohuone. Tässä tietoa tilasta ja sen varaamisesta:
"Musiikkiosastolla 4 krs. pieni soittohuone, jossa harjoituspiano - Yamaha Clavinova CLP-260. Soittohuone varattavissa "Varaa tietokone" -palvelussa Töölön kirjaston kohdalta - työtila 26. Huoneessa ei voi soittaa muita soittimia, koska huone on heikosti äänieristetty."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/palvel…
Tällä hetkellä Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikalla on neljä mediatyöasemaa, joilla voi mm. skannata dioja ja negatiiveja. Laitteen merkki ja tyyppi on Epson V 700.
Kaupungirjastolla ei ole lainattavaa diaskanneria.
Alla olevista linkeistä löydät mediatyöaseman esittelyn ja pääset varaamaan ajan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Internet-lähteiden mukaan suurimmassa tunnetussa kissapoikueessa oli 19 poikasta, joista tosin neljä syntyi kuolleena. Ennätys on vuodelta 1970.
Kaikkien aikojen nuorimmasta kissaemosta en löytänyt mainintaa. - Naaraskissan voidaan katsoa olevan sukukypsä sen tultua ensimmäistä kertaa kiimaan. Ajankohdassa voi olla paljonkin yksilöllistä ja rotukohtaista vaihtelua - vaihteluväli on 4-18 kuukautta. Kissan tiineysaika vaihtelee 59-71 vuorokauteen. Näiden tietojen perusteella kissan olisi teoriassa mahdollista saada ensimmäinen poikueensa noin puolen vuoden ikäisenä.
Lähteet:
Sari Haikka, Kissan uusi kotilääkäri
http://www.cat-world.com.au/cat-world-records
http://rulingcatsanddogs.com/cat-world-records.htm
Kyllä on. Teos löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista erilaisista Koskenniemen kokoomateoksista, ja niiden saatavuuden kirjastoista voit tarkistaa HelMet-aineistohausta esimerkiksi alla olevan linkin kautta. Napsauta kunkin teoksen nimeä, jotta saat tarkemmat tiedot esille.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=nuori+anssi&searchscop…
Alla on joukko romaaneja ja novellikokoelmia, joissa on mielenkiintoista ja hyvää dialoginkäyttöä, ja myös monessa epäsovinnaisesti käytettyä kieltä. Kirjoja ovat vinkanneet useat kirjastolaiset eri puolilta Suomen kirjastoja. Toivottavasti niistä löytyy sinulle sopivia.
- Orvokki Aution Pesärikko-trilogia
- Maria Jotunin useammatkin teokset
- Pasi Lampelan Hellekausi-novellikokoelma
- Ingo Schulzen Adam ja Evelyn
- Hannu Luntialan Hommes-novelleja
- Turkka Hautalan Äijä muuttaa yksin (novelli kokoelmassa Kansalliskirja)
- Henry Miller
- William S. Burrougs
- Rosa Liksom
Hei!
Avaruutta käsittelevät kirjat löytyvät meiltä hyllyluokan 52 alta.
Kun tulet kirjastoon, kysy avaruus-kirjoja henkilökunnalta. Opastamme sinut oikeille hyllyille.
Hei! Kirjaa, jonka nimi olisi "Aurinko on tähti" ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy. Meillä on kuitenkin paljon aurinkoa, tähtiä ja avaruutta käsitteleviä kirjoja. Voisin suositella sinulle esimerkiksi Carole Stottin kirjaa "Avaruus : tähdet, planeetat, galaksit : ...aurinkokunnasta maailmankaikkeuden rajoille". Kirja löytyy pääkirjastosta lasten- ja nuortenosastolta.
Tästä linkistä voit katsoa meiltä löytyviä kirjoja, joiden aiheena (asiasana) ovat aurinko ja tähdet: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?boo1=AND&dat1=aurinko&dat2=t%E4hdet&dat3=ki&…
Kirjat löytyvät pääasiassa hyllyluokista 52 ja 52.2. Kun tulet kirjastoon, tule kysymään kirjaa henkilökunnalta. Opastamme sinut oikeille hyllyille.
Lainsäädännöllistä estettä oman kirjaston perustamiselle ei ole. Osuuskuunnan sääntöihin tulee tällöin kirjata kirjastotoiminta osuuskunnan toimialaksi. Osuuskuntalain löydät Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011488?search%5Btype%5D=pi…
Tekijänoikeuslaki ei estä teosten lainaamista, Finlexistä voi tarkistaa mitä tekijänoikeuslaissa sanotaan asian tiimoilta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi…
Erityisesti kannattaa huomioida, että oikeus lainata ei koske elokuvateoksia ja tietokoneohjelmia. Niiden kohdalla asiasta pitää erikseen sopia teoksen oikeuksien haltijan kanssa.
Kun laittaa Googleen hakusanoiksi esimerkiksi "ilmaiset kielikurssit", löytyy joitakin sivustoja. Osa sivustoista toimii, osaa ei näköjään enää ylläpidetä, sivujen tasosta on vaikea sanoa. Suosittelisinkin sinua kääntymään kirjaston puoleen. Kirjastosta löytyy paljon eri kielten kielikursseja aina aloittelijoista jo edistyneemmille opiskelijoille tai vanhan kertaajille. Ja näitä kielikursseja voit lainata kirjastosta ilmaiseksi. Etsimiseen saat apua kirjaston henkilökunnalta!
Pääkaupunkiseudun valikoimiin voi tutustua Helmet-tietokannassa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Työnvälityspalvelut-toimialaraportin http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1596/Tyonvalituspalvelut_1_2012_… mukaan työnvälitystoiminnan suurimpien yritysten listaaminen niin henkilömäärän kuin liikevaihdonkin suhteen on haasteellinen tehtävä. Selvittääkseen kaikkien yhteenlasketun liikevaihdon ja henkilömäärän on tietoja etsittävä useasta lähteestä.
Johanna Tanskasen pro gradu -työssä "Liiketoimintamalli ja yrityksen menestyminen : vertaileva analyysi henkilöstöpalveluyrityksistä" http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/86872/87181.pdf?sequence=2 kuitenkin mainitaan, että v. 2011 kymmenen suurinta henkilöstöpalveluyritystä olivat Barona, Staffpoint, VMP (entinen Varamiespalvelu), Manpower, Opteam, Eilakaisla, Adecco, Go On, Selekta ja...
Laulun sanat löytyvät Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta (WSOY 17. p. 1961)
Aukee uusi latu,
alkaa vieras tie
- mihin kauas satu outo meidät vie?
Emme vielä tiedä
mikä odottaa.
Latu saattaa viedä
kauas vuorten taa.
Ehkä tiemme
johtaa synkkiin korpihin.
Ehkä latu hohtaa
kirkkain tähtösin.
Emme eksy, pelkää,
kerran kotihin
aavintakin selkää
vie Isä armahin.
Ompelukoneen historiasta ja kehityksestä löytyy tietoa muun muassa kirjoista:
Ompelukone : ensimmäinen kodinkone, tekijä Leena Willberg, julkaissut Tampereen kaupungin museot 1988.
Ammattina vaate, julkaissut WSOY 2002.
Myös seuraavista internetlähteistä löytyy aiheesta tietoa:
http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2008/ompe…
http://www.husqvarnaviking.com/fi/527.htm
Nykypäivän ompelukoneiden käytöstä löytyy tietoa kirjasta:
Enemmän irti ompelukoneesta, tekijä Marion Elliot, julkaissut Kustannus-Mäkelä 2011
Tässä vielä internetlähde nykyaikaisimmista ompelukoneiden ominaisuuksista:
http://www.kaspaikka.fi/koti/nuoppone/tietotekniikka/valmistus.htm
Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta välimerkkejä koskevia teoksia ovat esim. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas ( Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009), Pirkko Leino: Pilkulleen; opas välimerkkien käyttöön ( Otava, 2006) ja Hillevi Setälä: Hei haloo; täydellinen opas tekstiviestittelyyn ( Edita, 2007). Melinda tietokannasta löytyy mm.seuraavia pro gradu-töitä: Essi Hannu: Välimerkkien opettaminen yläkoulun ja lukion äidinkielen oppikirjoissa ( 2010) jaTeppo Nevo: Pilkku vai ei; näkökulmia välimerkkinormeihin- ja ongelmiin ( 2007)
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://linda.linneanet.fi/F/JKAGT2TTCTFE8JYSCCD1VNCJR1DGVTMBVESIMPKNP43…
Suomen kielen laitoksen sivuilta löytyi seuraavia lopputöitä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/...
Vaasan kaupunginkirjaston kautta ei löytynyt tietoa liikkeestä. Kirjastolla on käytössään mm. tämänkin ajan osoitekirjoja ja puhelinluetteloita, mutta tästä kauppaliikkeestä ei löytynyt mainintaa.
Olisiko liike ollut toiminnassa vain hyvin lyhyen aikaa? Omistajan nimi ja tarkempi sijainti voisivat myös auttaa selvittämisessä.
Voisit ottaa yhteyttä Vaasan maakunta-arkistoon, Pohjanmaan museoon tai Österbottens Traditionsarkiv -arkistoon:
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a…
http://museo.vaasa.fi/w/
http://www.sls.fi/doc.php?category=2&docid=43
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 39 Zeus-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
Valitettavasti nimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt selitystä tämän nimen alkuperästä. Voisiko nimi kuitenkin olla ulkomaista alkuperää?
Tämä on hieno kysymys, mutta niin laaja, että tästä voisi oikeastaan tehdä gradun tai väitöskirjan. Uskontojakin on kovin monta ja niihin kaikkiin perehtyminen veisi paljon aikaa. Yksiselitteisiä vastauksia ei ole. Laitan oheen joitakin käsityksiä suurimmista uskonnoista, mutta voit myös kääntyä kotiseurakuntasi puoleen. Monissa seurakunnissa on tarjolla Kysy papilta -palvelu tai nettipappi, jolle voi esittää kysymyksiä.
Juutalaisuus: Vanhan testamentin Mooseksen laissa määrätään kuolemantuomio useista rikkomuksista. Nyky-Israelissa ei kuitenkaan jaeta kuolemantuomioita Mooseksen lain mukaan.
Kristinusko antaa rangaistuksen esivallan käsiin.
Kristinuskon käsitykset löytyvät Uudesta testamentista, esim. Room 13:3-4:
3 Ei sen, joka...
Kappale on Nellyn levyllä 5.0. Itse levyä löytyy monista kirjastoista eri puolilta Suomea, mutta nuotteja ei Frank-monihaun mukaan kirjastoissa ole. Frankin avulla voi hakea useiden suomalaisten kirjastojen kokoelmista yhtäaikaa:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Laulu on suomalainen kansanlaulu, ja sen nimi on Laiva tummansininen. Sanat löytyvät Helmet-kirjastoista alla mainituista nuottikirjoista:
- Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua / Koonnut ja sovittanut Olli Heikkilä
- Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua / Koonnut ja sovittanut Olli Heikkilä
- Karjalaisia kansanlauluja Johanneksen seudulta / Toimittaneet Heimo Heimola & Simo Härkönen
- Karjalaisia kansanlauluja Koivistolta / toim. Sulo Jukanen, Niilo Villanen
- Merimies merta rakastaa. 3 : Kansanlauluja ja vanhoja merimieslauluja / Toimittanut Anneli Hongelin
