Haanojan kirjaston lastenosastolla voi kuunnella cd-levyltä ja c-kasetilta musiikkia ja äänikirjoja. Haanojan kirjaston cd-levykokoelma on hyvin pieni. Aikuisten puolella on etupäässä maailmanmusiikkia ja jokunen pop-musiikkilevy. Lasten puolella on lastenlauluja cd-levyinä.
Punakaartilaisten hauta on Kaupintie 22:n ja Tinatie 2:n välistä lähtevän ulkoilutien ja sähköradan vierellä, kukkulan alarinteellä. Paikalla on vuonna 1996 paljastettu muistolaatta, jossa teksti 24 haudatusta punakaartilaisesta, jotka kuolivat 12.4.1918.
Helsingissä oli vuonna 1918 Englannin kuninkaallisen laivaston neljä E-luokan sekä kolme C-luokan sukellusvenettä. Välttääkseen alusten joutumisen saksalaisten käsiin, brittikomentaja tuhosi veneensä räjäyttämällä ne Harmajan edustalla 4.4.1918.
Lähteet: Antero Rautio: Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset ( Karisto, 1998)
Markku Melkko: Suomen sukellusveneet ( Minerva, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472266__Santero%20rautio_…
Asiasanoitus ja luokitus ovat juuri ne apukeinot, joita etsit. Suomen sisällissodasta, jota on kutsuttu myös vapaussodaksi, käytetään virallisesti asiasanaa 'kansalaissota'. Käyttämällä pelkästään tätä asiasanaa hakuterminä saat HelMetistä 709 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kansalaissota&searchscope…
Jos kuitenkin haluat rajata haun nimenomaan muistelmatyyppiseen kirjallisuuteen, kirjoita hakuun kaksi asiasanaa: 'kansalaissota muistelmat'. Tuloksena on 114 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=kansala…
Koska kaikkea aineistoa ei kuitenkaan ole asiasanoitettu, ainakaan täydellisesti, voit lisäksi tehdä haun kirjastoluokituksen mukaan. Verkko-HKLJ:stä http://hklj.kirjastot....
Sinun kannattaisi varmistaa asia Myrkytystietokeskuksesta, sillä me emme pysty arvioimaan käytön turvallisuutta. Asian selvittämistä varmasti helpottaa, jos tiedät, millä aineella myrkytys on tehty.
Myrkytystietokeskus:
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus…
Tarkoitat varmaankin Naxos Music Library- tietokantaa, jossa voit kuunnella etäkäyttöisesti 1,2 miljoonaa kappaletta. Kirjautumiseen tarvitset vain oman kirjastokortista löytyvän kortin numeron.
Naxoksen löydät Turun kaupunginkirjaston Tietokannat-sivulta Taide, kirjallisuus ja musiikki -osiosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=106404
Naxos Music Libraryn lisäksi Naxos tarjoaa Video Library palvelun, josta voit tarkastella yli 1500 taide-musiikkia koskevaa videota.
Tietokanta toimii kaikilla Vaski-kirjastojen korteilla.
Downshiftaus lienee terminä vielä niin uusi, ettei sitä ole käytetty paljonkaan kirjaston asiasanoituksessa. Leila Simosen teos ”Polulta poikkeamisen taito” (Voimapaja, 2012) näyttää olevan tällä hetkellä ainoa sillä asiasanalla varustettu teos. Wikipedian osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Downshifting löytyvään artikkeliin on kerätty jonkin verran downshiftausta käsittelevää kirjallisuutta, jota on kirjaston kokoelmissa, vaikkei tuolla asiasanalla. Kannattaa aloittaa vaikka niistä. Kunkin kirjan saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://luettelo.helmet.fi teoksen nimellä.
Kirjoja ekologisesta jätenäkökulmasta voisivat olla esimerkiksi seuraavat HelMet-kirjastoista löytyvät teokset:
Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption...
Tuorein suomeksi ilmestynyt yleisesitys länsimaisen kirjallisuuden historiasta taitaa olla Pekka Vartiaisen yli 900-sivuinen ”Länsimaisen kirjallisuuden historia” (BTJ, 2009). Jos yhden järkäleen sijaan haluaa mieluummin saman erillisinä kirjoina, Vartiainen on julkaissut sen myös päivitettyinä osina ”Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Barokki, klassismi, valistus ja romantiikka länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa” (Avain, 2010). Vartiainen on julkaissut uudemmasta kirjallisuudesta vielä lähes 1000-sivuisen kirjan ”Postmoderni kirjallisuus : länsimaisen kirjallisuuden historia 1945-2000” (...
Pasilan kirjaston lehtialueella (2. krs) on kopiokone, jolla voi skannata muistitikulle. Kirjaston ensimmäisen kerroksen kopiokoneella voi skannata sähköpostiin ja periaattessa myös muistitikulle, mutta laite ei tunnista kaikkia muistitikkuja. Pasilan lisäksi Kirjasto 10:ssä on kopiokone, jolla on mahdollista skannata muistitikulle.
HelMet-kirjastot
http://www.helmet.fi/fi-FI
Otimme yhteyttä Sotkamon kunnankirjastoon. Heiltä kerrottiin, että heidän kirjastossaan ei tällaista lakimiesneuvontaa ole koskaan ollutkaan. Lähin kirjasto, josta löytyy asianajajien maksuton neuvontapalvelu on Kajaanin kaupunginkirjasto. Kevään päivystysajat löydät tästä linkistä: http://213.143.184.82/kirjasto/index.htm
Ollako vai eikö, siinä pulma:
jalompaa onko kärsiä ja sietää
kaikk' iskut, nuolet julman kohtalon,
vai asein käydä tuskain merta vastaan,
lopettain kaikki? - Kuolla - nukkua,
ei muuta; - tietää, uness' että päättyy
sydämen kipu, tuhannet nuo tuskat,
nuo lihan perinnöt - se täyttymys
ois pyyntö hartain. Kuolla, nukkua;
niin, nukkua! ja kenties uneksia?
Kas siinä vastus. Sillä minkälaiset
unemme lienevätkään kuolemassa,
nuo kahleet maan kun riisuttu on meiltä, -
se arveluttaa. Ja se pohdiskelu,
se kurjuutt' elämän niin pitkittää.
Ken kärsis ajan ilkkua ja raippaa,
tylyyttä sortajan tai korskan pilkkaa,
lain viivytystä, ylenkatsett' armaan,
virastoröyhkeyttä, potkaisuja,
joit' ansiokkaat epatoilta saavat, -
terällä tikarin jos niistä itse...
Suurin syy tähän näennäiseen ilmiöön lienee se, että kun Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot ovat siirtyneet käyttämään uudenlaista hankintajärjestelmää, niin kirjastoihin tilatut teokset näkyvät järjestelmässä jo silloin, kun ne ovat vasta tilausvaiheessa. Kun suurin osa ainakin suomenkielisestä kirjallisuudesta tilataan kirjastoihin kustantajien ennakkotietojen perusteella, siis jo paljon ennen kirjojen ilmestymistä, niin kirjojen tiedot näkyvät HelMet-tietokannasta paljon aikaisemmmin kuin ennen. Aiemminhan tiedot tulivat näkyville vasta, kun kirja fyysisesti oli ilmestynyt, saapunut luettelointiosastolle ja luetteloitu tietokantaan.
Nyt siis kirjojen tiedot ovat näkyvillä jo viikkoja, jopa kuukausia ennen kirjan ilmestymistä, ja siksi...
Lassi Nummen neljä Stonehenge-runoa löytyvät kokoelmasta Matkalla niityn yli (Otava, 1986). Niistä toisessa ja neljännessä puhutaan ruohosta; vihreys mainitaan vain jälkimmäisessä:
" -- ja vahvalle märälle ruoholle
johon jalkamme uppoavat."
(Stonehenge 2)
"Sateen harmaudessa hohtaa vihreä ruoho."
(Stonehenge 4).
Leo Siirtolan sävellyksiä on nuotinnettuna kahdessa julkaisussa. Ensimmäinen niistä on Pelimannin polulta (julkaistu v.1987). Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit. Toinen on julkaistu v. 2002 ja on nimeltään Hetki kuin timantti : Leo ja Leena Siirtolan lauluja. Nuotissa on sanat, kosketinsoitinnuotinnos ja sointumerkit. Kumpaakin nuottia on saatavilla useammastakin suomalaisesta kirjastosta. Aineistohakuja voi tehdä Frank-monihaku sivustolla (osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi). Mikäli oman kirjastonne kokoelmista näitä nuotteja ei löydy, voitte tehdä kirjastossanne kaukolainapyynnön ja saada näin nuotit käyttöönne.
Lisää tietoa Leo Siirtolasta löytyy mm. Leena Siirtolan kirjoittamasta elämäkerrasta "Leo Siirtola : Lapin...
Artikkeli on vuoden 1938 Rajan turva -lehdessä (nro 1). Lehteä on joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Lehti on kaikissa näissä kirjastoissa lukusalikäytössä, eli sitä ei lainata kirjaston ulkopuolelle, mutta voit pyytää kopiot artikkelista oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Timeanddate.com-sivustolta löytyy kartta, joka näyttää, missä päin maailmaa kuu on kulloinkin nähtävissä horisontin yläpuolella: http://www.timeanddate.com/astronomy/moon/light.html. Kartan alapuolelta voi valita haluamansa päivän ja kellonajan, ja "change time" -painike päivittää kartan. Kartalla kirkkaana näkyvällä alueella kuu on periaatteessa nähtävissä, sääolosuhteista ja kuun vaiheesta riippuen. "View Day and Night Map" -linkki aivan kartan alareunan alla näyttää lisäksi, missä päin maailmaa on päivä ja missä yö.
Kartta ei siis huomioi kuun vaiheta, vaan vain sen sijainnin - uudenkuun aikaanhan kuu ei Maasta käsin näy. Samalta sivustolta löytyy myös taulukko kuun vaiheista: http://www.timeanddate.com/calendar/moonphases.html....
Euroviisujen kilpailukappaleen kolmen minuutin maksimipituus on ollut käytössä jo 1960-luvulta. Aluksi sen tarkoituksena oli karsia ylipitkät laulut, 1990-luvulla sitä perusteltiin osallistujamaiden määrän kasvulla.
Myös vuoden 2013 Malmön kisojen sääntöpaperissa sanotaan, että 3 minuutin keston ylittävä kilpailukappale voidaan hylätä.
http://www.eurovision.tv/upload/press-downloads/2013/Public_version_ESC…
Kilpailukappaleet ovat kyllä levyillä ja videoina ilmestyessään monesti pitempiä kuin 3 minuuttia. Kisaa varten niistä tehdään lyhennetty versio, joka mahtuu aikarajaan. Finaalin suorassa lähetyksessä olisi toki mahdollista esittää pitempi versio, mutta riskinä olisi hylkäys.
Orkesteri säesti laulajia vielä 1998, mutta sen jälkeen...
Jäiköhän kysymyksestä puuttumaan osa? Tai onkohan se tarkoitettu meille Kysy -kh -palvelun vastaajille? Kiitos kysymästä. Kysy kh -palvelu täytti 10 vuotta vuonna 2009. Pientä juhlahetkeä kuvaavasta artikkelista (linkki) voi huomata että vastaajat ovat kokeneet työstään usein iloa voidessaan oppia uusia asioita vastaamisen lomassa ja voidessaan tutustua asiakkaiden tiedontarpeisiin koittaen löytää sopivaa vastausta. Itsekin yhdyn täysin noihin tuntoihin.
Ai niin, tätä vastaamistahan tehdään kaiken muun työn ohessa, tuskinpa kellään on aikaa olla pitkään koneilla. Sanoisin että asiakkaiden lähettämät kysymykset ovat aina hyviä.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastopro/ajankohtaista/arkisto/tiedote…
Viestiratsumiehen koulutuksesta ei ole mainintaa Rakuunan ja ratsumiehen käsikirjassa (1938) eikä myöskään Viestimiehen käsikirjassa (1936).
Molemmissa aikalaisoppaissa mainitaan kuitenkin ratsulähetin tehtävästä osana viestitoimintaa. Lähettinä toimivan ratsumiehen tuli hallita sanoman perillesaattamisen lisäksi myöskin tarvittaessa omien viestiyhteyksien korjaaminen, sekä vastaavasti vihollisen viestiyhteyksien sabotointi. Myös vihollisen viestiyhteyksien tiedustelu saattoi kuulua ratsulähetin toimenkuvaan, laajan toiminta-alueensa sekä nopeutensa ansiosta.
On siis hyvinkin mahdollista, että isänne on saanut kertausharjoituksissa nimenomaisesti viestialan erikoiskoulutusta em. ratsulähetin tehtäviä varten, viestiratsumiehen nimikkeellä....
