Pieni nukke -kappaleen nuotti ja sanat löytyvät mm. Suuresta poptoivelaulukirjasta.
Internetin kautta vapaasti tulostettavaa nuottiversiota ei näyttäisi olevan.
Mikään tieto, kuva tai sivuston osa ei varmasti säily netissä loputtomiin, mutta myöskään ei voi olla täysin varma, että ne ovat sieltä kadonneet.
Sivusto on saatettu lopettaa, ja sen myötä suuri osa sivustosta on kadonnut, mutta jotkin osat ovat voineet esimerkiksi linkityksen kautta siirtyä muualle ja säilyä.
Aiheesta lisää tietoa mm. Tietosuojavaltuutetun toimiston Lapsille ja nuorille -sivulta:
http://www.tietosuoja.fi/51785.htm
Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
Taiteilija Kaija Väreestä ei tosiaan ole tietoa taiteilijamatrikkeleissa tai historiikeissa. Hän on maalannut muotokuvia mm. näyttelijä Ansa Ikosesta ja Tarmo Mannista. Tarmon Mannin muotokuva on näytteillä Saarijärven museossa. Valokuva muotokuvasta löytyy tämän blogin sivulta:
http://jalkaisin.blogspot.fi/2012/07/saarijarvi-muotokuvia.html
Yksi lehtiartikkeli löytyy. Glorian antiikki -lehdessä (2010, nro 2, s. 75) on Muotokuva kertoo -artikkelisarjassa artikkeli Kaija Väreen Ansa Ikosen muotokuvasta. Lehti löytyy muutamista Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28glorian%20antiikki%29%20…
Suomen murteiden sanakirja määrittelee koppakaarin "huutokaupassa viimeiseksi, yhdellä kertaa myytäväksi (sekalaiseksi t. arvottomaksi) tavaraeräksi". Perunkirjassa se merkitsee sekalaista, erikseen luokittelematonta omaisuutta tai varallisuutta.
Netistä ei tätä tietoa löytynyt, myöskään yleisen kirjaston lähteistä en onnistunut ketjuja löytämään. Otin yhteyttä Urheilukirjastoon, sieltä vastattiin, että nämä tiedot pystyy heidän kokoelmansa lähteistä kokoamaan. Se vaatii kuitenkin niin paljon työtä, että tiedonhaku kirjaston puolesta on maksullinen. Sinun kannattaisi käydä Urheilukirjastossa ja tutkia, millä tavalla parhaiten pystyt saamaan tiedot, itse etsimällä vai maksullisella tiedonhaulla. Urheilukirjasto on yleisölle avoin kirjasto, sen yhteystiedot löytyvät täältä http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976 .
Kirjastoalan ammattitaito ei ole salaisuus: kirjastot.fi-sivustolta löytyy kattava paketti alan koulutuksesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Samalla sivulla on myös linkki kirjastoalan koulutus- ja kelpoisuusvaatimuksiin:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Korkeakoulututkinnosta on paljonkin apua, pätevöitymisessä se otetaan huomioon ainakin yliopistossa opiskeltaessa.
Tutkinto voi olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.
Helsingin seudulla ei järjestetä yliopisto- tai ammattikorkeakoulutason koulutusta, lähimmät paikkakunnat ovat Tampere ja Turku. Kursseja on joinakin vuosina ollut mahdollista suorittaa...
Proteiinit koostuvat yhteensä 20 eri aminohaposta, joista kymmentä ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan, vaan ne täytyy saada ruoasta. Aminohapot toimivat rakennusaineina kudos- ja entsyymiproteiineissa sekä monissa hormoneissa ja hermostollisissa välittäjäaineissa. Proteiinissa on energiaa 17 kJ (4 kcal) grammaa kohden. Proteiinin ylimäärä ei varastoidu vaan muuttuu elimistössä rasvaksi http://www.fineli.fi/component.php?compid=2230&lang=fi
Proteiineista voi lukea lisätietoa esimerkiksi teoksesta Peltosaari, Leena et al.(2002): Ravitsemustieto, s. 75 – 90. Teoksen mukaan runsaasti proteiinia 100 grammaa kohden on esimerkiksi soijajauhossa, maitojauheessa, edamjuustossa, vehnäalkiossa, maapähkinässä, kalassa ja raejuustossa (...
Kysymyksen henkilögalleria viittaa vahvasti Matti Rossin salanimellä Olavi Kokko kirjoittamiin dekkareihin, joiden kertojana ja päähenkilönä on entinen päätoimittaja, kirjailija Juuso Rinne. Yksinäinen mies Rinne tosin ei ole, sillä hänen rikoksia ratkaisevaan seurueeseensa kuuluu nimismies Rauno Kettusen ohella myös naisystävä Paula Kiviluoto. Kettusen kaksostytöt Sari ja Mari laulavat innokkaasti isänsä opettamia pohjalaisia kansanlauluja; kysymyksessä mainitut löytyvät järjestyksessä kolmannesta (ja viimeisestä) Rinne-dekkarista Varo valhetta, matkamies.
Heikki Laitinen on kirjoittanut artikkelin Joensuun yleisistä saunoista sanomalehti Karjalaiseen 31.1.1993. Siinä on mainittu Merimiehenkadun yleinen sauna, joka sijaitsi nykyisen kirjastotalon tontilla, ja saunarakennuksesta on myös kuva ulkopuolelta. Saunaliikkeen perusti torikauppias Ville Asikainen poikansa Einon kanssa, joka jatkoi yritystä isänsä jälkeen. Saunan pito loppui 1960-luvulla, kun saunat yleistyivät kerrostaloihin.
Lähde: Artikkeliviitetietokanta Käkönen: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html
Näytelmää ei ole julkaistu varsinaisena kirjana. Sitä ei löydy myöskään Näytelmäkulmasta, jonka kautta löytyy usein myös ei-julkaistuja näytelmätekstejä. Ehkä kannattaa kuitenkin kysyä vielä Näytelmäkulmasta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Näytelmäkulma voi myös myöntää oikeudet näytelmän julkiseen esittämiseen. Lisätietoja löytyy täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategor…
Seuraavat englanninkieliset verkkojulkaisut löytyivät hakusanoilla "subject teachers" tai "language teachers" tai "science teachers" ja collaboration tai peer support Google Scholar palvelun avulla http://scholar.google.fi/
TEACHERS WORKING TOGETHER: A DIALOGUE ON ORGANIZATIONAL AND CULTURAL PERSPECTIVES OF CHINESE TEACHERS / LYNN PAINE and LIPING MA Michigan State University; ilm. alkup. International Journal of Educational Research, 1993
http://internationalteachercert.wiki.educ.msu.edu/file/view/Paine%26Ma%…
Interdisciplinary collaboration in English language teaching: Some observations from subject teachers’ reflections1 / Cynthia Lee Hong Kong Baptist University. Reflections on English Language Teaching, Vol. 7, No. 2, pp. 129–138...
Kirjaa on hyllyssä joidenkin Satakirjastojen kokoelmissa. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen. Tietoa ja ohjeita löydät täältä:
http://www.satakirjastot.fi/
Hei,
Eri maiden ruoan tuonti- ja vientitilastoja sinun on helpoin lähestyä ensin Tilastokeskuksen "Kansainvälistä tilastotietoa" -portaalin avulla => http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/
Valitse sieltä osio "Kansainvälisen tiedon taulukot" => http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/pxweb.html => http://pxweb2.stat.fi/Database/Kansainvalisen_tiedon_tietokanta/databas…
Hakupuusta löytyy aihealue "Maa-, metsä- ja kalatalous" ja taulukko FAO:n "Maataloustuotteiden tuonti ja vienti (tonnia) 2006-2010".
Aloita oman taulukon teko valitsemalla osataulukko.
Jos haluat käyttää FAOn alökuperäislähdettä FAOSTAT -tilastotietokantaa löydät sen osoitteesta => http://faostat.fao.org/
Itsemuokattavien tilastotaulukoiden lisäksi FAOSTAT -...
Helmet-sivuston ongelmista voit antaa palautettu Palaute-linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Tällä hetkellä sinulla näyttää olevan yksi laina, joka on uusittu kolmesti, ja viimeksi eilen (14.5.). Eli ilmeisesti uusiminen on nyt onnistunut, ja häiriö on ollut tilapäinen. Pahoittelumme.
Kuvaukset kiertelevistä filmien näyttäjistä ovat pääasiassa vuosisadan alkupuolelta tai sota-ajan poikkeusoloista; sodanjälkeisestä kiertuetoiminnasta löytyy etupäässä pikku mainintoja. Monella näytösten järjestäjällä oli käytössään teltta esityksiä varten. Tarvittavan laitteiston virtalähteinä olivat aggregaatit, vesijäähdytteisillä petrolimoottoreilla toimivat liikuteltavat sähkölaitokset. Kiinteiden teatterien rakentaminen vähensi kiertuetoimintaa, mutta pienimuotoinen renessanssi koettiin heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Kirjallisuutta:
Sven Hirn, Kuvat kulkevat : kuvallisten esitysten perinne ja elävien kuvien 12 ensimmäistä vuotta Suomessa
Outi Heiskanen, Elohuvia : elokuvateatterien kotimainen kulta-aika
Erkki Riimala...
Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista:
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult…
Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?s=174
