Ihmiselläkin hedelmöittyminen on mahdollista vain naisen kuukautiskierron ovulaatiovaiheessa eli munasolun irtoamisen aikaan. Toisin kuin monilla muilla nisäkäslajeilla, ihmisellä tähän ei liity mitään selviä ulkoisia merkkejä. Tosin viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös ihmisellä hajuaistilla on asiassa selvä, vaikkakin tiedostamaton rooli: ovulaatiovaiheessa nainen tuoksuu miesten mielestä paremmalta.
Ihmisen sukupuolinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaihtele kovin selkeästi kuukautiskierron mukaan. Tämän arvellaan liittyvän vaiheeseen, jossa ihminen lajina kehittyi, aivojen koko kasvoi ja niiden energiantarve lisääntyi. Isompien aivojen ylläpito vaatii ravitsevampaa ruokaa, ja niiden vuoksi ihmislapsi syntyy paljon...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot -sivustolta löytyy monenlaisia kirjastotilastoja:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Tilaston mukaan kuntien asukkaista lainaajia on 2 070 298 eli 38,53 %:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=7ca918d0-3d5b-7…
Tilastokeskuksen Tieto & trendit -julkaisun mukaan 15-74-vuotiaista suomalaisista kirjastokortti oli vuonna 2005 78 prosentilla. Luvuista puuttuvat siis lapset, jotka monesti lainaavat vanhempiensa kortilla. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_05_kirjastot.html
Interesting question. Unfortunately it seems that there is no picture of these men together neither in Finland nor in Great Britain. I sent your question to a historian (Markku Ruotsila) who has written a book about Churchill and Finland. He told me that he had tried to find that kind of picture without success.
Valitan, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti ehdit saada sen ennen kuin lähdet matkalle. Lista ei ole täydellinen, mutta tässä on joitakin.
Aluksi Anna Janssonin Gotlanti-kirjojen murhapaikkoja:
Hopealantti = Silverkronan: Jungfrutornet
Hylynryöstäjä = Inte ens det förflutna: Gotska Sandön
Murhan alkemia = Alkemins eviga eld : Visbyn sairaala (potilas kaapataan)
Outoja lintuja = Främmande fågel: Visby (yksityisklinikka), Signalgatan
Pääkallovaras = Pojke försvunnen: Katthamra vik / Herrvik
Unissakävelijä = Drömmen förde dej vilse: Visbyn kasvitieteellinen puutarha, Fridhems pensionat, Ryska gränd (pahoinpitely), Specksgränd
Dans på glödande kol : Ölandsgatan (tuhopoltto)
När skönheten från Bro: Visbyn uimaranta
Mari Jungstedtin...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Anni Polvan tuotantoa ei ole käännetty englanniksi. Ainoa tietokannasta löytyvä Polvan käännös on Tiina-sarjan ensimmäinen osa, joka on käännetty japaniksi vuonna 1979 nimellä Ganbare Tiina.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Kysymänne kirja löytyi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ja on tulossa Lammille nimellänne varattuna. Saatte saapumisilmoituksen tekstiviestinä, kun kirja on noudettavissa.
150 vuotta sitten eli 1860-luvulla Suomessa perustettiin lukuisia nykyisten Suomen kaupunginkirjastojen edeltäjiä eli kansankirjastoja. Tällä vuosikymmenellä syntyi 242 kansankirjastoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankirjasto
Marjaana Karjalaisen kirjasta Kansankirjastojen kehitys Suomessa 1802-1906 (1977) löytyy tietoa tuon ajan kirjastoille sopivista kirjoista. Vuonna 1856 julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä ensimmäinen luottelo kansankirjastoille suositeltavista kirjoista. Luettelossa oli 120 kirjaa. Hengellinen kirjallisuus oli "lyhyyden vuoksi" jätetty pois, mutta luettelossa oli 34 taloutta käsittelevää kirjaa, 23 historiallista, 8 lainopillista, 11 luonnontieteellistä ja 44 kaunokirjallista teosta. (s. 68-69)
Vuonna 1861...
Tässä muutama, jotta olisi hieman valinnanvaraa. Mikäli etsit lisää tai muunlaista, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja autamme mielellämme!
Yleistä
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme (Auvo Kostiainen ym.: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Matkaan : milloin, minne, miten (toimittanut Craig Doyle, Otava 2008) voisi ehkä sopia yleisteokseksi. Parhaiten se kuitenkin toiminee matkaopastyylisenä vinkkilukemistona.
Laajemmin tutkimusta löytyy englanniksi, esimerkiksi
Essentials of Tourism (Chris Cooper, Pearson Financial Times, 2012).
Tervetuloa paratiisiin: reportaasi turismiteollisuudesta (Jennie Dielemans, Like 2010) edustaa kriittistä näkökulmaa matkailun vaikutuksiin.
Suomen...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden ohjeiden mukaan varauksia voi tehdä yhden kerrallaan, mutta uuden varauksen voi tehdä, kun tulee käyttämään varaamaansa aikaa. Kaikki ohjeet löydät täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/help
Kyseessä voisi olla Britta-Lisa Joutsenen kirja Kissa soitti ovikelloa. Se on julkaistu Lasten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1967 ja siinä on 132 sivua. Juonitiivistelmä kuuluu seuraavasti: "8-vuotias Eki on koulun jälkeen yksin kotona kun puhuva kissa Mii-Au soittaa ovikelloa. Kissa jää asumaan perheeseen, mutta vain lapset ymmärtävät sen puhetta. Mii-Aun seurassa Ekin itseluottamus kasvaa ja hän huomaa osaavansa monia asioita."
Nimet Kurvi ja Kurvinen ovat karjalaisia sukunimiä, Kurvinen on Kurvi-nimen savolainen muoto. Kurvi tarkoittaa mutkaa ja kaarretta, mutta nimiin yhdistettynä se on kalannimi: Etelä-Karjalassa norssia eli kuoretta kutsutaan kurviksi. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet.
Teoksessa Martikainen, Unto: Teräslinnun korkea laulu : Joensuun lentoaseman historia, Ilias, 2006, kerrotaan sivulla 113, että Joensuun ilmailukerhon hankkima Stieglitz -merkkinen moottorikone saapui Joensuuhun 5.6.1961, Unto Martikainen on käyttänyt lähteenä mm. Joensuun lentoaseman vuosikertomuksia vv. 1957-1967.
Teoksessa NURMI, ISMO: JOENSUUN ILMAILUKERHO 1923-1998, JOENSUUN ILMAILUKERHO, 1999, mainitaan sivulla 69, että Georg von Hellens toimi Stieglitzin hinauslentäjänä ja Mauno Koljonen ohjasi Vasamaa Jämijärvelle marraskuussa 1962; lentoon liittyi välilasku ja tankkaus Jyväskylässä.
Elokuvatietokanta Elonetin mukaan Lintumies elokuvan (1978) alun lentonäytöksessä nähdään mm. Joensuun Ilmailukerhon kaksitaso FW-44J Stieglitz (OH-...
Onko kyse HelMet-kirjastokortista? Ainakaan tänään uusiminen helmetin kautta ei todennäköisesti onnistu, koska HelMet-kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä siirretään uudelle palvelinalustalle. Toisaalta lainat eivät eräänny 10. - 13.6., joten sen puolesta ei ole hätää.
Espoossa lainat voi myös uusia puhelimitse. Mikäli on ongelmia helmet-sivuston kanssa, voi aina soittaa lähikirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainat.
Useissa HelMet-kirjastoissa on mahdollisuus digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. Tässä lista niistä kirjastoista, joissa tämä onnistuu:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-digit…
Kun valitset listasta itsellesi sopivan kirjaston, voit katsoa kyseisen kirjaston omalta sivulta tarkemmat tiedot. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa olevalle digitointilaitteelle voit varata ajan alla olevan sivun ohjeiden mukaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
Voit tietysti yhtä hyvin myös soittaa haluamaasi kirjastoon ja varata ajan sillä tavoin.
Ainakin Pasilan kirjastossa (kuten käsittääkseni muissakin) on myytävänäkin digitointiin sopivia DVD-levyjä hintaan 2,00€ / kpl, joten omia ei...
Muistat kyllä kirjan nimen aivan oikein. Valitettavasti John Wyndhamin kirjaa Triffidien kapina ei suomenkielisenä tosiaankaan näytä olevan HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja Kansalliskirjastossakin sitä on vain lukusalikappaleena. Sen sijaan Kuopion varastokirjastosta löytyy lainattava kappale, joten voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön.
Kaukopalvelulomake löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Jos englanninkielinen alkuperäisversio käy, niin se on kyllä saatavissa HelMet-kirjastoistakin:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tday+of+the+triffids/tday+of+t…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksen mukaan Penttinen on ollut 1500-luvun puolivälistä saakka yleinen sukunimi Etelä-Karjalassa ja Savossa (Juva, Pellosniemi, Rantasalmi, Sääminki, Vesulahti), muttei tuntematon muuallakaan suomessa. Penttinen ja Pentti -nimet pohjautuvat pyhimysnimeen Benedictus.
Sukunimi Ahtisen taustalla karjalaisten osalta ortodoksinen ristimänimi Avtonom (kreikan Autonomos), kun taas Länsi-Suomessa lähtökohta on muinaissaksalainen Ahti, Ahto (tai friisin Achte). Ahtiainen ja Ahtinen ovat karjalaisia sukunimiä, joista on merkintöjä 1500- ja 1600 -luvulta. Ahtista on käytetty sukunimenä Juvalla 1556. Ahti on omaperäinen, muinaissuomalainen nimi, ja tunnettu vedenhaltijan nimenä.
Mikkonen on...
Näyttäisi siltä, että sarjan suomentaminen on lopetettu, koska osa 7 on ilmestynyt suomeksi jo vuonna 2002. Sinun kannattaa kysyä sarjan kustantajalta Tammelta, aikovatko he suomentaa myös osat 8-11.
Siihen miltä ilman lämpötilan tuntuu vaikuttavat lämpötilan lisäksi myös mm. ilmankosteus ja tuulen nopeus. Eli helle tuntuu sitä tukalammalta mitä kosteampaa ilma on, ja pakkanen sitä purevammalta mitä kovemmin tuulee. Ilmatieteen laitoksen käyttämät Helteen tukaluus ja Pakkasen purevuus -taulukot löytyvät täältä:
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php?mode=heat&…
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php
Lämpötilan tunnetta voidaan laskea usealla eri kaavalla. Kaavoja löytyy ainakin tältä yksityisen henkilökohtaisen sääaseman sivuilta:
http://ritvalawx.com/wxtermit.php
