Ajankohdan (1959) huomioonottaen kaivattu kirja saattaisi olla Valistuksen Satumaan sarjan kolmantenatoista teoksena vuonna 1958 julkaistu Saara Heinon Limonaatikaivo. Siihen sisältyvä satu Hajamielinen tonttu kertoo - nimensä mukaisesti - hajamielisestä Peppeli-tontusta, jonka tekemiset saavat Joulupukin ja muut tontut epätoivon valtaan: Peppeli unohtaa hiivat taikinoista, sekoittaa lakkahilloon suolaa sokerin asemesta, kutoo kintaita, joissa ei ole ollenkaan peukaloa, laittaa sukset molemmista päistään kippurakärkisiksi, ompelee nukeille kädet jalkojen paikalle - ja niin edelleen.
Peppeli-nimisiä hahmoja löytyy kyllä lastenkirjallisuudesta muitakin - Yrjö Salolta jopa Peppeli-tonttu. Kolmannessa Suomen nuorisokirjailijoiden...
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy merkintää suomenkielisestä levytyksestä, ei myöskään Yleisradion levystön Fono-tietokannasta. Dietrich on levyttänyt tämän Friedrich Hollaenderin säveltämän ja Robert Liebmannin sanoittaman laulun myös englanniksi, ja se esiintyy nimillä They call me Naughty Lola / I am the naughty Lola / Naughty Lola / Lola - eri julkaisuissa. Laulu on alun perin Joseph von Sternbergin ohjaamasta elokuvasta Der blaue Engel (Sininen enkeli) vuodelta 1930, jossa Marlene Dietrich näyttelee Lola-nimistä viihdyttäjää.
Laulun nuotinnos ja sanat löytyvät HelMet-tietokannan mukaan Marlene Dietrich Songbookista nimellä "Lola": http://luettelo.helmet.fi/record=b1217979~S3*fin
Elokuvan Suomen ensi-ilta oli elokuvateatteri...
Tätä on kysytty meiltä aikaisemminkin, Jori Malmsten ei ole J. Karjalaisen isoisä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ddd712fb-aa7e-4a5…
Hämeenlinnan pääkirjasto järjestää vuosittain 3-4 poistomyyntiä. Seuraava poistomyynti on Hämeenlinnan taiteiden yö -tapahtuman yhteydessä 30.8. klo 12-21. Myyntiä jatketaan vielä lauantaina 31.8. kirjaston normaalina aukioloaikana (10-15).
Tätä seuraavasta myynnistä ei ole vielä päätöstä. Poistomyynneistä ja muistakin tapahtumista tiedotetaan mm. kirjaston Facebook-sivuilla ja kirjaston kotisivuilla: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hameenlinna
Kokonaisuudessaan Lykidasta ei ole suomennettu, mutta fragmentti siitä (viimeinen kolmannes) löytyy Aale Tynnin kääntämänä antologiasta Tuhat laulujen vuotta. Siinä runon päätössäe kuuluu seuraavasti: "laitumet uudet antaa huominen".
Jos lehden nimi on tiedossa, Suomen kansallisbibliografiatietokannasta Fennicasta voi hakea aikakaus- ja sanomalehtiä lehden nimellä. Tulee valita perushaku ja hakutyypiksi lehden/sarjan nimi. https://fennica.linneanet.fi/ Lehtiä voi hakea Fennicasta myös sisällön mukaisen udk-luokan avulla valitsemalla tarkennettu haku ja hakutyypiksi UDK-luokka. Aineistoksi valitaan lehdet/sarjat ja aikarajaukseksi kirjoitetaan ja valitaan 1950-1959. Lehtien ja sarjojen luokituskaavio löytyy sivulta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/fennica_udkkaavio_k… Aikakauslehtiä voi hakea myös kirjoittamalla tarkennetussa haussa hakusanaksi 195? ja valitsemalla sille hakutyypiksi julkaisuvuosi. Aineisto rajataan lehtiin/sarjoihin. Kielenkin...
Kysymyksen lainaus Heikki Asunnan Timperi puhuu -runosta yhdistää katkelman sen ensimmäistä säkeistöä viimeiseen:
Nämä rivit ovat ensimmäisestä säkeistöstä, sen säkeet 5-12:
"Hän latasi piippuunsa muikeinta laatua,
mist' olis' sonnikin saattanut kaatua,
upotti leukansa kämmeneen,
aloitti harvakseen:
- Tekö aiotte rannassa Liverpoolin
tämän astian hyljätä? Tottavie
syön mittani touvia hymyhuulin,
se temppu teille jos hyvä lie."
(s. 64-65)
Tästä eteenpäin Asunta jatkaa seuraavasti:
"Ma ymmärrän: yhtä ja toista on puutosta,
mutta - jos kaipaatte meiningin muutosta -
jokainen ensinnä kuunnelkoon,
mitä ma nähnyt oon."
(s. 65)
Seuraavat kysymyksessä lainatut rivit ovat kuitenkin runon lopusta, sen neljä viimeistä säettä:
"Jos yhtä ja toista nyt...
Koiranäyttelylyhenteet löytyvät Suomen kennelliiton verkkosivuilta:
http://www.kennelliitto.fi/fi/toiminta/nayttelyt/nlynaakkoset.htm
Kysymyksessä mainitun kaltaiset lyhenteet ilmaisevat koiran tuomarilta saaman laatumaininnan ja sijoituksen omassa luokassaan. SA tarkoittaa "sertifikaatin arvoista" ja Pu+numero -yhdistelmä koiran sijoitusta Paras uros -luokassa.
"Kaikki erinomaisen (ERI) saaneet koirat kilpailevat kilpailuluokassa luokkasijoituksista 1-4. Tuomari voi harkintansa mukaan antaa sekä kilpailuarvostelussa sijoittuneille että muille luokassa kilpailleille erinomaisella palkituille koirille sertifikaatin arvoisen (SA)."
"Kun kaikki urokset on arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat...
Diskettiasemallisia koneita ei taida olla, mutta ainakin Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä erillisiä disketti- tai korppuasemia. Sellaisen voi pyytää henkilökunnalta, laite lainataan kirjastokortille yhdeksi päiväksi ja liitetään kirjaston tietokoneeseen. Kannattaa kuitenkin varmistaa tämä tieto vielä Sellon kirjastosta, sillä kyseinen laite on voitu ottaa käytöstä pois. Diskettiasema voi olla käytössä muissakin kirjastoissa, asiaa voi tiedustella kirjastoista puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Täällä http://michaelyingling.com/random/calvin_and_hobbes/ on Calvin &
Hobbes -haku, jolla löytää yhden cavemanin muttei yhtään geologistia.
Stripille on annettu päiväys 17.9.1990
http://www.gocomics.com/calvinandhobbes/1990/09/17 ja se on ilmestynyt
albumissa Attack of the deranged mutant killer monster snow goons v. 1992.
Tarkistin sen, caveman on sivulla 37.
Kyse on luultavasti Tammen kultaiset kirjat -sarjan kuvakirjasta Pikkuveikko, jonka suomenkieliset tekstit on kirjoittanut Marjatta Kureniemi. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1964 ja siitä on otettu uusia painoksia ainakin vuosina 1975 ja 1993.
Alkuperäistekstissä runon kolmas säe kuuluu "...Nyt minä lähden ajelulle ..."
Kirja on lainattavissa HelMet-kirjastosta:
Wilkin, Esther
Pikkuveikko
Tammi, 1993
Suomeksi on käännetty kuusi osaa tästä Sara Shepardin sarjasta:
1. Kaivattu (2012)
2. Virheetön (2012)
3. Täydellinen (2012)
4. Uskomaton (2013)
Viides ja kuudes osa, Paha ja Tappava, ovat aivan uusia, eikä niitä vielä ole saatavana kirjastoista tai kirjakaupasta.
Valitettavasti kirjaa ei ole enää saatavilla HelMet-kirjastoissa. Järjestelmän viimeinen kappale on poistettu tänä vuonna.
Poistettujen kirjojen luokka- ja luokitustiedot poistetaan HelMetistä aina keskitetysti vuoden alussa, joten tuonkin teoksen tiedot ovat vielä tämän vuoden hämäävästi näkyvillä.
Venla on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä Vendla. Kummankin nimen taustalla on ilmeisestikin saksalaisten slaaveista käyttämä kansannimi vendit. Nimi oli harvinainen 1900-luvun lopulle asti. Sen jälkeen se on yleistynyt ja kuuluu 2000-luvun alun suosituimpiin etunimiin.
(Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Ikävä kyllä kansanperinteen kerääjä ja tutkija J. (Jussi) Lukkarisesta ei löytynyt paljonkaan tietoa. Pekka laaksosen teoksessa Kotimailla (1999) kerrotaan, että hän oli kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharjun kertojalähteen paiholalaisen Antti Lukkarisen poika (s. 171).
Häneltä on julkaistu muutamia kansanperinteen kirjoja:
- Etelä-Pohjanmaan runot (1933)
- Inkeriläisten kotijumalista (1912)
- Inkeriläisten praasnikoista (1912)
- Isävaltainen perhe (1939)
- Pakanuutta loitsuissamme? (1933)
- Vähäne sellitysty Livvin rahvahal erähih nygözih dieloloih (1918)
- Vienan Karjalassa (1918)
- Satakunnan runot. 2 / julkaisseet T. Pohjankanervo ja J. Lukkarinen (1934)
- Savon runot. 1 ja 2 (1934 ja 1936)
- Suomalaisten naimatapoja : aineksia...
Suomen Uutiset oli Suomen Maaseudun Puolueen pää-äänenkannattaja.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyy haulla lehden nimi Suomen Uutiset kolme viitettä:
1. Suomen uutiset. Helsinki : Rekolid : Helsingin yliopiston kirjasto [jakaja], 1964-1995. Mikrotallenne
2. Suomen uutiset / Pientalonpoika r.y. Helsinki : Pientalonpoika, 1961-1995. Jatkuva julkaisu
3. Pientalonpoika : Suomen pientalonpoikien pää-äänenkannattaja. Helsinki : Suomen pientalonpoikien puolue, 1959-1961. Jatkuva julkaisu
Wikipedia tietää: "SMP:n äänenkannattaja oli Suomen Uutiset (ISSN 0356-5017), joka aloitti ilmestymisensä 27. helmikuuta 1959 nimellä Pientalonpoika. Lehteä julkaisi Pientalonpoika-osakeyhtiö. Lehti ilmestyi aluksi kerran kuussa, syksystä...
Kahdessa Tee itse -lehdessä on tällainen ohje: 6 grilliä itse tehtäviksi (Tee itse 2003, nro 8, s. 21-31) ja Nuotiopaikka lähellä luontoa (Tee itse 2003, nro 12, s. 28-33).
Kirjoista emme ohjetta onnistuneet löytämään.
Netin kautta löytyy video nuotiopaikan rakentamisesta. Se on alunperin televisiosta nelosen Huvila ja huussi -ohjelmasta:
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288473716421.html
Kirja on tilattu HelMet-kirjastoihin jo toukokuussa ennakkotilauksena. Varauksen siitä voi tehdä heti, kun se näkyy HelMet-aineistohaussa - eli siis sitten, kun kirjakauppa toimittaa sen kirjastoille ja se saadaan luetteloiduksi tietokantaan. Sinun kannattaa siis tarkkailla tilannetta kirjaston internetsivujen (www.helmet.fi) kautta.
Kyllä, jokaisella kirjalla on oma numeronsa, jolla pystytään yksilöimään saman teoksen eri kappaleet. Numero näkyy kirjassa olevassa viivakooditarrassa. Aiemmin näitä numeroita rakennettiin Seinäjoella isbn-numeron perustella (isbn+niteen järjestysnumero+sijaintia tarkoittava numero, esim. 01=pääkirjasto). Nykyään viivakoodin alussa on kuntatunnus 743, jonka jälkeen tulee kirjain N, erotukseksi kirjastokortin numeroista, jotka alkavat 743A. Kirjaimen jälkeen tulee juokseva numerointi, eikä samaa numeroa voi tulla useammalle eri teokselle.
Ainakin Vantaan kirjastoauto-osastolla on läpi kesän joku paikalla, vaikka autot eivät olekaan ajossa, Helsingissä ja Espoossa tilanne voi olla toinen. Eli aineistoa voi varata myös Vantaan kirjastoauton kokoelmista.
