Pii on pitkälti jättänyt muut alkuaineet varjoonsa puolijohteiden valmistuksessa. Silti esimerkiksi seleeniä käytetään yhä joissakin sovelluksissa. Aiemmin sitä käytettiin laajasti elektronisissa laitteissa. Myös telluuria arvellaan hyödynnettävän jatkossa elektroniikan valmistuksessa. Nykyisin sitä käytetään valmistusprosesseissa lähinnä erilaisina yhdisteissä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolijohde
https://en.wikipedia.org/wiki/Selenium
https://en.wikipedia.org/wiki/Tellurium
https://www.nature.com/articles/s41699-022-00293-w
Helsingin Sanomien Aikakoneessa tehdyn haun mukaan Hämähäkkimies piirrossarjan esittäminen alkoi Suomessa lauantaina 13.4.1996 klo 10.20. Aikakoneen lehdet on digitoitu ainoastaan vuoden 1997 loppuun asti, joten tietoa siitä milloin sarjan esittäminen Suomessa varmuudella loppui, ei ikävä kyllä päässyt selvittämään. Sarjaa esitettiin ainakin vielä 27.12.1997.
Lakia kaupallisten sopimusten maksuehdoista sovelletaan maksuihin, jotka elinkeinonharjoittajan tai hankintayksikön on suoritettava elinkeinonharjoittajalle vastikkeena tavarasta tai palvelusta. Maksuajan enmimmäiskesto velallisen ollessa hankintayksikkö saa olla enintään 30 päivää ja velallisen ollessa elinkeinonharjoittaja maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130030
Kuluttajankaupassa maksuaikaa ei ole määritelty laissa, mutta yleensä kuluttajan kohdalla sovelletaan 14 vuorokauden maksuehtoa. Tällöin kuluttajan on maksettava lasku viimeistään 14 päivän kuluessa ostohetkestä tai laskutushetkestä, jos lasku toimitetaan jälkikäteen. Jos maksamisen...
Kun joku valtio on EU:n odotushuoneessa, se tarkoittaa, että valtio on hakenut Euroopan unionin jäsenvaltion asemaa. Ja odottaa pääsyä EU:n jäsenvaltioksi. EU:n jäseneksi liittyminen on monivaiheinen ja pitkäkestoinen prosessi. Kun hakijamaa on täyttänyt EU-jäsenyyden ehdot, sen on pantava täytäntöön unionin lainsäädäntö kaikilla aloilla. Ehdokasmaat:
Albania
Bosnia ja Hertsegovina
Moldova
Montenegro
Pohjois-Makedonia
Serbia
Turkki
Ukraina
Lisätietoa Euroopan unioniin liittymisestä:
https://european-union.europa.eu/principles-countries-history/joining-e…
Jäsenyysedellytykset (Kööpenhaminan arviointiperusteet):
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM:accession_…
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu syyskuussa 1947.
Singerin EE-sarjanumerot https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Saimme vihjeen lukijaltamme, että kappale Julian Syys silmissäsi. Se on kuunneltavissa tässä Sekahaku-soittolistassa, https://areena.yle.fi/podcastit/1-66944553.
Tässä muutama esimerkki Japaniin ja Intiaan sijoittuvista uudehkoista dekkareista.
Higashino, Keigo: Uskollinen naapuri (2020), Myrkyllinen liitto (2021)
Massey, Sujata: Murha Bombayssa (2019, aloittaa Perveen Mistry -sarjan)
Valkama, Heikki: Pallokala (2017, aloittaa Riku Mäki -sarjan)
Yokoyama, Hideo: 64 (2019)
Finnkinon teattereissa ei saa enää syödä omia eväitä. Sääntö otettiin käyttöön keväällä 2021 elokuvateattereiden avauduttua uudelleen koronapandemian rajoitusten purkautumisen jälkeen. Eväskiellon syyksi Finnkino ilmoitti lisätulojen tarpeen pandemian aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi. Elokuvissa myytävät herkut ovat osa Finnkinon liiketoimintaa siinä missä elokuvalippujen ja mainosten myynti. Itse asiassa elokuvateatterit ansaitsevat merkittävästi paremmin myymällä popcornia kuin näyttämällä elokuvia. Elokuvat sinänsä ovat vain eräänlainen sisäänheittotuote teatterien tarjoamalle elämyskokonaisuudelle. Syömisestä on tullut kiinteä osa elokuvakokemusta juuri siksi, että teatterit markkinoivat aktiivisesti herkkuja osana "elämyspakettiaan...
Ainakaan striimauspalveluita seuraava sivusto JustWatch.com ei löydä 80-luvun Halinallet-sarjaa tällä hetkellä katsottavaksi mistään palvelusta. (katsottu 28.9.2023).
Valitettavasti asia ei selvinnyt. On mahdollista, että artikkeli on julkaistu esimerkiksi Keskisuomalaisessa, mutta verkossa ei ole digitoituna sanomalehtiä tuolta ajalta. Viimeisimmät digitoidut sanomalehdet Kansalliskirjaston hakupalvelussa ovat vuodelta 1939. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Aivan sataprosenttisesti kuvaamasi kaltaista tapausta ei valitettavasti löytynyt (muovikoruja ei mainittu), mutta tässä muutama kirppislöytöehdokas:
-Brooklynissa 2005 nainen osti kirpputorilta persoonallisen näköisen kaulakorun 15 dollarilla, osoittautui Alexander Calderin suunnittelemaksi (arvo myytäessä 267.750 dollaria): https://akallaonasiaa.fi/tiede/edullisen-aarteen-metsastajat/ (jutussa myös muita kirpputoriaarteita)
-Iso-Britanniassa 70-vuotiaan rouvan kirpputorilta ostama rihkamakoru olikin kahden miljoonan punnan arvoinen (säilytettiin Lontoon Hatton Gardenissa ennen myyntiä): https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/brittirouva-vei-kirppikselta-ostama…
-1980-luvulla lontoolaiselta ulkoilmakirppikseltä ostettu "pukukoru" oli...
Löysin Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselle tehdyn venäjänkielisen Pro Gradu -tutkielman. Sen suomenkielisessä tiivistelmässä kerrotaan, että tutkielma käsittelee "vanhojen suomenvenäläiseten sukunimien" muutosanomuksia. Statschkun-sukunimi ja sen suomennos löytyy tämän tutkielman liitteestä.
Arvelisin siis, että sukunimi on mahdollisesti venäläisperäinen, mutta sen tarkoitusta en ole löytänyt. Pro gradu -tutkielman lähdeluettelossa on monia suomenkielisiäkin sukunimiä koskevia teoksia. Niistä on ehkä mahdollista löytää lisätietoa tästä kyseisestä sukunimestä.
Linkki tutkielmaan https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/79835/gradu03045.pdf?seque…
Tässä joitakin romaaneja, jotka sijoittuvat 1960-90-lukujen Helsinkiin. Lisää teoksista ja niiden saatavuudesta saat Helmet.fi-aineistoluettelosta.
Pirkko Saisio: Elämänmeno, Vastavalo, Punainen erokirja, Pienin yhteinen jaettava ja Betoniyö
Enni Mustonen: Tekijä
Kauko Röyhkä: Lapsosen tie
Veijo Meri: Peiliin piirretty nainen
Raija Oranen: Leijonan osa
Katariina Souri: Polku
Marja Björk: Lainaa vain
Jenni Toivoniemi: Valtakausi
Tytti Parras: Jojo
Kari Hotakainen: Klassikko
Riitta S. Latvala: Tytöt
Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä, Älä käy yöhön yksin & Rikinkeltainen taivas
Laura Honkasalo: Perillä kello kuusi & Sinun lapsesi eivät ole sinun
Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta...
Osut kysymykselläsi tärkeään asiaan. Näitä aakkostuskysymyksiä me joudumme kirjastossakin pähkäilemään tuon tuosta. Vastaus ei ole yksiselitteiden. Sukunimien etuliitteet ovat yleensä artikkeleita tai prepositioita. Joskus niiden surkastumia. Suomen kielessä ei niitä ei ole, joten etuliitteiden aakkostus liittyy aina muiden kielten edustajien nimiin. Aakkostuskäytännöt ovat eri kielissä erilaiset. Siksi samakin etuliite saattaa aakkostua kahdessa eri kielialueen nimessä eri tavoin.
Mainitsemasi d'-etuliite esiintyy eri kielissä. Jos kyse olisi englanninkielisestä etuliitteestä, se kirjoitettaisiin isolla kirjaimella ja nimi aakkostettaisiin D--kirjaimen mukaan. Mainitsemasi nimi on todennäköisesti portugalinkielinen ja silloin liite ei...
Kirjastoalan työtilannetta voi tutkia Työmarkkinatori-sivustolla. Sieltä löytyy mm. Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti, jossa voi tutustua eri toimialojen ja ammattien työmarkkinatilanteeseen vuodesta 2014 alkaen aina elokuuhun 2023 asti. Raportin mukaan kirjastonhoitajista ja informaatikoista on tällä hetkellä (elokuu 2023) ylitarjontaa.
Kirjastoala on laaja. Yleisten kirjastojen, tieteellisten kirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen tehtävät ovat hyvin erilaisia ja niin ovat myös niiden työntekijöiden työnkuvat. Onkin vaikea sanoa yksiselitteisesti, minkälaisille ihmisille ala sopii. Yleisissä kirjastoissa työ sisältää paljon asiakaspalvelua ja neuvonta- sekä opastustyötä, joten erilaisten ihmisten kohtaamista...
Ainakin seuraavat kustantajat ovat julkaisseet kotimaisten kirjoittajien runokirjoja viime vuosina. Löydät kustantamoiden yhteystiedot hakemalla netistä. Kannattaa kysyä suoraan kustatamoista.
Aviador
Enostone
Gummerus
Kaarna-kustannus (Seuraava käsikirjoitushaku järjestetään keväällä 2024.)
Kirjapaja
Kustannusosakeyhtiö Teos
Neirol-kustannus
ntamo
Nysalor-kustannus
Osuuskunta Poesia
Otava
Palladium kirjat
Päivä osakeyhtiö
Reuna Publishing House Oy
Robustos
Väyläkirjat
WSOY
Paras tapa eri maissa julkaistujen kirjojen selaamiseen on tutustua kansallisbibliografioihin. Ennen näitä julkaistiin jossain määrin painettuina, mutta nykyään ne toimivat verkossa. IFLA:n eli kansainvälisen kirjastojärjestön sivuilta löytyy melko kattava lista eri maiden kansallisbibliografioista: National Bibliographic Register
Suomen kansallisbibliografia on Fennica, joka toimii Kansalliskirjaston Finna-alustalla. Kansalliskirjasto myös ylläpitää Fennicaa. Tästä linkistä pääset suoraan Kansalliskirjaston Fennica-hakuun, jossa voit valita vuoden, jolta haluat etsiä aineistoa. Lisäksi haun voi rajata esimerkiksi pelkästään kirjoihin ja vaikkapa ainoastaan teoksiin, joiden alkukieli on suomi tai ruotsi.
Ulottuvillani olevien kirjojen Leino-englanninnoksista en Rauhaa löytänyt, mutta verkkohaku tuotti tulokseksi Lola Rogersin tulkinnan runosta. Rogers on tunnettu ja päteväksi havaittu suomenkielisen kirjallisuuden kääntäjä, joten tämä kelvannee.
Rauha | Song Texts, Lyrics & Translations | Oxford Song Lola Rogers – FILI
Kovin heikosti löytyy kuvaamasi kaltaista lastenkirjallisuutta suomeksi. Tässä muutamia teoksia, jotka jollakin tavalla käsittelevät pitkäaikaissairauksia:
Stiina Kiiveri: Pienen kulkijan sairauskirja - käsittelee pitkäaikaissairauksia ja oireyhtymiä
Tuula Korolainen: Aapo ja rytmihäiriö - käsittelee rytmihäiriötä
Marjut Vannas: Aurinkosisko - käsittelee Downin oireyhtymää
Anneli kanto: Paavo Virtanen ja tauti - keliakiaa, diabetesta ja allergioita sekä flunssaa
Tuula Pere: Helmi-kirjat - käsittelee vaikeasti vammaisen lapsen perheen elämää
L.K. Valmu: Osaston tähti - käsittelee lapsen elämää sairauden kanssa ja ystävyyttä
Heini Saraste ja Kalle Könkkölä: Voihan vammainen - lasten kuvasanakirja vammaisuudesta
Tom Percival: Amandan...
Helmet-kirjastoilla ei ole yhteistä hakukanavaa tai harjoitteluohjelmaa korkeakouluopiskelijoille. Harjoitteluun voi hakea joko Espoon, Helsingin, Kauniaisten tai Vantaan kaupunginkirjastoon tai vaikka kaikkiin erikseen, mutta ei Helmet-alueelle yhteisesti.
Voit milloin tahansa ottaa asian tiimoilta yhteyttä sellaiseen kirjastoon tai kirjastoihin, johon olisit kiinnostunut menemään harjoitteluun. Harjoittelijoita rekrytoidaan tilanteiden mukaan, ei tiettyyn aikaan vuodesta. Kirjaston johdon nimet ja yhteystiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta Helmet.fistä.
Helsingissä harjoittelija työskentelee harjoittelunsa aikana tyypillisesti useammassa kirjastossa jollakin tietyllä alueella. Jos haet harjoitteluun vaikkapa Pasilan kirjastoon...
