Hei,
Ainakin silloisen senaattorin Kyösti Kallion sovintopuhe Nivalassa keväällä 1918 voisi olla tämän lähde.
“Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.
Aale Tynnin Kootuista runoista tätä ei näyttäisi löytyvän.Eikä hän ikänsä puolesta olisi voinut sitä ainakaan tuoreeltaan sodan päätyttyä kirjoittaa - toisin kuin Kyösti Kallio. Tietysti ajatus oli ajankohtainen talvisodankin alla, jolloin oli yhdistettävä kansan rivit yhteistä vihollista vastaan.
Saija Tuupasen tällä hetkellä uusimman albumin Kuurasydän kappaleista Esa Niemisen sävellys "Ruusuja ja shampanjaa" löytyy kahdelta kokoelmalta. Timo Forsströmin "Kotikallioilla" löytyy kokoelmasta Lauluja (M&T, 1981). Verkosta löytyy soinnutus ainakin "Kuurasydämeen" ja "Haaveiden yöhön".
"Jos meillä huomista ei ois" on käännös Garth Brooksin ja Kent Blazyn sävellyksestä "If Tomorrow Never Comes". Suomeksi kappaleesta ei ole julkaistu nuotinnosta, mutta englanninkielisestä alkuperäislaulusta on versioita monissa nuottijulkaisuissa. Nämä kokoelmat ovat saatavilla Siilinjärven pääkirjastosta.
"Nyt heinäniityll' on mun vanhempain" alkaa P. J. Hannikaisen sanoitus lauluun "Ikävöivä", jonka on säveltänyt Halfdan Kjerulf. Laulun alkuperäinen nimi on "Gud vet det hvar han vankar" (opus 11, nro 6). Opuksessa 11 on seitsemän laulua, jotka Kjerulf on säveltänyt lauluäänelle ja pianolle. Tämän laulun alkuperäinen sanoittaja on Daniel Klockhoff. Hannikaisen suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kansanvalistusseuran naisäänisiä lauluja. 2. vihko" (Kansanvalistusseura, 1911; kolmas painos). (Näitä vihkoja on ilmestynyt myös yhteensidottuina, esimerkiksi vihkot 1-19.)
Laulusta on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus nimellä "Miss' on hän, Herra tiennee". Se alkaa: "Nyt äiti, isä, sisko niitull' on". Tämä sanoitus sisältyy...
Mikäli tarkoitit Tommy Tabermannin runoa ”Pieni laulu ihmisestä”, niin se on julkaistu alun perin teoksessa ”Maa: runoja matkalle epätoivon tuolle puolen” (1987) ja löytyy sivulta 63. Runo löytyy myös esimerkiksi Tabermannin parhaita runoja kokoavasta teoksesta ”Runot 1970–2010” sivulta 369.
Laskelmasi ja esimerkkisi priiman ja rouheen sekoitussuhteesta ovat aivan oikein, eli rouhetta käytetään 75 % priiman määrästä. Tämän voi helposti varmistaa vaikkapa laskemalla kuinka monta valmista erää raaka-aineista valmistuisi, jos yhteen erään kuluisi 1 kg priimaa ja 0,75 kg rouhetta:
38 kg priimaa / 1 kg priimaa/erä = 38 erää
28,5 kg rouhetta / 0,75 kg rouhetta/erä = 38 erää
Sopivia klassikoita voisivat olla esimerkiksi:
D. H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja
Kate Chopin: Herääminen
Emily Brontë: Humiseva harju
Edith Wharton: Viattomuuden aika
Juhani Aho: Juha; Papin tytär ja Papin rouva
Löysin IPhonen ohjeista selityksen: "Vihreä ilmaisin tarkoittaa, että jokin iPhonen appi käyttää joko kameraa tai kameraa ja mikrofonia." Linkki Ohjesivulle
Vihreä pallukka siis tarkoittaa, että puhelin käyttää kännykkäsi mikrofonia (tai videopuhelussa kameraa ja mikrofonia) tai Teams käyttää kännykkäsi mikrofonia. Jos et halua Teamsin käyttävän kameraa, poista kuva käytöstä sovelluksen omilla ohjainkuvakkeilla.
Kyseessä on kaksi kilpailevaa näkemystä rahoituksen ja taloudellisen kasvun suhteesta. Supply-leading esittää, että rahoituspalveluiden kehitys johtaa reaalitalouden kasvuun. Sen mukaan rahoitusinstituutiot ja niiden tarjoamat palvelut syntyvät jo ennen kuin niille on kysyntää. Demand-following teoria taas näkee asian toisin päin: taloudellinen kasvu luo tarpeita rahoituspalveluille, mikä johtaa nykyaikaisen finanssisektorin syntyyn ja kasvuun.
Lähteet:
https://www.readcube.com/articles/10.2139%2Fssrn.3198005
https://www.rba.gov.au/publications/workshops/research/2010/pdf/huang.p…
Sienimyrkyt eivät katoa sienten pilaantuessa. Päinvastoin pilaantuneisiin sieniin voi kehittyä lisää myrkyllisiä aineita.
Ihmisten tai lemmikkien on hyvä välttää kaikkien tuntemattomien sienten syntiä. Linkki Myrkytystietokeskus Linkki Omaeläinklinikan sivuille
Hokin Facebook sivuilla on päivitys 29.9. klo 15:19"
Etsinnässä maalilaulu Hokille
Kajaanin Hokki kaipailee uutta menevää maalilaulua, ja kappaleen löytämiseen tarvittaisiin hieman apuja. Kommentoi siis alle ehdotuksesi uudeksi maalilauluksi, jonka tahdissa kelpaa tuulettaa!
Arvovaltainen raati valikoi ehdotuksista muutaman vaihtoehdon, joista pelaajat saavat tehdä lopullisen päätöksen.
Kiitoksena avusta arvomme maalilauluehdotusten jättäneiden kesken kahden klubilipun paketin 6.11.2023 pelattavaan otteluun Hokki-KeuPa HT.
Osallistumisaikaa on tiistaihin 3.10. asti. " Linkki sivustolle
Sivulta ei löydy uudempaa mainintaa maalilaulusta, joten äänestys lienee vielä kesken.
Artikkelin saa käsiinsä joko Helsingin sanomien maksullisesta Aikakone-palvelusta ( Linkki Aikakoneeseen ) tai Kansalliskirjaston vapaakappalekirjastosta. Linkki Kansalliskirjastoon. Linkki jäljennepalvelun ohjeisiin.
Asiaa voisi kysyä Helsingin kaupunginarkistosta, jos siirtola on kuulunut Helsingin kaupungille. Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta koordinoi ja hoiti 1960 -luvulla Helsingin kaupungin kesäsiirtolatoimintaa. Linkki Kaupunginarkistoon
Liikenneturvan vuonna 2022 tekemän seurannan mukaan suomalaisista jalankulkijoista 61% käyttää heijastinta valaistussa ympäristössä pimeän aikaan. Näin ollen voisi todeta, että muissa maissa autoilijat näkevät jalankulkijat samalla tavalla kuin autoilijat Suomessa näkevät 39% jalankulkijoista.
Heijastinten historia on pitkä, ja ensimmäisen patentoidun heijastimen keksi saksalainen Rudolf Straubel vuonna 1906. Sen jälkeen erityyppisiä heijastimia on patentoitu moneen kertaan mm. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Niitä käytettiin liikennemerkeissä, moottoriajoneuvoissa ja polkupyörissä. Jalankulkuheijastinta pidetään suomalaisena keksintönä, jonka loi 1940-50-lukujen taitteessa Arvi Lehti ja jonka käytön puolesta kampanjoitiin...
Tauluja voi myydä itse esimerkiksi netin myyntipalveluissa tai niitä voi tarjota osto- ja myyntiliikkeisiin tai huutokauppoihin.
Hintaluokkaa tuolle taululle en pysty arvioimaan, mutta sitä voisi tiedustella tauluja myyvistä gallerioista tai myyntiliikkeistä.
Noita myyntipaikkoja on niin paljon, että vaihtoehdot löytyvät parhaiten vaikkapa googlaamalla "ostetaan tauluja" tai "ostetaan taidetta".
Moni osto- ja myyntiliike myös arvioi taulun ilmaiseksi.
Hei,
Mikael Nyberg on suomentanut virren vuonna 1921 ja sen pitäisi löytyä nuottina Suomen lähetysseuran kustantaman "Hengellisiä lauluja ja virsiä" -kokoelman eri painoksista jotka ovat ilmestyneet vuoden 1921 jälkeen.
Kokoelmissa virren numero on 545 ja sen käännetty nimi on "Sun nään, oi Jeesus, seisovan" (tai Sun näen, oi Jeesus seisovan)
Tieto on tarkistettu Mikkelin pääkirjaston henkilökunnan ystävällisellä avustuksella vuoden 1979 nuottipainoksesta: Hengellisiä lauluja ja virsiä nuottipainos | Lumme-kirjastot | (finna.fi)
Lähteet: Hengellisiä lauluja ja virsiä (nuottipainos). Kirjaneliö cop. 1979. 5. p. Suomen lähetysseura.
Maijaliisa Dieckmann on julkaissut useita historiallisia Porvooseen sijoittuvia romaaneja. Esim.
-Aurora ja Ulla-tädin salaisuudet
-Fredrika-rouvan koulu
-Keisari ratsastaa kaupunkiin
-Kolme hopeasormusta
-Hopeasormuksen taika
-Kartanon aaveratsastaja
Etsimäsi satu on Topeliuksen "Peikkojen joulu", jonka lukija on Ritva-Liisa Elivuo.
CD-levyn on kustantanut Finore, Kerava. Cd-levy kestää 23min ja 3 sekuntia.
