Tähän kysymykseen paras asiantuntemus voisi löytyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat vastaavat kielenkäyttäjiä askarruttaviin kieli- ja nimikysymyksiin.
Kysymyksiä voi esittää lomakkeella tai puhelimitse, täällä tarkemmat ohjeet.
Kyseessä on Jóhannes úr Kötlumin runo Maallisuus. Runo sisältyy teokseen Ja tunturin takaa kuulet - : Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa (valik. ja islannin kielestä suom. Maj-Lis Holmberg, 1977, s. 35 - 36).
https://listvinir.is/en/johannes-ur-kotlum/
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.92881?sid=3359333245
Kaupunki- eli viemärihyttyset kykenevät lisääntymään lattiakaivojen seisovassa vedessä. Joillain hyttyslajeilla taas on elimistössään alkoholeja, minkä johdosta ne kykenevät selviytymään talvisissakin olosuhteissa. Viemärihyttysiä pystyy torjumaan kaatamalla kuumaa vettä lattiakaivoon ja siivoamisella.
IS.fi. Asiantuntija varoittaa: Hyttyset pian kiusana talvellakin, 17.8.2014.IS.fi. Yle: Tämä hyttynen syö talvellakin - sikiää kodin lattiakaivossa, 3.12.2012.Yle.fi. Talvihyttysillä on pakkasnestettä suonissaan, 16.12.2010.
Laulu on nimeltään "Uudisraivaajan työlle". Laulu alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat" tai "Jätit valmiiksi raivatut rintamamaat". Laulun viidennessä säkeistössä lauletaan: "...kone reippaasti riihessä ryskyttää ja koskessa sähköä jyrrää". Säkeistöjä on seitsemän.
Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanat on kirjoittanut Paavo Meriläinen. Nuotissa "Sekaäänisiä lauluja. 156. vihko" (Otava, 1952) ovat kaikki säkeistöt. Nuotinnos on sekakuorolle. Laulun alanimenä on "Ylä-Savon laulu". Laulu sisältyy myös nuotteihin "Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten" (useita painoksia; esim. 4. painos; Otava, 1962) ja "Laulan ja soitan : säestykset" (Otava, 1959). Ahti Sonninen on yksi näiden musiikin oppikirjojen tekijöistä...
Valitettavasti Johannes R. Becherin runosta Es sind die alten Weisen (Die alten Weisen) ei löydy suomennosta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
Helsingissä on Josafatin kallio, Josafatinkatu ja Josafatinlaakso. Nimet kuuluvat raamatullisiin nimiin, joita 1700-luvulla annettiin joillekin (silloisen) Helsingin pohjoispuolisille alueille. Nimi viittaa Vanhassa Testamentissa mainittuun vertauskuvalliseen paikkaan, jossa Jahve kerran on tuomitseva pakanakansat.
Esimerkiksi Joelin kirja. Luku 4, jae 12.
Lähde : Helsingin Kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja. Helsinki, 1981
Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoista nauttiva voisi pitää esimerkiksi Kaari Utrion, Kristiina Vuoren, Laila Hirvisaaren tai Paula Havasteen historiallisista romaaneista. Mestertonin Hovimäki-sarja voisi toimia myös.
Kirjavinkit-sivustolla hakusanoilla historialliset romaanit ja 1500-luku tulee hakutuloksissa hyvinä vinkkeinä Havasteen lisäksi mm. Hilary Mantelin Suripalatsilla alkava Cromwell-sarja ja Maggie O'Farrellin teoksia. Vinkeissä esiin nouseva Anneli Kannon Rottien pyhimys voisi olla myös erinomaista luettavaa. Kirjavinkkeihin pääsee tästä linkistä.
Vinkkejä historiallisista romaaneista on tiedusteltu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, oheisista linkeistä pääset tarkastelemaan aiempia vinkkilistoja ja kysymyksiä...
Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).
Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2023 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2023.
Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).
Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2023 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2023.
Network Readiness Indexistä (NRI) on käytetty suomennosta tietoyhteiskuntaindeksi eli verkkovalmiusindeksi (Liikenne- ja viestintämininisteriö, 2003), mutta ilmeisesti se ei ole sen suuremmin kielenkäyttöön juurtunut, vaan uutisoinneissa käytetään yleensä alkuperäistä englanninkielistä termiä.
Etsitty teos on varmaankin Valérie Perrinin Vettä kukille (Changer l'eau des fleurs, suom. Saara Pääkkönen, 2023).
https://piki.finna.fi/Record/piki.5140362?sid=3354315604
Heimo on kansatieteessä tarkoittanut sukujen tai klaanien ryhmää, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri. Käsitettä kuitenkin pidetään laajalti vanhentuneena, ja tutkimuksessa sen (samoin kuin rodun) onkin korvannut etnisen ryhmän käsite. Etnistä ryhmää luonnehtivat muun muassa yhteinen alkuperä ja kulttuuri, ryhmäidentiteetti ja muista etnisistä ryhmistä poikkeava elämäntapa. Heimo-termiä ei nykytutkimuksessa enää käytetä.
Saamelaiset on yksi kansa, joka elää neljän kansallisvaltion alueella ja puhuu yhdeksää eri saamenkieltä.
Saamelaisia on vanhemmassa kirjallisuudessa jaoteltu eri ryhmiin muun muassa kulttuurin, kielen ja perinteisten elinkeinojen mukaan, ja on puhuttu esimerkiksi metsälappalaisista, porosaamelaisista,...
Kyseessä voisi olla harsokorennon toukka.
Laji.fi-foorumilla on samankaltaista olentoa koetettu tunnistaa aiemmin:https://foorumi.laji.fi/t/harsokorennon-toukka/17867
Kuvien ja elintapakuvausten perusteella verkkosiipisten korentojen (joihin harsokorento kuuluu) toukat voivat naamioida itsensä saaliikseen joutuneiden hyönteisten osilla, mikä selittäisi hieman erikoiselta näyttävän "kasan" kuvissakin näkyvän hyönteisen selässä.
Myös koko täsmäisi kuviin: kuvissa oleva hyönteinen on pienempi kuin ruutuvihkon ruutu, joka on yleisesti joko 7 tai 10 millimetrin levyinen.
Lisää tietoa verkkosiipisistä: https://laji.fi/taxon/MX.70227/biology
Harsokorentohavainto iNaturalistissa: https://inaturalist.laji.fi/observations/188690713
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Larin-Kyöstin tuotantoa on jonkin verran käännetty englanniksi. Itkevästä huilusta ei kuitenkaan näytä käännöstä olevan. Tarkistimme vamuudeksi myös teoksen The Kantele : selection of his poems.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Suomen ensimmäiset autosuunnistuskilpailut järjestettiin jo 20-luvun lopulla, ja st-harrastus (suunnistus- ja tarkkuusajo) pääsi meillä hyvään alkuun jo ennen sotia. Suomen mestaruudesta lajissa alettiin virallisesti kilpailla vuonna 1953. Vuonna 1957 ilmestyi Autourheilun kansallisen kilpailulautakunnan kustantamana ensimmäinen suomenkielisen opaskirja aiheesta, Ensio Kivisen Autosuunnistaminen.
Autosuunnistus ei kuitenkaan ole saanut osakseen kovinkaan paljon julkisuutta ja autourheilulajina se on jäänyt verrattain tuntemattomaksi. Suomen moottoriurheilu -teoksen mukaan syynä tähän on paljolti se, että st-ajot ajetaan yleensä öiseen aikaan ja reitti pidetään salaisena lähtöön saakka, minkä vuoksi yleisö ei voi kilpailua seurata – "niin...
Esimerkiksi marjapussi- ja huutopussi-nimisissä korttipeleissä ilman tikkiä jäänyt joutuu nollaamaan pisteensä ja "menemään Porvooseen".
Siihen, mistä kyseinen sanonta tulee, ei tunnu löytyvän aivan suoraa vastausta.
Uusimaa-lehdessä on vuonna 2020 pohdittu samaa asiaa, mutta ilman täsmällistä vastausta:https://www.uusimaa.fi/paikalliset/2341732
Kyseisessä lehtijutussa on mietitty, liittyykö sanonta niin sanottuun "Porvoon mittaan", mutta koska kyseinen ilmaisu puolestaan viittaa reiluun ja runsaaseen mittaan, ei asiayhteys ole aivan aukoton:
"Porvoon mitalla -lausahdushan viittaa runsauteen. Jos jotain tehdään tai annetaan "Porvoon mitalla", se tehdään reilusti ja ylimääräistä antaen. Vouti peri tällaisella mitalla veroja (paloviinaa...
Oletkin jo pohtinut hyvin perusteellisesti Valo-sanan mahdollisia merkityksiä tässä kirjassa.
Kirjan luettelointitiedoissa on asiasanoina mm. elämänkaari, itsensä toteuttaminen, inspiraatio, itsetunto, henkinen hyvinvointi ja itsensä hyväksyminen. Nuo kaikki voisivat olla myös tuon valo-sanan merkityksiä.
Kääntäjä ei kenties ole halunnut muokata Obaman hyvin amerikkalaista kirjaa turhan paljon, vaan on säilyttänyt suomalaisille vieraamman valo-käsitteen suorana käännöksenä.
Kääntäjien urakkaa on pohdittu esim. Ylen artikkelissa 8.8.2010 Väinö Linnan kirjojen avulla. Linkki artikkeliin
Aurinko pitää painovoimallaan aurinkokuntamme planeetat radoillaan sekä valaisee ja lämmittää niitä. Ilman aurinkoa, ei planeettojakaan olisi olemassa. Teoksesta Avaruus visuaalinen ensyklopedia.
Aurinko on aurinkokuntamme keskus ja sisältää 99.8 % koko aurinkokunnan massasta. Kirjasta Joan Maria Galat: Todelliset taitajat - avaruus.
Auringon pinta ei ole kiinteä, vaan se on jatkuvasti liikkeessä olevaa kuumaa plasmaa. Auringosta poispäin virtaavat hiukkaset muodostavat koronan. Koronasta avaruuteen karanneet hiukkaset ovat nimeltään aurinkotuulta. Maapallon ilmakehässä hiukkaset näkyvät napa-alueilla revontulina.
Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri saa aikaan päivän ja yön vaihtelun. Maan pyöriminen auringon ympäri aiheuttaa...
Unto Ylisirniön hakuteos Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa tietää kertoa, että "hurraus" tarkoittaa vetoketjua ja hurrauspusero tietynlaista vetoketjullista puseroa.
"Niihin aikoihin oli alkanut näkyä yhden ja toisen varoissaan olevan jätkän tai selkosen miehen päällä puseroita, jotka olivat alaosastaan umpinaisia ja joissa ainoastaan rintamuksen yläosassa oli korttelin mittainen vetoketju, 'hurraus', jota nimeä siitä etupäässä käytettiin. Miehet sanoivat 'hurrauspuseroista', etenkin ne joilla ei sellaista vielä ollut, että 'niihin perkeleihin joutuu pujottamaan ihtesä kun yrittäsi pää eillä säkkiin'. Silti niistä oli tullut selkosessa ylintä 'muutia'."
"Monet kanssani Suolihaaroista kävelleet uittomiehet...
Kysymyksesi on kovin haastava eikä siihen löydy yksiselitteistä vastausta.. Tässä joitakin tietoja, joita voit ottaa huomioon, kun arvioit asiaa. Emme voi arvioida yksitäisen henkilön kirkkoon kohdistamaa rahoitusta. Kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa tulojensa mukaan. Monet myös lahjoittavat kirkolle vapaaehtoisesti rahaa. Vuoden 2022 lopussa evankelis-luterilaisessa kirkossa oli noin 3,6 miljoonaa jäsentä. Kirkko sai jäsentensä maksamaa kirkollisverotuloa yhteensä noin 912 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Ehtoolliseen ovat oikeutettuja kaikki kastetut ja konfirmoidut aikuiset sekä lapset vanhempiensa kanssa. Käytännössä ehtoollista ei evätä keneltäkään. Ehtoollisella käynti ei siis edellytä kirkkoon kuulumista tai kirkon rahoitukseen...
