Hei,
Käännös löytyy ainakin Toivo Kuula: Legends 2: suomalaista kuorohistoriaa -cd:n tekstilipukkeesta. Käännöksen nimi on "Song of the Sepulchre". Tämä löytyy useista kirjastoista ympäri Suomea, myös Vaasasta.
Heino Kaski oli säveltäjä, joka syntyi Pielisjärvellä (nyk. Lieksa) vuonna 1885.
Meren rannalla -niminen laulu (Op. 11 No. 4), joka on sävelletty Larin-kyöstin tekstiin, on tehty vuonna 1917.
Sinisellä sillalla -teos (Op. 26 No. 1) on myös sävelletty Larin-kyöstin tekstiin. Sen tekijänoikeusvuosi on 1921.
Molempien laulujen nuotit ja tiedot löytyivät "Heino Kaski : yksinlauluja - solosånger - lieder" -nuottijulkaisusta (Tuloisela, Matti, toim., Warner/Chappell Music Finland 1998.)
Molemmat laulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta äänilevyltä (LP): Kaski, Heino, et al. Barcarole: Lauluja = Songs. (Fuga, 1984.)
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta käy ilmi, että 31.12.2022 Suomessa on ollut yhteensä 159 114 yli 85-vuotiasta ihmistä. Valitettavasti tätä tuoreempia tilastoja ei ole saatavilla. StatiFin-tietokannasta löytyy tilastoja Suomen väestön ikärakenteesta vuodesta 1972 lähtien. Jokaisen vuoden tilastot on otettu vuoden viimeisenä päivänä 31.12.
Lähteet
StatFin: Väestön ikärakenne. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v… (viitattu 25.10.2023)
Vladimir Nabokov kirjoitti Lolita-romaaninsa englanniksi (1955). Teos tosin julkaistiin tuolloin Ranskassa.
Lolitan ensimmäinen italiankielinen käännös ilmestyi vuonna 1959. Italiankielistä Lolitaa ei valitettavasti ole Suomen kirjastoissa. Kansainvälisen kirjastotietokannan mukaan lähimmät kirjastot, jossa teos on, sijaitsevat Saksassa.
https://www.britannica.com/biography/Vladimir-Nabokov
https://www.britannica.com/topic/Lolita-novel
https://www.worldcat.org/
https://thenabokovian.org/Works/Bibliography_Of_VN
Kyselykierros kollegojen keskuudessa ei tuottanut tulosta. Kannattaa kokeilla vielä Kirjasammon kansikuvahakua, jos sieltä osuisi tutunnäköinen kansikuva silmiin: https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Muistaisikohan kukaan seuraajistamme kyseistä teosta?
Aivan etsimäsi nimistä teosta emme onnistuneet löytämään, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista näyttäisi löytyvän useitakin teoksia aiheesta, kuten esimerkiksi:
Kastemaa, Pekka: Auto 60-luvulla: henkilöautot Suomessa 1960-1969 (Teekkarien autopalvelu, 1985)
Ojanen, Olli J.: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla (Alfamer, 2002)
Lisää teoksia löydät Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla 'autot' ja '1960-luku´: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1332114__Sautot%201960-lu…
Alla on linkkejä, joista löytyy koeajoja ja vertailuja. Suurin osa on englanninkielisiä auton valmistusaikana tehtyjä testejä. Vanhoista Tekniikan maailmoista en löytänyt testejä. Mobilisti-lehdissä on Belvedere kylläkin esitelty ja jopa koeajettu kaksi kertaa.
https://tinyurl.com/testi-ym-linkkeja
https://www.motortrend.com/s/belvedere%20test/
https://tinyurl.com/Belveder-vartailu
https://www.flickr.com/photos/triggerscarstuff/6425274735/in/photostrea…
https://www.mobilisti.fi/mobilistin-sisallysluettelo-1979-2020/
Linkistä: https://tinyurl.com/TM-testeja. Linkkiin pääsee Tekniikan maailman arkiston kautta, https://tekniikanmaailma.fi/arkisto/.
Kirjoita auton merkki ja malli hakukenttään (linkissä esimerkkinä Ford Granada), voit myös lisätä hakusanan "koeajo". Huomioi myös rajoittimet Järjestä, Kategoriat sekä Aikarajaus, joilla voi rajata hakutulosta.
Artikkeleita pääsee nettissä lukemaan pääasiassa TM:n tilaajat.
Hakukentän alla on linkki:
Ohjeita ja vinkkejä hakutoiminnon käyttämiseen
Ajantasaista listausta ministeriöiden julkaisemista maksuttomista aikakauslehdistä ei löytynyt. Ulkoministeriö julkaisee myös maksutonta Kauppapolitiikka-lehteä, mutta sen artikkelit ovat enimmäkseen suomeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön Työpoliittisesta aikakauskirjasta löytyy englanninkielisiä tiivistelmiä julkaisun sisältämistä artikkeleista.
Etusivu - Kauppapolitiikka
Työpoliittinen aikakauskirja - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Laulukilpailun voitti Kari Rydman kappaleella Mitä sanoisin sinulle tänään. Toiseksi tuli Erna Tauron Den gamla brudkläderskan (Vanha kaaso), sanat Evert Huldén. Kolmanneksi taas tuli Tauron Höstvisan (Syyslaulu), sanat Tove Jansson.
Lähde:
Nyberg, Minna: Tauro, Erna. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 24.10.2023). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-008957, (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu)
Maalaisliiton Eino Aaltio toimi kansanedustajana 01.02.1929 - 31.07.1929, hänet valittiin Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä. Eduskunnan kansanedustajatietokannan mukaan häntä ei ole tuomittu maanpetoksesta.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910218.aspx
Lisätietoja Aaltiosta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Aaltio
https://www.liuha.fi/keslem/?p=432
Kollegoilta koottuja ehdotuksia:
Mikko Kunnaksen Albi -kirjat, useampia
Lars Rudebjer, Miira ja sammakko
Lars Rudebjer, Miira ja karhu
Ilona Partasen Talo nimeltä Panda -kuvakirja
Eveliina Netin Pinnalla pinnan alla, joka on tekstitön kirja.
Sanna Pelliccionin muut Onni-poika -kirjat, Riikka Jäntin Pikku Hiiri -kirjat ja Anna-Karin Garhamnin Ruu -kirjat voisivat sopia. Kirjat ovat lyhyitä ja niiden päähenkilöillä on paljon tekemistä. Tässä on muutamia poimintoja:
Anna-Karin Garhamn: Ruu elokuvissa
Riikka Jäntti: Pikku Hiiri ja syntymäpäivälahja
Sanna Pelliccioni: Onni-poika keittiössä
Tanssilajien tunnistamisesta löytyy muutama opastus löytyy:
Tanssit.fi Tanssin ABC, https://www.tanssit.fi/tanssin-abc/tanssilajit/,
Tanssiseura Sekahaku, https://sekahaku.net/tanssitietoa/tanssilajit/, Tanssit.net, https://tanssi.net/fi/rytmi/tanssilajit.html.
Tanssilajien tunnistamisen vaikeus kirjastossa johtuu siitä, että meidän luetteloissamme kuvataan säveltäjät ja sanoittajat, mutta ei tanssilajeja. Valitettavasti kirjastojen musiikkiosastot ovat joutuneet rankan säästämisen kohteiksi, joten asiantuntevaa henkilökuntaakaan ei enää löydy yhtä helposti kuin vuosikymmen sitten.
Löysin jokusen tanssilajin Youtuben ja Fono.fi:n, http://www.fono.fi/, kuvauksista, mutta taitava tanssinharrastajakollegani tunnisti ne. Hän myös kertoi,...
Pekka Löytty kerhon Facebookista löytyi tällainen versio.
"
Jaakko Löytty Kerho
12. maaliskuu 2018 ·
Erään laulu syntytarina:
KALAMIEHEN BLUES
1. Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies,
Pekka oli kalamies, senhän jokainen kai ties,
Pekka oli kalamies.
2. Laulun Pekasta mä tein, laulun Pekasta mä tein,
laulun Pekasta mä tein, ilman lupaa aiheet vein,
laulun Pekasta mä tein.
3. Enkä mennyt auttamaan, enkä mennyt auttamaan,
enkä mennyt auttamaan, kun hän laski verkkojaan,
enkä mennyt auttamaan.
4. Hurskastelin, häiritsin, ratkaisuja ehdotin.
Väänsin riimin, toisenkin, jätin yksi kaverin;
jeesustelin, keljuilin.
5. Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies,
Pekka oli kalamies, jota painoi arjen ies,
Pekka oli kalamies.
6....
Ainakaan alkuperäisissä Muumi-kirjoissa ei ilmeisesti kerrota, mistä Muumipappa on hattunsa saanut. Muumipapan urotyöt -kirjassa hattua ei mainita tai ole piirretty Muumipapalle tämän nuoruudessa. Hattu ei myöskään ole Taikurin hattu, samannimisestä kirjasta, vaikka se samalta näyttääkin. Kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia kuitenkin mainitaan, että "Muumimamma oli maalannut [hatun] sisään "M.P.:lle omalta M.M.:ltasi"", mistä voisi päätellä, että hattu on ollut lahja Muumimammalta.
Täydellistä listaa Suomessa sensuroiduista elokuvista ei ole verkossa saatavilla, mutta tälle Wikipedia-sivulle on kerätty kattavasti sellaisia elokuvia, jotka on Suomessa syystä tai toisesta kokonaan kielletty.
Tietoa elokuvasensuurin syistä ja historiasta on koottu Tiellä sananvapauteen -sivustolle. Esimerkiksi artikkeli Jari Sedergrenin artikkeli Suomessa on koettu sata vuotta elokuvasensuuria kuvaa sensuurin historiaa. Tässä Tuomo Olkkosen artikkelissa kerrotaan elokuvien poliittisista ja moraalisista sensurointiperusteista vuosina 1919-1939 ja luetellaan joitakin tuolla aikavälillä kiellettyjä elokuvia.
Valtion elokuvatarkastamon ja Valtion filmitarkastamon ja Valtion filmitoimikunnan asiakirjoja voi tilata Kansallisarkistosta...
Tietoja elokuvien dubatuista ääniraidoista on koottu suomenkielisten dubbausten omaan wikiin fandom.comiin, joka toimii harrastajapohjalta. Eri Lumikki-elokuvien tiedot löytyvät tämän linkin takaa. Ääniraitoja sellaisenaan tuskin on saatavilla, mutta Lumikki-elokuvan eri versioita voi tiedustella elokuvadivareista sekä Kavin Elokuva-arkistosta. Pieniä pätkiä elokuvista, kuten tämä noidan ja Lumikin kohtaamisen versio vuodelta 1962, voi löytää esimerkiksi YouTubesta.
Jyväskylässä nilkka- ja rannepainoja löytyy Huhtasuon, Keljonkankaan ja Keltinmäen lähikirjastoista. Lainattavissa on niiden lisäksi paljon muitakin liikuntavälineitä, kuten lumikenkiä, kahvakuulia ja pesäpallomailoja.
Liikuntavälineitä voi lainata paikan päältä kirjastosta kirjastokortilla asiakaspalveluaikoina. Laina-aika on kaksi viikkoa. Liikuntavälineitä ei voi varata noudettavaksi toiseen toimipaikkaan.
Oman lähikirjaston lainattavat liikuntavälineet ja muut esineet (kuten lainattavat soittimet) löytyvät verkkokirjastosta osoitteesta Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna, kun haussa kategoriaksi valitsee ”esineet”.
Alun perin Renaultin pakettiauton mallinimi oli ”1000 kg” (myöhemmin Renault Voltigeur) Vuosina 1959-1965 tuotannossa ollut saman malliston 1400 kg pakettiauto sai myöhemmin nimekseen Renault Goélette. Helsingin Sanomien aikakone löytää Goéletten myynti-ilmoituksia lehdestä vielä 1980-luvultakin. Autoa kaupiteltiin myös retkeilykäyttöön muokattuna.
https://en.wikipedia.org/wiki/Renault_1_000_kg
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/muistatko-sodan-jalkeen-puurunko-pa…
Traficomin tilastoista voi tutkia "Liikennekäytössä olevat henkilö- ja pakettiautot merkeittäin ja malleittain" -tilastoa:
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Aj…
Tilastosta "Liikennekäytössä olevat kuorma-, linja- ja erikoisautot...
