Concert Archives -sivustolla on listattuna 724 Neil Diamondin konserttia 1960-luvulta lähtien. Hakemalla sivuston tietokannasta ei löytynyt yhtään konserttia, jossa Neil Diamond olisi esiintynyt Suomessa. Todennäköisesti hän ei siis ole täällä käynyt koskaan esiintymässä.
Lähde:
https://www.concertarchives.org/bands/neil-diamond#faq-section
Tekijänoikeudet ovat edelleen Agatha Christien perikunnalla. Kirjailija Sophie Hannah on kuitenkin saanut perikunnalta luvan käyttää teoksissaan Hercule Poirot -hahmoa.
https://www.wsoy.fi/uutiset/uusi-hercule-poirot-mysteeri-on-julkaistuhttps://en.wikipedia.org/wiki/Hercule_Poirot_in_literature
Tekijänoikeus.fi-sivustolta löytyy tietoa tekijänoikeuksien voimassaolosta:
Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat voimassa yleensä 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos teoksen alkuperämaassa taataan...
Eduskunnan kirjastossa on julkaistu tietopaketti aiheesta Miten täysi-ikäisyysraja on muuttunut vuodesta 1898 lähtien?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Poikkeuksen muodosti siis juuri avioliiton alaikärajat. Nainen saattoi mennä vuoden 1911 asetusmuutoksen jälkeen 17-vuotiaana naimisiin, mies 18-vuotiaana.
Vuoden 1929 avioliittolain mukaan ikärajat säilyivät samana. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika…
Avioitumisikärajoihin liittyen on vastattu aiemminkin Kysy-kirjastonhoitajalta-palvelussa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kasittaakseni-aikoinaan-miesten-avioitumi…
Helmet-alueella on vähän Aku Ankka -aineistoa italian kielellä. Suurin osa on kuvakirjoja. Varsinaisia sarjakuvia löytyy vain neljä kirjaa.
Muualla Suomessa on enemmän italiankielisiä Disney-julkaisuja. Näitä voi selata finna.fi-portaalista hauilla Aku Ankka ja Mikki Hiiri. Aineistosta voi tehdä kaukolainapyynnön.
Italiankielisiä Disney-sarjakuvia on jonkin verran luettavissa myös ilmaiseksi verkossa, esimerkiksi sivustolla topolino.it tai Internet Archivessa.
Varsinaista listaa ei näytä löytyvän. Tähän ranskankielisen keskustelufoorumin ketjuun on kerätty melko kattavasti Lucky Lukessa nähtyjä julkkiskarikatyyrejä kuvien kanssa:
https://www.bdgest.com/forum/les-caricatures-dans-les-albums-de-lucky-l…
Esa Helasvuon säveltämästä ja Marja Rankkalan sanoittamasta kappaleesta "Brontosauruksen yö" on julkaistu nuotinnus kahdessa eri vihkossa vuonna 1972 sekä kokoelmassa Toivelauluja: iskelmien aarreaitta 93, 1973; 1. Tämä haku näyttää, miten niitä on saatavilla kirjastoista.
Kappaleen soinnutuksesta löytyy verkosta parikin ehdotelmaa:
https://chordu.com/chords-tabs-vesa-matti-loiri-brontosauruksen-y%C3%B6…
https://chordify.net/chords/vesa-matti-loiri-brontosauruksen-yo-1972-fe…
Leila K uhoaa räppäystaidoillaan: Hänen riiminsä ovat hauskoja, tuoreita ja älyllisiä. Ne villitsevät yleisön ja vievät räpin uuteen aikaan. Hän itse tekee mitä haluaa, ei anna periksi eikä pidä huumeista.
Laulun korostaa taitoa, kunnianhimoa ja yksilöllisyyttä.
Lähteet:
https://genius.com/Robnraz-got-to-get-lyrics
https://www.songtell.com/rob-n-raz-ft-leila-k/got-to-get
Helmet-kirjastoissa on muutamia majavia käsitteleviä kirjoja.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smajavat__Ff%3Afacetlanguag…
Nisäkkäistä kertovia kirjoja löytyy sitten runsaammin ja eläimet-hakusanalla vielä paljon enemmän. Oikean kirjan löytäminen vaatisi melkoisen etsinnän ilman tarkempia muistikuvia teoksesta.
Hyvä myös lapsille sopiva aikuisten tietokirja majavista on Petri Nummen kirjoittama Majavan lammella (Metsäkustannus, 2015). Sen sivuilla kerrotaan majavien elämästä eri vuodenaikoina. Heikki Kokkosen kirjaan ottamat valokuvat ovat myös hienoja.
Kirjan mukaan majavan padon "alivuokralaisina" saattaa talvisin asua piisami, vesimyyrä ja vesipäästäinen. Piisami etenkin voi pyrkiä hyötymään jopa majavan pesän...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi haluatko vain tosielämän tarinoita vai oletko kiinnostunut myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä joitakin mahdollisuuksia:
Romaaneja:
Schneider, Peter : Muurinylittäjä. Otava, 1983 - Huumorilla kirjoitettu romaani, jossa kerrotaan tarinoita muurin ylittäjistä. Muuria ylitetään molempiin suuntiin.
Streng, Johan : Pako Berliinistä. Omakustanne, 2013. Suomalaisen kirjailijan vakoiluromaani. Kertoo myös pakomatkoista muurin ali ja rajanylityspisteiden ohi.
Elämäkerta:
Sanders, Thomas : Leikkikenttä. WSOY, 2013. Upseerin muistelmat. Kertoo ihmissalakuljetuksesta Berliinin muurin ali ja ohi.
Historiaa:
Mitchell, Greg : The tunnels : the untold story of the escapes under the Berlin Wall. Bantam Press, 2016
Sukunimistä meiltä on kysytty ennenkin. Nykyisen lainsäädännön mukaan ei enää ole olemassa varsinaisia suojattuja sukunimiä vaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja. Voit ottaa elossa olevan henkilön käytössä olevan sukunimen käyttöösi, jos voit osoittaa haetun sukunimen kuuluneen esivanhemmillesi korkeintaan viidennessä polvessa. Eli käytännössä voit siis ottaa isoäitisi sukunimen käyttöön. Nimen muutos maksaa 120 € ja asia hoituu käytännössä sähköisesti Digi- ja väestöviraston sivuston kautta. Maksu täytyy maksaa etukäteen ja sinun täytyy tarvittaessa varautua todistamaan sukulaisuutesi.
Linkin sukunimenmuutoslomakkeeseen löydät sivulta:
https://dvv.fi/sukunimen-muuttaminen
Lisätietoa:https://www.kirjastot.fi/kysy/...
Näiden kyseisten kirjojen genre on matkakertomukset ja muistelmat.
Tiedot löytyivät Finna.fi-sivuilta Pakumatkalla-kirjan tiedoista ja tästä Paluumatkalla-kirjan linkistä.
Tässä kirjavinkkejä toiveidesi perusteella:
Fantasiaa:
Eoin Colfer: Artemis Fowl -sarja
Marianne Curley: Muinainen taika
C.S. Lewis: Narnian tarinat
Ursula Le Guin: Maameren tarinat
Margaret Rogerson: Kirjojen tytär
Thomas Taylor: Aaveranta-sarja
Dianne Wynne Jones: Liikkuva linna
Tyttökirjoja:
F. H. Burnett: Salainen puutarha
Debbi Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Henna Helmi Heinonen: Miisa-sarja
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot
Teija Huusko: Alina-sarja
Tuija Lehtinen: Mirkka-sarja, Laura-sarja
Lisää vinkkejä voi etsiä Sivupiiri-sivustolta tai pyytää Kainetin Lukuopas-palvelusta.
Vastaus on yksiselitteisesti ei.
Perusteluna on se, että Suomessa voimassa oleva järjestyslaki kieltää teräaseiden hallussapidon yleisillä paikoilla. Kadut ja kaupunkialueet katsotaan sellaisiksi. (kts. erit. 10 §)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Miekan voi toki omistaa tai tuoda maahan, mutta yleisille paikoille sitä ei saa tuoda. Järjestyslain mukaan poikkeus tästä periaatteesta voi olla se, jos teräase on työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn tähden tarpeen. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla vaikkapa keskiaikajuhlat, jolle joku esiintyjä tuo miekan. Asia täytyy kuitenkin aina varmistaa poliisilta.
Kaasusumuttimien hallussapidosta säädetään puolestaan ampuma-aselaissa ja -asetuksessa.
https://www.finlex....
Teoksesta löytyy referaatti, joka on kirjoitettu Oulun yliopiston seminaarityöksi, https://www.academia.edu/32089764/Referaatti_Betty_Friedanin_teoksesta_….
Goodreadsissa on myös kuvaus, https://www.goodreads.com/book/show/17573685-the-feminine-mystique.
Kirjaa on myös kirjastoissa, pääkaupunkiseudulla kirjavarastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066698?lang=fin
Maakirjat toimitti Maanmittaushallitus. Arkistojen portissa kerrotaan maanmittaushallituksesta ja sen tehtävistä. Maakirjaan tuli merkitä pitäjittäin ja kylittäin kaikki talot manttaaleineen, nimineen, asukkaineen, luontoineen, verolukuineen, maaveroineen ja myös kaikki muut veroa maksavat yksiköt. Maakirjoja Maaverot lakkautettiin 1924, jolloin maakirjan merkitys maaveroluettelona myös lakkasi.
Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkiston rajavuodet ajoittuvat vuosille 1820–1939 ja päävuodet 1820–1905. Ne löytyvät Kansallisarkistosta, myös digitaalisina, Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkisto (1820-1905).
Lähteenä on ilmeisesti ilmaus patamusta. Musta pata on merkinnyt mustuuden syvintä astetta. Merkitys on sittemmin laajentunut niin että sana pata on alkanut muistuttaa vahvistavaa partikkelia. Patalaiska on äärimmäisen laiska aivan samoin kuin patamusta on erittäin musta. On arveltu, että padan muuttuminen kielteisesti vahvistavaksi partikkeliksi olisi tapahtunut patajuopon tai pataluhan kautta.
Lähteet:
Parkkinen, Jukka. Aasinsilta ajan hermoilla. WSOY 2005. S. 91.
Nuutinen, Liisa. "Vitivalkoista vaivatta"
Hurtta, Heikki. "Haukkui pataluhaksi"
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermoilla arvelee sanonnasta näin:
"Tarkoittaa vanhan kostamista. Ruotsissa tämä sama asia ilmaistaan sanonnalla maksaa "vanha juusto" ja englannissa "maksaa vanha jäynä". Suomen ilmaisu on näistä kuvainnollisin, sillä kostava henkilö on muka jäänyt toiselle kaloista velkaa. Voisi ajatella ilmaisun syntyneen vaikkapa niin, että naapuri on tyhjentänyt toisen verkon ja sen omistaja on muka velkaa varkaalle tämän viemät kalat. Velan maksaminen voi sitten tapahtua miten tahansa."
Vauva.fi -palstalle voi kirjautua Sanoma-tilillä. Jos sinulla ei ole vielä Sanoma-tiliä, valitse Vauva.fi -sivuston oikeasta yläreunasta Kirjaudu ja sen jälkeen Luo Sanomatili.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
"Ravintoarvotiedot ovat keskiarvolukuja, jotka perustuvat joko
valmistajan tekemään analyysiin
käytettyjen ainesosien tunnettuihin keskiarvolukuihin perustuviin laskelmiin, tai
yleisesti tunnettuun ja hyväksyttyyn tietoon perustuviin laskelmiin."
Elintarvikeanalyyseja tehdään kemiallisesti, fysikaalisesti ja aistinvaraisesti. Opetushallituksen sivu kertoo näistä analyysimenetelmistä. Sieltä löytyy myös ohje elintarvikkeen ravintoainekoostumuksen määrittämiseksi.
Keskiarvolukuja ainesosille voidaan hakea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietokannasta Fineli. Tietoa elintarvikkeiden ravintoarvojen laskemisesta näiden lukujen perusteella sekä yleensä...
