Amanda Lear julkaisi sinkun Enigma (Give a Bit of Mmh to Me) vuonna 1978. Suomeksi sen levytti Seitsemän Seinähullua Veljestä seuraavana vuonna, eli 1979. Biisin nimi oli myös Enigma, Raul Reimanin käännöksenä (liite).
https://en.wikipedia.org/wiki/Enigma_(Give_a_Bit_of_Mmh_to_Me)
https://www.youtube.com/watch?v=2Mu19gmNqus
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Marklundin Annika Bengtzon -kirjoista on tehty elokuvia, mutta näistä kahdesta kirjasta ei. Tarkistin asian sekä imdb.com -sivustolta että ruotsinkielisen Wikipedian artikkelit (Asyl ja Gömda).
(Katsottu 7.11.2023)
101-numerosarjan käyttäminen kuvaamaan jonkun asian perusteiden opettamista on peräisin Yhdysvaltain korkeakoulujen tavasta numeroida kurssit. Yhdysvalloissa yliopistot alkoivat 1920-luvulla käyttää järjestelmää, jossa eri kursseille annettiin nimi joka koostui aineen nimestä ja kolminumeroisesta luvusta. Luvun ensimmäinen numero tarkoittaa sitä, monentenako opiskeluvuonna se yleensä suoritetaan ja kaksi muuta kuvastaa ainetta ja kurssien keskinäistä numerointia. Jonkin aineen kurssi "101" on siis yleensä ensimmäinen koko aiheesta uusille opiskelijoille. Tiettävästi ensimmäisen kerran tätä järjestelmää käytti Buffalon yliopisto vuonna 1929 ja ajan kuluessa ilmaisu on tullut yleiskieleen.
Lähde: https://slate.com/news-and-politics/2006/09/...
Signeerausta ei löytynyt Signaturer-listasta eikä nimistäkään oikein löydy tuohon sopivaa, https://www.signaturer.se/Europa/arabia.htm.
Asiasta kannattaa kysyä vanhoja astioita myyvistä liikkeistä, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/ tai Astiataivas, https://www.astiataivas.fi/.
Myös Arabialta voi kysyä, https://arabia.fi/arabiasta/ota-yhteytta
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt mitään. Pohdin, voisiko etsimäsi runo olla esimerkiksi Tommy Tabermannin? Hän oli tunnettu ja paljon siteerattu, ja kirjoitti rakkausrunoja. Hän käsitteli tuotannossaan erityisesti rakkautta ja erotiikkaa naisen ja miehen välisessä suhteessa. Tabermann julkaisi paljon, mutta esimerkiksi Niitylle minä sinut veisin ja Tähtiä kämmenellä -kokoelmat sisältävät hänen rakkausrunojaan.
Niitylle minä sinut veisin Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.715768?sid=3305530092
Tähtiä kämmenellä: https://helle.finna.fi/Record/helle.450908?sid=3305533203
Tamminiemen museon näyttely ja kokoelma kertovat erityisesti Urho Kekkosen ajasta. Heillä voisi olla kiinnostusta saada tuollaisia filmejä, https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi.
En löytänyt muuta paikkaa, jossa filmejä voisi tarjota myytäviksi kuin esimerkiksi Tori.fi. Ehkä asiasta voisi tiedustella antiikkikauppiailta, mutta en ole varma, kiinnostaako tällainen aineisto, esim. Helander, https://helander.com/#/sell?mtm_campaign=Helander-myyj%C3%A4t&mtm_kwd=A….
Torppareista ja taksvärkkipäivistä löytyy tietoa Työvänliikkeen verkkonäyttelyssä, http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-2/torpparik…
Kauhajoenmuseosta, https://www.kauhajoenmuseo.fi/historia/torpparit/torpp%20ja%20lamm.html
Sekä teoksessa Torpparkysymys, joka paneutuu asiaan, https://www.doria.fi/bitstream/10024/167613/1/HT059_opt.pdf
Finna.fi:stä löytyy myös painettua kirjallisuutta aiheesta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Piioista löytyy kirjallisuutta tästä vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/minka-ikaisia-rengit-ja-piiat?language_co…
Tekoäly saattaa keksiä olemattomia lähteitä (tee esim. haku "chat gpt makes up references"), eikä sen antamaan tietoon kannata luottaa tarkistamatta.
Isbn-numeron alku 978-952-371 kuuluu Tampereen kaupungille ja 978-952-221 Tielaitokselle (tarkistettu isbn-rekisterikeskuksesta 7.11.2023). Ilmeisesti näitä isbn-numeroita ei kuitenkaan ole annettu millekään julkaisuille.
Kysyin asiaa WSOY kustantamolta, joka on julkaissut myös edelliset osat. He vastasivat, että kirja on "suunniteltu julkaistavaksi syksyllä 2024, joko syys- tai lokakuussa".
Tiedustelit 6-vuotiaalle huumorista, jännityksestä ja fantasiasta pitävälle pojalle sopivia kirjavinkkejä.
Jos hän oli jo lukenut Timo Parvelan Ella-kirjat, samalla tekijällä on myös uudempi Pate-sarja, jossa Ella-kirjoista tuttu Pate seikkailee ja koheltaa humoristiseen tyyliin.
Suosittelisin seuraavia kirjoja, joista useimmat ovat sarjoja:
Brinck, Camilla: Musse ja Helium -sarja (fantasia, seikkailu)
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja (huumori)
Colfer, Eoin: Legenda pottu-Mäkisestä + muut Colferin humoristiset kirjat
Copeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi/hirmuliskoksi/mammutiksi (huumori)
Frölander-Ulf, Lena: Nelson Tiikeritassu (seikkailu)
Gough, Julian: Karhu ja kaniini -sarja (huumori)
Hirvonen, Elina: Pehmoeläinten...
Viihdekirjallisuuden ja maalaisromantiikan ystävät ovat Katajamäkien ja Jylhäsalmien lisäksi lukeneet myös mm. Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa ja Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjaa. Myös Enni Mustosen tuotannosta löytyy monenlaista. Hiljattain ilmestyi Tuuli Kivijoelta Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella -kirja, joka avaa uuden sarjan. Maija Kajannolta ilmestyy ensi keväänä vielä yksi jatko-osa Kahvila Koivu sarjaan. Käännöskirjallisuudesta tykättyjä ovat olleet ainakin Jenny Colganin sarjat.
Dekkarien ja jännityksen puolelta voisi suositella moniakin eri kirjoja ja sarjoja. Kestosuosikkeja ovat Reijo Mäen, Seppo Jokisen, Markku Ropposen ja Leena Lehtolaisen sarjat sekä monet ruotsalaisdekkaristit, kuten Anna Jansson, Viveca Sten ja...
Nämä ns. huoltamokasetit olivat oma mielenkiintoinen lukunsa suomalaisessa musiikkituotannossa. 1970-1980 -luvuilla huoltamoilla ja marketeissa myytiin c-kasetteja, jotka sisälsivät pääosin tunnettuja kansainvälisiä hittikappaleita uudelleen versioituna. Jonkin verran versioitiin myös kotimaista musiikkia. Tuotanto oli suhteellisen halpaa ja muusikoille ja laulajille maksettiin kertakorvaukset. Kappaleita saattoivat esittää nimekkäätkin artistit, mutta usein version lauloi tuntemattomampi alkuperäisesiintyjää ääneltään muistuttava laulaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltamokasetit
Kiinnostus tätä aikansa käyttömusiikkia kohtaan on viime vuosina herännyt uudelleen ja verkosta löytyykin aiheesta asiaa aika runsaasti. Kattavasti tietoa...
Onkohan kyseessä laulu C'est si bon (Hyvä on olla luonasi)? YouTubesta löytyy Henry Theelin levytys vuodelta 1950. Laulun nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta 8.
Pitää paikkansa, että Suomessakin on ollut käytössä "automaattisia kaasumittareita", tosin pääosin kaasu lienee laskutettu jälkikäteen mittarin lukeman mukaan. Työväenliitto-lehdessä 14.3.1912 selostetaan automaattisen kaasumittarin toimintaa seuraavasti: "Kun mittarin aukkoon pistää 25-pennisen, saa walokaasua yhden kuutiometrin tai lämpökaasua 1,666 2/3 litraa. Kun tämä määrä on käytetty lakkaa kaasun tulo, jolloin taas on tilattawa uusi kaasuannos". Lehdessä kerrotaan edelleen, että automaattisia kaasumittareita on asennettu sellaisiin taloihin, joissa vuokralaiset vaihtuvat usein ja maksun periminen jälkikäteen on ollut vaikeaa. Ulkomailla kolikoilla toimivat kaasumittarit olivat tavallisempia, mutta Suomessakin niitä siis käytettiin...
Ilpo Tiihosen Boxtrot-kokoelman runo nimeltään Son alkaa lauseella "Sinä iltana satoi". Runossa ei tosin ole tuota jälkimmäistä lausetta.
Tiihonen Ilpo: Boxtrot (WSOY, 1998)
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston...
