Muumilaaksoon sijoittuvissa tarinoissa on tosiaan useita ihmismäisiä olentoja, joista mainitsetkin useamman. Kaivoin vastaukseni lähteeksi Janssonin teoksen Muumipappa ja meri (alkuperäisteos Pappan och havet, v. 1965), jossa majakan sammumista pelkäävä Muumipappa saa tukea Pikku Myyltä, joka maalailee kauhukuvan karille ajautuvista laivoista: "Ja aamulla on koko ranta täynnä hukkuneita viljonkkia ja mymmeleitä ja homssuja..." (s. 52) Tiedämme teoksesta Muumipapan urotyöt (Muminpappas bravader, 1950) Pikku Myyn olevan vanhemman Mymmelin lapsi, ja vaikuttaa, että Mymmelin (iso alkukirjain) laji, tai rotu, olisi myös mymmeli (pieni alkukirjain), kuten ylemmässä sitaatissa. Samassa kirjassa annetaan ymmärtää myös Nuuskamuikkusen olevan...
Tietoja yli 100-vuotiaiden lukumäärästä Suomessa löytyy Tilastokeskuksen tilastoista väestörakenne ja väestön ennakkotilasto. Väestörakennetilaston tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä ja ne julkaistaan kerran vuodessa. Myös väestön ennakkotilaston tiedot ovat peräisin väestötietojärjestelmästä ja ne julkaistaan kuukausittain. Tässä vielä linkki tietokantataulukkoon, josta voit poimia luvut: Väestön ennakkotilasto, tietokantataulukko 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain. Tässä esimerkkipoiminta ajankohdalta 31.12.2024. Väestörakenne tarjoaa viimeisimmät viralliset luvut väestömäärästä. Vuotta 2024 koskevat luvut julkaistaan 4.4.2025: Tulevat julkaisut. Löydät tiedot tuolloin taulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v...
Turun tavaratalo -niminen leikkikalu- ja taloustarvikeliike sijaitsi osoitteessa Kauppiaskatu 11 ainakin vuosina 1947 -1949 ÅU:n digitoitujen lehtien mukaan. Ks. Åbo Underrättelser 28.8.1949 ja 24.12.1947. Turun puhelinluetteloiden mukaan yritys toimi tässä osoitteessa itse asiassa vuoteen 1961. Turun puhelinluettelosta v. 1944 ei vielä ollut mitään tietoa kyseisestä liikkeestä ja 1947 puhelinluettelosta liike löytyi. Vuosien 1945-1946 väliltä ei ole tietoa, koska näiden vuosien puhelinluetteloita ei ole säilynyt.Omistaja oli Maija Aaltonen vuosina 1947 -1960. 1961 omistajiksi vaihtuvat Nelly Sorosuo ja Ulla Sjövall. 1962 osoitteeksi vaihtui ensin Kauppiaskatu 13 ja sitten 1964 Brahenkatu 14. Vuoden 1965 omistajana...
Lammas löytyy 1. kaupunginosasta (Kruununhaka), jossa se on Kirjatyöntekijänkadun, Oikokadun, Välikadun ja Kristianinkadun rajaama kortteli 23. Leivonen (kiuru) ja kyyhkynen ovat 4. kaupunginosassa (Kamppi), korttelit 69 (Eerikinkatu | Fredrikinkatu | Annankatu | Kalevankatu) ja 79 (Eerikinkatu | Hietalahdenkatu | Abrahaminkatu | Kalevankatu).Lähde: Jarna Jäntti, Helsingin korttelieläimet : kantakaupungin kuvitettua historiaa
Laulussa "Pieni marttyyri" pyhäkouluun haluaa Anna. Viimeisessä säkeistössä äiti ei käy Annan haudalla, mutta Anna odottaa isäänsä "verimekko kädessänsä" rannalla, jonne isä ei pääse kulkemaan virran yli. Tällaista laulua on etsitty aiemmin tässä palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/50-luvulta-muistan-laulun-joka?language_content_entity=fi
Kuulostaa kovasti Lönnrotin teokselta Vaeltaja : muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828.Hämessä esimerkiksi neuvotellaan soutumatkan hinnasta näin: "Puolentoista tunnin soutumatkan jälkeen olin Paimelan rannassa. Kysyin soutajapojalta, mitä hän tahtoi vaivastaan. Hän virkkoi: 'antakaa iteh kunniastasi mitä arvaatte', mutta koska nämä kunnianmukaiset maksut eivät aina ole parhaita, vaadin häntä itseään määräämään. Silloin hän sanoi olevan tavallista, että maksettiin kaksinkertaiset kyytirahat järvien yli kuljettaessa, ja minun täytyi siis antaa hänelle 44 killinkiä, sillä minulla ei sattunut olemaan pienempiä pankkiseteleitä. Tällaiset vesimatkat, ajattelin muuten, pian tyhjentäisivät kukkaroni, minkä vuoksi päätin...
Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museoKirja tapahtuu 1910-luvun Coney Islandilla. Toinen päähenkilö on tyttö, joka esiintyy merenneitona vesitankissa isänsä Ihmeellisten asioiden museossa. Museossa on myös mm. susimies ja satavuotias kilpikonna. Toinen päähenkilö on valokuvaaja, joka on ottanut kuvia New Yorkin köyhistä. Kirjassa on myös historiallinen tehdastulipalo.
Finna-haussa nimekkeen sijaintitiedoissa voi tosiaan lukea "useita sijainteja". Periaatteessa sama nimeke (kuten kirja) pitäisi löytyä tietoluokkansa (kuten kuvakaappauksessasi 993.1 Elämäkerrat) perusteella, mutta aineistoja voidaan sijoittaa myös muihin hyllyihin, kuten Sateenkaarihyllyn kokoelmaan, jolloin esimerkiksi kaunokirjallisen teoksen voisi löytää sekä sijainnista 1.4 (kaunokirjallisuus), että 1.4 Sateenkaarihylly. Ongelmaasi on helppo ratkaisu: "useita sijainteja" näkyy vain kuvakaappauksesi kaltaisessa, kaikki hakusi tulokset sisältävässä, näkymässä. Avaa nimekkeen (kirjan) sivu sitä klikkaamalla ja saat näkyviin kaikki sijainnit.
Stadin slangin sanakirjassaan Heikki Paunonen ajoittaa 'biisin' 70-luvulle. Asussa 'piisi' (tai jopa 'piesi') sitä on tavattu jo 60-luvun puolella.– Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Keravan kaupunginkirjastoon näyttää ilmestyvän Talouselämä-lehti. Lainattavissa on sekä tämän vuoden, että vuoden 2024 numerot.Täältä voi katsoa lisätietoja.
Fiktio on siitä hankala elämänalue, että fiktiivisiä maailmoja koskevaa tietoa ei välttämättä ole fiktion itsensä ulkopuolella: me lukijoina voimme yksittäisestä fiktiivisestä maailmasta tietää oikeastaan vain sen, mitä kertoja meille suvaitsee siitä kertoa. Jos Miina ja Manu -kirjat vaikenevat Miinan ja Manun vanhemmista, meidän on mahdotonta sanoa, ovatko he esimerkiksi kuolleet. Meidät on tuomittu kalvavaan epätietoisuuteen kaikesta siitä, mitä ei kerrota. Isovanhemmat kissakaksikolla on ja Sulo-eno, joten tuntuu luontevalta olettaa, että heillä on myös vanhemmat. Ovatko he hylänneet pentunsa? Eronneet ja lähteneet maailmalle? Kuolleet? Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia riittää. Se, mitä heille on tapahtunut, taitaa valitettavasti jäädä...
Emme valitettavasti löytäneet teosta. Tunnistaisitko sen näiden Kirjasammossa kuvailtujen kirjojen joukosta? Niissä on tapahtumapaikkana autio saari, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50251
Kyllä, Wäinö liikennöi Mannilassa osoitteessa Hollihaantie 23 (P-alue) parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 17.35-18.00 eli myös tänään 22.1.2025. Kirjastoauto Wäinön ja Wivin aikataulut löytyvät täältä: Kirjastoautot | Jyväskylä.fi
Kuntalaki on tarjonnut vuodesta 2006 kunnille mahdollisuuden valita kahden johtajamallin välillä: valtuusto voi päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari. Helsingissä on ollut kaupunginvaltuuston valitsema pormestari vuodesta 2017. Ensimmäinen pormestari oli Jan Vapaavuori, Juhana Vartiainen on järjestyksessä toinen.Komealta kuulostava ylipormestari on ainoastaan tasavallan presidentin myöntämä arvonimi. Ensimmäinen arvonimen saanut Helsingin kaupunginjohtaja oli Antti Tulenheimo vuonna 1934. Ylipormestarin arvonimi on käytössä myös pormestarimallissa: Juhana Vartiaiselle sen myönsi tasavallan presidentti Stubb 22.11.2024.Lähteet: Kuntalaki 410/2015 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® Juhana Vartiaisesta...
Saamen lipun aurinkomotiivin taustalla on tosiaan Anders Fjellnerin alun perin eteläsaameksi kirjoittama runo Biejjie-baernie eli Päivän pojat, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Tämä ja muita Fjellnerin tekstejä löytyy suomeksi Otto Donnerin toimittamasta Lappalaisia lauluja –kokoelmasta vuodelta 1876. Se on saatavilla verkossa Projekti Gutenbergin kautta. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että teos on vanha ja sen kieli on osin vanhentunutta. Tuoreempi, englanninkielinen käännös löytyy Harald Gaskin toimittamasta teoksesta Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni.
En löytänyt tuota tutkimusta minäkään meidän kirjastolla käytettävissä olevien tiedonlähteiden kautta. Seinäjoen korkeakoulukirjastolla on käytettävissä Medic-tietokanta, jossa on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisistä julkaisuista, väitöskirjoista, opinnäytteistä, kirjoista ja raporteista. Kaupunginkirjastolta ei ole tähän pääsyä, mutta korkeakoulukirjaston koneilla tätä pääsisit käyttämään, jos haluat tutkia asiaa lisää.Lisäksi tässä on muutama linkki artikkeliviitteisiin ja opinnäytetöihin. Äkkiseltään ei näyttänyt ainakaan otsikkojen perusteella, että näissä olisi käsitelty kipuasiaa, mutta jos haluat tutkia tarkemmin.Täältä voit selata aikakauslehtiartikkeliviitteitä, joiden aiheena on verikoe. Tämän...
Korpelaisten suvusta ei ole ainakaan kirjastojen kokoelmissa muuta kirjaa kuin Aulis Korpelaisen Korpelainen (Pedroff) sukukirja. Aulis Korpelainen on kuitenkin kirjoittanut sukukirjat myös Tahvanaisista ja Lampeneista. Lisäksi Aulis ja Toivo Korpelaisesta on muistelmateos. Kirjastoista ei kirjoja voi ostaa, joten ainoa mahdollisuus hankkia kirja on etsiä sitä antikvariaateista tai muista myyntipaikoista (esim. tori.fi).Linkit kirjojen tietoihin (Finna.fi)Korpelainen: Korpelaisten (Pedroff) sukukirja (2010) https://finna.fi/Record/erkki.44564?sid=4911657336Korpelainen: Tahvanaiset : Olof ja Anna Tahvanaisen suku (2014) https://finna.fi/Record/uef.9910950683705966?sid=4911657801Korpelainen: Lampenit (2016) https://finna.fi/Record/uef....
