Matti näyttää syövän ruisleipää ja jonkinlaista keittoa. Sitä ei näy, mitä keittoa se voisi olla. Kirjassakaan ei ruoasta kerrota tarkemmin, mutta juoma, jota Matti juo tuopista, on piimää, https://www.gutenberg.org/cache/epub/10481/pg10481-images.html
Valja tulee nimestä Valentina jos kyseessä on nainen. Valjan lisäksi Valentinan lempinimiä ovat esimerkiksi Tina, Valjúša, Válečka Valjúšenʹka
Miespuolista Valentin-nimistä voidaan myös kutsua Valjaksi. Joskus myös Valja, Valjók, Valjúša, Válečka.
https://en.wiktionary.org/wiki/%D0%92%D0%B0%D0%BB%D0%B5%D0%BD%D1%82%D0%…
Nimen lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias. Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Valitettavasti en löytänyt sellaista tahoa, joka kertoisi sisältävänsä kaikki taulut. Google-kuvahaun tulos, https://www.google.com/search?q=martti+innanen+taulut&sca_esv=585873092…
Finna.fi:stäkään ei löytynyt Innasen maalaustaidetta.
Löysin kappaleen Sisulla ja sydämellä, siinä puhutaan kyllä rakkaista, mutta ei rakastumisesta, https://www.youtube.com/watch?v=ppqoh3seZi8. Voisiko se kuitenkin olla etsimänne?
Kysymyksiä lähetetään palveluun nykyään jopa tuplasti enemmän. Uusia vastauksia lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa esimerkiksi vuonna 2010 3266, vuonna 2015 2754 ja vuonna 2022 6299. Tilastot löytyvät palvelun vuosikertomuksista sivuston Info-osassa, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (Книга переведена...
Kake Randelinin Tilipäivä koittaa on alunperin Venäläinen laulu nimeltään (translitteroituna) Ponedeljnik. Kappaleen on tekijät ovat Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Jezewski, P. Zhagun, Valitettavasti tarkempaa tietoa tekijöistä ei löytynyt. Kappaleen alkuperäinen esittäjä on Igor Sklyar. Kappale löytyy esimerkiksi Youtubesta haulla Igor Sklyar ja Ponedelnik.
Minikalkkuna on tavallista kalkkunaa pienempi kalkkuna. Minikalkkunat tulivat kauppojen myyntiin Suomessa jo 1970-luvun alussa.
Helsingin Sanomat kertoi jutussaan 11.11.1971 meikäläisiin ruokapöytiin Amerikasta tulleesta minikalkkunasta mm. seuraavaa: Minikalkkuna painaa 3-4 kiloa, tavallinen jopa kaksinkertaisesti. Sitä voidaan hyvin markkinoida suuren perheen kerta-ateriaksi. Minikalkkunan arveltiin yleistyvän suomalaisissakin kalkkunakasvattamoissa.
Minikalkkunaa kutsuttiin tuolloin joskus myös broilerikalkkunaksi. "Broilerikalkkuna eli minikalkkuna on saatu aikaan roturisteytyksellä" HS 25.11.1971
Vexi Salmi teki myös Markku Arolle tekstejä. Näistä tunnetuimmat taitavat olla kappaleet Anna kaikkien kukkien kukkia, Pois sun vien ja Oo mikä nainen.
Hei, Metallican nimi tulee Rumpali Lars Ulrichin ystävältä Ron Quintanolta. Hän oli perustamassa fanzinea/lehteä joka keskittyy metallimusiikkiin.
Lehden nimeksi oli ehdolla Metal Mania ja Metallica. Ulrich ehdotti, että Quintano kutsuu fanzinea Metal Maniaksi, koska hän halusi Metallica-nimen bändilleen.
Itse nimi Metallica on väännös sanasta Metal, eikä nimellä ole varsinaisesti sen selkeämpää merkitystä.
Toki se näyttää ja kuulostaa hyvältä ja bändin suosio huomioiden nimivalinta oli varsin onnistunut.
Tiernapojat-näytelmä pohjautuu Matteuksen evankeliumin itämaan tietäjiin, jotka Raamatun mukaan tulivat idästä Betlehemiin osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan lahjoja vastasyntyneelle Jeesukselle 1).
Evankeliumin historiallisuudesta on erilaisia näkemyksiä. Monet eksegetiikan 2) tutkijat kyseenalastavat kirjaimellisen joulukertomuksen tulkinnan, esimerkiksi Helsingin yliopiston eksegetiikan emeritusprofessori Lars Aejmelaeus 3). Ns. klassinen raamatuntulkinta tulkitsee kirjaimellisemmin Raamattua, eli mm. joulukertomusta 4).
1)https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiernapojat
2)https://www.helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat-j…https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_historiallisuus
3)https://www.duodecimlehti.fi/duo96169
4)...
Pienen kuvan perusteella on oikeastaan mahdotonta varmasti päätellä minkä lajin hyönteinen on kyseessä.
Jos epäilet, että kyseessä on jokin kodin tuholaiseksi ajateltava otus, voit vertailla kuvia löydökseesi:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Turkiskuoriaisia: https://laji.fi/taxon/MX.192570
Verkon ötökkätieto tarjoaa jo kattavamman lajivalikoiman tunnistamiseen: https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Muutama kirjavinkki:
Rohmut ja riesat : tuhohyönteisten tunnistusopas
Olsen: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Luoto: Oman pihan ötökät
Sandhall: Ötökät : tunnistusopas, 445 lajia
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajat eivät ole lakimiehiä, joten meiltä ei saa mitään lakiin liittyvää tulkintaa. Tässä kuitenkin muutama poiminta Suomen laista.
1. Suomen rikoslain 17 luvun 12 § säädetään, että :
"Joka
1)luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin tai sen osan, ruumisarkun tai hautauurnan,
2) käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla tai
3) turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä,
on tuomittava hautarauhan rikkomisesta ..."
Laissa ei ole määritelty mitään voimassaoloaikaa.
Suomen säädöskokoelma: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L17
2. Estonia-laivan hylyn alue on rauhoitettu erillisellä lailla....
Rauno Lahtisen kirjassa Savun lumo kerrotaan tupakoinnin kulttuurihistoriasta. 1900-luvun alkuvuosina savukkeista tuli vähitellen tavallisten työmiestenkin tupakointitapa, varsinkin savukkeiden hinnan halventuessa. Purutupakkaa ja nuuskaa käytettiin, vaikka piipun poltto olikin 1900-luvun alussa pääasiallinen tupakoimisen muoto. Nuuskan ja mällin suosiota säilytti, että useilla työpaikoilla tupakan polttaminen oli vaarallista tai selkeästi kielletty. Näitä työpaikkoja olivat esimerkiksi sahat, kaivokset ja jotkin tehtaat. Siis jo näin kauan sitten oli polttaminen vaarallista tai kiellettyä kaivoksissa.
Nykyisissä kaivosturvallisuusoppaissa tupakointi mainitaan paloturvallisuusriskinä ja "tupakointi on sallittu vain siihen merkityillä...
Vastaajillamme ei ole tämän alan asiantuntemusta ja tiedonlähteitä aiheesta on vaikea löytää. Jos tuo latinankielinen fraasi on yleisemmin käytetty ja tunnettu, voisiko asiaa yrittää tiedustella Hautaustoimistojen liitosta? https://hautajaiset.fi/ohjeita-hautajaisiin/ensiohje-vainajan-omaisille/
Google Kääntäjällä voisi tietysti kokeilla, millaisen suuntaa antavan käännöksen saa tulokseksi. Sen avulla voisi päästä oikean version jäljille.
Olisiko kyseessä Johanna Jovelanin ja Annabelle Antasin vuonna 2022 ilmestynyt kirja Vanhassa talossa? Jovelan kirjoittaa myös blogia, joka löytyy osoitteesta https://www.omavarainen.fi/jovelassa/
Vanhassa talossa -teos ei ole varsinaisesti mökkipäiväkirja, vaan Jovelan kertoo siinä yksinkertaisesta elämästään vanhassa, 150-vuotiaassa talossa. Muita kuvaustasi läheisesti vastaavia teoksia tai tekijöitä ei löytynyt, joten uskon kyseisen teoksen olevan oikea.
Vanhassa talossa -kirja löytyy Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2511226__Svanhassa%20talo…
Pahoittelen omaa epätarkkaa vastaustani. On totta, että mikäli asiakkaalla on jokin vamma tai sairaus eikä hän sen vuoksi pääse kirjastoon, hän voi hakea joustoasiakkuutta. Joustoasiakkuus tarkoittaa, että asiakas valtuuttaa jonkun muun hoitamaan kirjastoasioinnin puolestaan. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)
Vastaus, jossa mainittiin valtakirja, on vuodelta 2017. Käytäntöjä on sittemmin tarkennettu. Nyt Helmet-sivulla todetaan yksiselitteisesti, että valtakirjalla voi hoitaa kaikkia muita kirjastoasioita, mutta "valtakirjalla ei voi teettää kirjastokorttia eikä pin-koodia".https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37...
