Mielenosoitusten järjestämistä säätelee kokoontumislaki (530/1999).
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530
Siinä ei ole erikseen säädöstä tai muuta rajoitusta käytetystä kielestä. Arabiankielisten iskulauseiden huutamista ei siis ole kielletty.
Opetusluvalla ajava harjoitteleva nuori ei saa vetää peräkärryä. Opetusluvan varassa tapahtuva ajo on juurikin harjoittelua, eikä oikeuta peräkärryn vetämiseen.
Lähde:
soitto Traficomin (linkki vie Traficomin sivulle) Ajokortti- ja lupaneuvontaan (12/2023)
Kysymykseen ei varsinaisesti löydy yksiselitteistä vastausta. Ei ole mitään tiettyä ohjekirjaa, joka ohjeistaisi seisomaan.
Jumalanpalveluksissa joidenkin virsien tietyissä kohdissa on ollut tapana nousta seisomaan, mikä liittyy niiden yhteydessä tapahtuvaan ylistämiseen. Maa on niin kaunis –laulussa viitataan säkeistön “Kunnia herran --”-kohtaan. Seisomaan nouseminen on myös tapakulttuuria, jota joskus noudatetaan myös muissa tilaisuuksissa kuin jumalanpalveluksissa.
Jokainen ihminen voi siis käyttää omaa harkintaansa, haluaako nousta seisomaan laulun aikana. Jos haluaa kunnioittaa esimerkiksi tietyn tilaisuuden yhteydessä olevaa toivetta, voi kysyä suoraan järjestävän tahon ohjeistusta asiaan.
Ei-saamelaisten saamenpuvun käytöstä on keskusteltu ja kirjoitettu paljon. Jos maahanmuuttaja ei ole saamelainen, kannattaa perehtyä esimerkiksi Áile Aikion artikkeliin Gákti − sukujen puku. Siinä Aikio määrittelee saamenpukua ja sen merkityksiä. Myös Rovaniemen kaupunginkirjastossa koottuun aineistoluetteloon ja sen johdantoon kannattaa tutustua. Johdannon on kirjoittanut Sigga-Marja Magga. Laajasti aihetta käsittelee myös Saamelaiskäräjien vuonna 2018 hyväksymä Eettinen ohjeistus Saamelaismatkailuun.
Áile Aikio 2018: Gákti − sukujen puku. Osoitteessa https://faktalavvu.net/2018/02/27/gakti-sukujen-puku/
Gákti. Julkaisuluettelo 2019. Osoitteessa https://lapinkirjasto.finna.fi/themes/custom/files/G%C3%A1kti_saamenpuku.pdf
Eettinen...
Oikeaa kirjaa voisi yrittää haarukoida esimerkiksi Kansalliskirjaston Finna-palvelusta. Tällainen esimerkkihaku näyttää välillä 1945-1999 julkaistut kirjat, joiden asiasanana on jatkosota, kielenä suomi ja genrenä tietokirjallisuus. Kirjoja löytyy näillä hakuehdoilla useita satoja. Koska kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla jonkin joukko-osaston historiikki, kätevin tapa paikantaa oikea teos olisi tarkistaa isoisän kantakortista missä joukko-osastoissa hän palveli jatkosodan aikana, ja käyttää niiden nimiä hakusanoina.
Valéry Giscard d’Estaing (presidenttinä 1974-1981) kuoli vuonna 2020 ja on viimeisin Ranskassa kuollut presidentti. Giscard d’Estaingia ei tosin haudattu valtiollisin menoin vaan pienimuotoisesti perhepiirissä. Edelliset valtiollisin menoin haudatut presidentit ovat 2019 kuollut Jacques Chirac (presidenttinä 1995-2007) ja vuonna 1996 kuollut François Mitterrand (presidenttinä 1981-1995), jolle järjestettiin sekä valtiolliset että yksityiset hautajaiset.
Yhdysvalloissa viimeksi kuolleet ja valtiollisesti haudatut presidentit olivat vuonna 2018 kuollut George H. W. Bush (presidenttinä 1989-1993) sekä vuonna 2006 kuollut Gerald Ford (1974-1977).
Jos ymmärrän oikein sijainnin, paikalla on ollut parikin pitkämäistä rakennusta, jotka olivat pystyssä vielä 2000-luvun alussa. Rakennukset on purettu niin hiljattain, että niiden kuvat löytyvät vielä Google Street View -palvelusta, kun valitsee kaikkein vanhimman päivänmäärän (toukokuu 2009). Valitettavasti rakennusten käyttötarkoitus ei selvinnyt käytettävissä olevilla keinoilla. Kuvan perusteella ne näyttävät asuin- tai toimistorakennuksilta.
Ehkä joku lukijamme muistaa rakennukset ja voi kertoa, mihin niitä käytettiin?
Eri kulttuureissa on jo ennen joulukuusta käytetty erilaisia oksia ja kokonaisia puita juhlien koristeina. Koristeltu ikivihreä puu - ei siis aina kuusi - on vanha tapa monien kansojen keskuudessa. Vihreys muistuttaa kevään tulosta synkän talven jälkeen. Eri maissa on joulun aikaan saatavana erilaisia ikivihreitä kasveja, sen takia se, mitä puuta on joulupuuna käytetty vaihtelee kansojen kesken. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joulupuiksi kasvatetaan myös mäntyjä.
Joulukuusen käyttö joulupuuna on todennäköisesti alkanut Saksassa 1500-luvulla ja levinnyt sieltä Pohjoismaihin, mutta löytyy mainintoja, joissa Tallinnassakin olisi joulukuusia käytetty joulupuuna jo 1400-luvulla. Suomessa joulukuusia alettiin koristella 1800-luvulla ja ne...
Lehtiä digitoi Kansalliskirjasto, joka on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1939 ilmestyneet sanomalehdet. Tämä lehtiaineisto on avoimessa käytössä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa tekijänoikeusjärjestön kanssa tehtyjen sopimusten mukaan. Kaikki uudet sanomalehdet on digitoitu vuoden 2017 alusta alkaen, niin myös Urjalan sanomat. Punkalaitumen sanomista on digitoitu myös vuosikerrat 1940-1944 ja 2016. Kaikki digitoidut lehdet vuoteen 2018 asti ovat tutkijoiden käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa. Tekijänoikeuden alainen digitoitu aineisto on käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa.
Kansalliskirjasto on digitoinut ...
Kuvauspaikkana on anglikaaninen kirkko Church of St Peter and St Paul. Se sijaitsee Blockleyssa Lounais-Englannissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Church_of_St_Peter_and_St_Paul,_Blockley
Tietokirjailija Jukka K. Korpela on julkaissut internetissä Kirjainten tarinoita -nimisen teoksen, jossa käsitellään sekä fraktuuran että s-kirjaimen vaiheita. Fraktuuran s-kirjaimia kutsutaan nimillä "lyhyt s" (s) ja "pitkä s" (ſ). Nämä nimitykset viittaavat kuitenkin vain kirjaimen muotoon, sillä molemmat lausutaan samalla tavalla.
Korpelan artikkelien mukaan s-kirjainten säännöt olivat osittain erilaisia eri kielissä ja saattoivat muutenkin vaihdella. Pitkä s oli alkujaan yleisempi, mutta ajan myötä lyhyen käyttö yleistyi ja lopulta se jäi ainoaksi s-kirjaimeksi. Pitkä s oli suomenkielisissä teksteissä usein käytössä silloin kun s-kirjain aloitti tavun, mutta koska suomen tavutussäännötkin ovat vaihdelleen aikojen kuluessa, tämä ei...
Tein haun kyseisen taiteiljan nimellä Kansallisgallerian Kirjav@-tietokannasta. Tietokannasta löytyi 61 viitettä näyttelyjulkaisuista tai teoslutteloista koskien näyttelyitä, joihin Selim Soldan on osallistunut. Teosluetteloja voinee tutkia Ateneumin tutkijakirjastossa. Ateneumin tutkijakirjaston sivuilla kerrotaan: "Kirjasto on avoinna ajanvarauksella tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–16. Aineistotilaukset ja mikrofilmilukulaitteen varaus on hyvä tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Tiedustele ja tilaa aineistoa ja varaa käyntiaika sähköpostitse tutkimus(at)kansallisgalleria.fi." Tällä hetkellä kirjasto on kuitenkin kiinni 8.1.2024 asti.
Lähteet:
Kansallisgalleria. Arkiston ja kirjaston tietopalvelu. https://www....
Mikó on unkarilainen sukunimi, joten kyseessä voisi olla joku unkarilainen taiteilija.
En onnistunut löytämään signeerausta Mikó. Yksi vaihtoehto voisi olla Nandor Mikola. Unkarilaissyntyinen taiteilija oli syntynyt vuonna 1911. Hän oli alkuperäiseltä nimeltään Mikó Mikolajcsik Nándor Jósef. Hän muutti nimensä muotoon Nandor Josef Mikola vuonna 1936 muutettuaan Suomeen.
Selasin läpi kirjoja, joissa on Mikolan taulujen kuvia. Hän on käyttänyt erilaisia signeerauksia. Yleisimmin hän on käyttänyt koko nimeä Nandor J. Mikola. Joissain tauluissa signeeraus on lyhyempi muoto, pelkkää sanaa Mikó näissä ei ollut.
Lähteenä käytetty: Nandor J. Mikola: Akvarelli on elämäni (1980)
Eduskunnan kirjaston kokoelmassa on Seppo Ahon teos Senaatin ja hallituskonseljin myöntämistä arvonimistä 1809-1917 ; Ruotsin vallan aikaisista valtaneuvoksista ja eräistä muista neuvoksista 1288-1768. Se on julkaistu vuonna 2003.
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993491924006250?sid=3601…
Henkilön Abraham Salmberg-nimi löytyy näistä sukututkimusblogeista:
https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2021/09/papit-isonvihan-pyo…
https://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2017/12/sukututkijan-joulu…
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy tämä teos:
Yxi selkiä ja päälle luotettawa paino-kirja. : Jonga jälken jocainen huonen-haldia taitaa painaa caicki hänen tarppensa, willaisisa lijnaisisa nijn myös puunwillaisisa...
Henna Helmi Heinosen Miisa-sarjassa on ilmestynyt kahdeksan osaa. Miisa harrastaa taitoluistelua. Kirjoissa kuvataan nuorten arkea lämpimästi ja realistisesti. Koulunkäyntiä, perhettä, kaverisuhteita, vaativaa harrastusta. Miisa on 14-vuotias sarjan viimeisessä osassa.
Rachel Renée Russellin Nolo elämäni-sarja seuraa 14-vuotiaan Nikkin elämää. Nikki paljastaa päiväkirjoissaan vauhdikkaan arkensa rehellisesti ja huumorilla. Sarjassa on ilmestynyt jo 10 osaa, ja lisää on tulossa. Kirjoittaja on yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa ja kuvittaa apunaan tyttärensä Nikki ja Erin.
Nuorten fantasia-kirjoista on suosittu Soturikissat -sarja.
Kirjaston nuorten osastolla on monenlaista lukemista. Kannattaa tulla...
Käytettävissäni olevista lähteistä ei löytynyt suoranaista vertailevaa tutkimusta Suomen ja Viron lastenkirjallisuuden eroista. Aihetta sivuaa Jenni Kavénin pro gradu -tutkielma "Timbu-Limbu, Soppalinna, Venla Vaatekoi, Hirmusten heinäpelto ja Ahti Suomenlahti : erisnimien kääntäminen virolaisten lastenkirjojen suomennoksissa 1930–2020". Verkossa siitä on luettavissa tiivistelmä: https://helda.helsinki.fi/items/48817e6a-303f-4bd3-973c-30818e02b9e0.
Tämän kysymyksen kohdalla suosittelisin yhteydenottoa Lastenkirjainstituuttiin: https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Kuva- ja satukirjoja on suomennettu ainakin seuraavilta vironkielisiltä tekijöiltä: Kristina Ruder, Lauri Juursoo, Indrek Koff, Oskar Luts, Juhan Kunder ja Heiki Vilep. Hieman isompien lasten romaaneja on lisäksi käännetty seuraavilta: Mika Keränen, Helena Koch, Kairi Look, Andrus Kivirähk ja Leelo Tungal.
Taatelipaketin merkkiä ei nyt ole tiedossa, mutta lähetin kysymyksen Mauste-Sallinen Oy:hyn. Heillä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa 70-luvun taatelipaketista, sillä Sallinen on aloittanut pähkinöiden sekä kuivattujen hedelmien tuonnin vasta 80-luvun alussa. Silloin Sallisen maahantuoman taatelipaketin koko on ollut tuo 250g. Vastaaja oli kuitenkin netin reseptiikkaa selailessaan huomannut joissain ohjeissa olevan 200g taatelia. Esimerkiksi Marttojen taatelikakkuohjeessa lukee "1 pkt taateleja (noin 200 g)".
Lähteet:
Martat.fi. Reseptit.Taatelikakku. https://www.martat.fi/reseptit/taatelikakku/
Mauste-Sallinen.fi. https://mauste-sallinen.fi/
Erityisesti kirjeiden kirjoittamisesta tai käsin kirjoittamisesta ei valitettavasti löytynyt omaa aforismikirjaa. Kokosin pienen listan Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista, joista voisi kuitenkin olla iloa, kun pohditte näitä asioita. Listalla on hieman eri-ikäisille suunnattuja kirjoja.
Käsikirja mielikuvituksen matkaajille : kirjoittamisen seikkailuopas / Emma ja Arja Puikkonen. (Lastenkirja)
Päivä eläinten postitoimistossa / teksti ja kuvitus: Sharon Rentta ; suomennos: Terhi Leskinen. (Kirjassa kerrotaan mitä kirjeelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on jätetty postin vietäväksi, ja voisi innostaa pienempää lasta kirjeen kirjoittamiseen.)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson (joka poisti pilkut),...
