"Ruovonpäillä" tarkoitetaan järviruo'on (Phragmites australis) pehmeitä röyhykukintoja, joita käytettiin esimerkiksi tyynyjen ja patjojen täytteinä sekä eläinten rehuna. Valmiiksi riivityt ja kuivatut röyhyt olivat arvokasta kauppatavaraa.
Lähde:
Nils Storå, Ihminen, järviruoko ja kulttuurimaisema. – Teoksessa Ihmisen maisema (1995)
Samasta kirjasta voi ilmestyä useita eri painoksia, ja ne viedään kirjaston tietokantaan erillisina nimekkeinä. Kirjasta on voinut esimerkiksi ensin ilmestyä kovakantinen versio ja sittemmin pehmeäkantinen pokkaripainos. Vanhoista kirjoista otetaan uusintapainoksia, jotka voivat ilmestyä joko samalla tai uudella kansikuvalla.
Eri painoksissa saattaa olla ulkoisia eroja. Esimerkiksi kirjan sivumäärä voi vaihdella, vaikka teoksen tekstiä ei olisi mitenkään muokattu, sillä uusi painos voi olla ulkomitoiltaan erilainen tai teksti on voitu latoa erilaisella fontilla. Toki kirjan sisältöön on voitu tehdä myös muutoksia: vanhasta käännösromaanista on voitu julkaista uusi tai korjattu suomennos tai vanhojen tietokirjojen tietoja päivittää....
Voisiko kyseessä olla TV2:ssa vuosina 1998 - 2003 esitetty sarja Huvitutti? Siitä julkaistiin Pikku kakkosen parhaat -sarjassa ainakin kaksi kasettia ja vielä erikseen Huvitutin joulukonsertti.
Huvitutti (IMDB)
Videoita ohjelmasta
Huvitutti kirjastoissa
Lapin lukukirja (toim. Hannu Rahikainen) vuodelta 1979 sisältää katkelman Veikko Haakanan nuortenromaanista "Anteri, Lapin poika". Perheen koti on jäämässä Lokan tekoaltaan alle, ja katkelmassa on mukana ukki, Anteri ja Sepi-koira.
Painettua nuottia Armand Amarin sävellyksestä "L'Oiseau" ei näytä olevan. Youtubesta löytyy sen sijaan ainakin tämä nuottivideo ja tämä pianoversio, josta löytyy linkki videossa käytettyyn MIDI-tiedostoon.
Tiana-nimeä ei mainita suomalaisissa etunimikirjoissa. Verkkolähteiden mukaan nimi on voitu pidentää nimestä Tia tai on lyhennetty nimistä Cristiana, Bastiana tai Tatiana. Kielestä riippuen nimi voi tarkoittaa mm. prinsessaa, päivänvaloa, iloa, kristittyä naista, tätiä.
https://www.momjunction.com/baby-names/tiana/#origin-meaning-and-histor…https://en.wikipedia.org/wiki/Tiana_(given_name)
Voisikohan kyseessä olla Stefan Mählqvistin Älä pelkää, isä (Gummerus, 1977)? Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo siitä näin: "Melkein kolmevuotias poika ei saa unta ennen kuin isä tulee viereen ja he lähtevät yhteiselle mielikuvitusmatkalle. - Kannen kuvassa sinipukuinen poika kolmen krokotiilin kanssa."
Professori Hely Tuorila kertoo Yhteishyvä-lehden verkkoartikkelissa näin: ”Taikina ja valmis leivonnainen maistuvat erilaisilta, koska ne ovat aivan eri tuotteita. Vaikka niissä on samat raaka-aineet, ne ovat rakenteeltaan erilaiset. Taikina maistuu suussa makeammalta, sillä siinä rasva, sokeri ja muut ainekset ovat tiiviimmässä muodossa. Kun taikinaa paistetaan kuumassa uunissa, sen joukkoon sitoutuu ilmaa ja leivonnainen kohoaa. Makeus laimenee, ja paistaessa syntyy uusia aromiyhdisteitä."
Linkki: https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/tiedatko-miksi-taikina-maistuu-…
Hei,Tämä on Clint Eastwoodin Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa (filmatisointi 1997). Perustuu John Berendtin samannimiseen dokumenttiromaaniin (suomennettu: WSOY, 1997).
Kyseessä on Talvilaulu, jonka tekijä on Heikki Klemetti. Laulu alkaa sanoilla "Terve taas, sä talvi raikas". Se löytyy ainakin laulukirjoista Perinnemaisemia lauluin (toim. Kalevi Heikkinen, 2006) ja Kansanopiston laulukirja: nuottipainos (1947).
Jämsän kirjastossa ei ole digitointimahdollisuutta.
Jyväskylän pääkirjastossa on digitointitila, jonka käyttöohjeisiin pääset tutustumaan kirjaston verkkosivuilla tämän linkin kautta: Pääkirjaston Digitointitila | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Juha Mannerkorven runo "Että he kaikki yhtä olisivat" on kokoelmasta Kylväjä lähti kylvämään (1954). Runo on luettavissa myös mm. antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi) ja Juha Mannerkorven kootuista runoista Runot 1945-1954 (Otava, 1980).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Numeroita ei ole vaihdettu, mutta voi olla, että kirjastokorttisi on vanhentunut ja tietosi on poistettu rekisteristä. Rekisteristä poistetaan myös asiakastiedot, joita asiakas ei ole käyttänyt kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Poistot tehdään kerran vuodessa. Voit halutessasi tietenkin saada uuden kirjastokortin heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Jos kyse on siitä, että olet unohtanut pin-koodisi, sinun kannattaa tarkistaa koodi. Unohditko tunnuslukusi -linkistä.
Lähteitä:Helmet - UKK
Asiaa on kysytty tällä palstalla useita kertoja. Kirjaa ei löydy tällä hetkellä julkistetuista, kevään 2024 aikana ilmestyvien kirjojen ennakkotiedoista. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Maasin suomalaiselta kustantajalta Gummerukselta: https://gummerus.fi/pages/contact
Vuonna 1974 koulut alkoivat 19. elokuuta. Koulut ovat todennäköisesti alkaneet ympäri Suomen samana päivänä, sillä vuonna 1974 julkaistun Turun kaupungin kunnalliskalenterin mukaan "koulutyö aloitetaan kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä". Aloituspäivämäärä selviää esimerkiksi Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Turun lyseon vanhoista toimintakertomuksista.
Sylipainilla tarkoitetaan syliottein painimista. Sitä on kutsuttu myös ristipainiksi. Suolipaini ei ole erillinen laji, vaan yksi sylipaini-nimityksen alueellisista varianteista. Rinnuspainissa vastustajaa tartutaan rinnuksista kiinni. Vyöstäheitossa (myös vyöpaini ja housunkauluspaini) vastustajaa tartutaan housunkauluksesta tai vyöstä.
Lähteet:
Maximilian Stejskal, Folklig idrott
Nykysuomen sanakirja
Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kirjastoammattilaiset eivät ole asiantuntijoita. Niissä täytyy kääntyä oman terveyskeskuksen puoleen. Suosittelen, että varaatte ajan omalle terveydenhoitajallenne tai lääkärillenne. He ohjaavat eteenpäin, jos on tarpeen.
Helmet-kirjaston säännöissä sanotaan näin:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kirjautumalla asiakastietoihisi kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 6 arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla."
Lisäksi sinulle lähetetyssä puhelin- tai tekstiviestissä myös ilmoitetaan viimeinen noutopäivä.
Youtubesta löytyi yksi ohjelma nimeltä Ennätystentekijät (1993). Videon tiedoissa lukee "Ennätystentekijät kertoo erikoisia ennätyksiä saavuttaneista suomalaisista. Ohjaus Arto Koskinen & Esa Illi. Tuotanto Yleisradio / TV 1 / Mediakomppania". Olisiko tämä kaipaamasi ohjelma?
Vinkkinä sanottakoon, että Ylen asiakaspalvelun kautta voi laittaa ohjelma- tai uusintatoiveita.
Lähteet:
Youtube.fi. Ennätystentekijät. https://www.youtube.com/watch?v=6Xx7h30VjK0
Yle.fi. Asiakaspalvelu. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
