Luulen, että tarkoitat videota, joka löytyy yhä YouTubesta hakusanoilla Kiekko Espoo nousu SM-liigaan. Linkki videoon
Haku tuo esiin myös muita Kiekko Espoon videoita. Linkki hakutulokseen
Kyllä on käytössä. Helsingissä tulostaminen omalta laitteelta tapahtuu erillisen tulostuspalvelun kautta. Ensimmäisellä kerralla sinun tulee rekisteröityä osoitteessa: YSoft SAFEQ Self-Registration Portal (hel.fi)
Tässä lyhyt ohje, jos sinulla ei ole vielä tulostusprofiilia:
Valitse kohta Rekisteröi uusi tili ja täytä tiedot. Saat sähköpostitse tilin vahvistusilmoituksen. Klikkaa viestistä painiketta Aktivoi tili. Samassa viestissä on henkilökohtainen pin-koodi, jolla jatkossa aina vapautat tulosteet kirjastossa.
Omalta laitteelta tulostaessa sinun täytyy ensin kirjautua asiakastulostuspalveluun sähköpostiosoitteella ja salasanalla verkkosivulla: asiakastulostus.hel.fi/login. Lataat tulostustyöt sieltä ja painat Lähetä, jonka jälkeen...
Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi.Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissäHarnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024)Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja- Terkkuja Sopperosta- Hei söpö- Kukaan muu ei ole niin kuin sinä- Mieli kotiinLaestadius, Ann-Helén: VarkausMagga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024)Magga, Inga: VarjonyrkkeilijäNutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustanaSaamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole tarpeeksi...
Kaislikkoranta taitaa olla hieman märkä kasvupaikka, mutta rakkolevää lannoitteena, lämmikkeenä ja kasvualustana on kokeiltu.
Linkit Saaristopuutarha blogi, Wikikko ja Helsingin sanomat 3.6.1991
Vantaan kirjastoihin otetaan lähinnä lukiolaisia että kirjastoalaa opiskelevia nuoria. Kesätöihin haetaan Vantaan kaupungin sivujen kautta, hakuaika on 15.1.-29.2.2024.
Lisätietoa kesätyön hakemisesta saat täältä https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/avoimet-tyopaikat-va…
Helsingissä katujen kunnossapito kuuluu kaupunkiympäristön toimialan vastuulle.
Tältä sivulta löydät yhteystietoja koskien katujen kunnossapitoa ja muita kaupunkiympäristön asioita:
Ota yhteyttä katujen kunnossapidosta | Helsingin kaupunki
Lagerlöfin teos Gösta Berlingin taru kertoo Värmlannista. Myös Kristuslegender ; Kejsarn av Portugallien : en värmlandsberättelse kuuluu värmlantilaiskertomuksiin.
Peukaloisten retkilläkin poiketaan Värmlannin Mårbackassa. Linkki Helmet.finna.fi (hakusana värmlanti)
Samalla haulla löytyi myös Veikko Mäkisen kirja vaellus Eedeniin (2016)
Selma Lagerlöfin lähisuvussa ei näytä olleen suomalaiskytkentöjä. Wikipediassa kerrotaan:"Selma Lagerlöf syntyi 20. marraskuuta 1858 Mårbackan kartanossa Länsi-Ruotsissa. Hän oli luutnantti Erik Gustaf Lagerlöfin ja Elisabet Lovisa Wallrothin tytär. Hän oli viides heidän kuudesta lapsestaan. Selma Lagerlöfin isänisä, Daniel Lagerlöf (1776–1852) oli Elias Tegnérin serkku ja hänen isänäitinsä, Lisa Maj...
Etsimäsi kirja voisi olla Ivor Cutlerin kirjoittama ja Helen Oxenburyn kuvittama Herpertin aamuruoka (Meal one, suom. Jukka Kemppinen, 1973).
Kirjaa ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tilata sen kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi.
Googlettamalla kirjan suomen- tai englanninkielisellä nimellä löydät kuvia kirjasta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Cutler: Herpertin aamuruoka Onnet-tietokannassa
Suomen etymologinen sanakirja kertoo:"pumpsikenkä (paik. KSm Pohjanm) ’anturastaan läpiommeltu kenkä, avokas’ / ’durchgenähter Schuh, Pumps’, pumpsata (Lönnr 1880; laajalti murt.), pumsata ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’
< nr pumps (mon.) ’kengät’, pumsa ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’ < engl pump (mon. pumps) ’kevyt kenkä’." Linkki Kaino.kotus.fi
Pumpsikengät on tietyn kenkätyypin nimitys yhä nykyäänkin. Linkki fruugon sivuille
Jatsihattu on taas miesten kapealierinen, kopastaan muotoon paineltu hattu. Linkki fruugon sivuille
Tarkempaa tietoa eri vuosikymmenten asuista löytyy esim. kirjasta Muoti - tyylit ja vaatteet kautta aikojen. ISBN 9789513171711
Ilmeisesti etsimäsi laulu on nimeltään ”Koko Beetlehem nyt loistaa” (tai ”Koko Betlehem nyt loistaa”). Tästä laulusta en löytänyt sellaista julkaistua nuottia, jossa laulun sanat olisivat suomeksi. Opettaja-lehden vuosikertoja en pääse tutkimaan, joten voi olla, että laulu on julkaistu jossakin lehden numerossa. Laulu alkaa: ”Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa”. Kertosäkeessä lauletaan juuri kuten muistat: ”Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi.
Laulun ovat levyttäneet suomeksi Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit -yhtye, jonka taiteellisen johtajan Unto Kukan avulla sain selville laulun alkuperäisen nimen ”Brincan y bailan”. Suomenkieliset sanat voi...
Lainassa olevaa kirjaa ei voi uusi, jos sen nimekkeessä on yksikin varaus. Jos kirjoja on runsaasti hyllyssä, voi odottaa hetken (noin puoli päivää) ja yrittää uusimista uudelleen. Silloin se saattaa onnistua.
Toinen este uusimiselle on se, että kirja on uusittu jo viisi kertaa. Silloin kirja ja kirjastokortti pitää käyttää kirjaston tiskillä. Siellä kirja ensin palautetaan, sitten sen kunto tarkistetaan ja sen jälkeen kirjan saa yleensä taas lainattua takaisin kortilleen.
Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa on puhelimella käytettävissä uuden Helmet-verkkokirjaston selainversio. Lisää asiasta Helmet-sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Taskukirjas….
Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy esimerkiksi Torsti Lehtisen Eksistentialismi vapauden filosofia ja Lars Gustafssonin Merkillinen vapaus, joissa käsitellään Camusin filosofiaa. Conor Cruise O'Brienin Camus käsittelee Camusia kirjailijana.
Finna-yhteistietokannasta löytyy paljon Camus'ta käsitteleviä opinnäytetöitä, artikkeleita ja kirjoja.
Molemmissa luetteloissa aineistoa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi albert camus ja valitsemalla rajoittimeksi aihe-haku.
https://helmet.finna.fi/
https://finna.fi/
Helmet-haku ei ole oikein toimiva etsittäessä aineistoa alkukielen perusteella. Sen sijaan Kansallisbibliografian haku tarjoaa "alkuteoksen kieli" -hakurajoittimen:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=…
Tässä haussa on valittu alkuteoksen kieleksi tanska, genreksi tietokirjallisuus ja kieleksi suomi. Hakutulokset on järjestetty niin, että uusimmat teokset ovat ensimmäisinä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+de…
Äkkiseltään ei tule mieleen tanskalaisen tietokirjallisuuden puolelta palkittuja teoksia. Verkkohauillakaan ei tunnu löytyvän sellaisia suomeksi käännettynä. Voit joka tapauksessa tutkia, löytyisikö hakutuloksista jotakin sopivaa.
Taskukirjastoon lisätyt suosikit eivät valitettavasti siirry Helmet-verkkokirjaston mobiilisivustoon. Tästä on kerrottu Helmet-sivustolla https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Taskukirjas….
Data ei myöskään ole saatavilla Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan it-organisaation kautta. Taskukirjaston ylläpidosta vastasi Espoo ja sieltä aiemmin saadun ja tiedotteessa olevan tiedon mukaan data ei ole saatavilla. Näin vastaa Helsingin kaupunginkirjaston sovelluspäällikkö.
Tuorein verkossa saatavissa oleva tieto löytynee julkaisusta Vantaan väestö 2022/2023. Se kertoo tilanteen vuodenvaihteessa 2022-23.
https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan_v%C3%A4est%C…
Sen mukaan Tikkurilan kaupunginosan asukasluku oli tuolloin 8 361. Tikkurilan suuralueen asukasluku oli 47 907 (Tikkurila, Hiekkaharju, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka, Helsingin pit. kk.)
Tätä uudempia tietoja voi kysyä Vantaan kaupungilta https://www.vantaa.fi/fi/yhteystiedot
Kyseessä on ensimmäinen säkeistö Boris Pasternakin runosta Nobelevskaja premija eli Nobel-palkinto vuodelta 1959. Runon on suomentanut Marja-Leena Mikkola. Suomennos on julkaistu teoksessa Boris Pasternak: Sisareni, elämä (Valikoinut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola, Tammi, 2003) sivulla 164.
Pentti Saaritsa on suomentanut Edith Södergranin runon En strimma hav. Suomennos Juova merta ilmestyi ensimmäisen kerran Södergranin kootuissa runoissa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni vuonna 1994. Vuonna 2009 ilmestyneessä nidotussa laitoksessa runo on teoksen sivulla 21.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
