Juttu "Miltä näyttää naapurissa?" löytyy 6.1. ilmestyneestä lehdestä sivuilta C2-6: "Helsingin Maunulassa taloyhtiön asukkaat järjestivät toisilleen matalan kynnyksen 'asuntomessut', joilla he pääsivät tutustumaan erilaisiin sisustusratkaisuihin ja ihmisiin."
Saavutettavuuskirjasto Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä Vantaalla kaikissa kirjastoissa ja Helsingissä useimmissa kirjastoissa. Tarkemmat tiedot löytyvät Helmet-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut hakusanalla Celia. Linkki Helmet-sivulle https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Pohjois-Atlantin sopimuksen 6. artikla rajaa 5. artiklan soveltamisen "Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa sijaitsevaan osapuolen alueeseen, Ranskan Algerian departementteihin, Turkin alueeseen tai osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluviin saariin, jotka sijaitsevat Kravun kääntöpiirin pohjoispuolisella Pohjois-Atlantin alueella." Mahdollinen konflikti Tyynellämerellä jäisi sopimuksen puitteissa Naton toiminta-alueen ulkopuolelle. Aiheeseen liittyvää problematiikkaa on pohdittu laajemmin Ilta-Sanomissa elokuussa 2022.
Lähteitä:
442/2023 - Laki Pohjois-Atlantin sopimuksesta
Pohjois-Atlantin sopimus suomeksi (UM)
Kommentti: Naton jäsenyys vääntää Kiina-suhteet uudelle kierteelle – voisiko Suomi tempautua mukaan suurvaltojen konfliktiin? (IS...
Erilaisia historiallisia suomalaisia varusteluetteloita löytyy esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, pääosin nimellä nimikeluettelo tai nimikkeistö tai materiaalinimikkeistö. Termit ovat vaihdelleet. Esimerkkejä:
Kaasusuojeluvälineiden ja -tarvikkeiden nimikeluettelo merkkeineen. Puolustusministeriön kaasusuojeluosasto, 1940.
Pioneerivarusteiden luettelo. Puolustusvoimien pääesikunta, 1945.
Taisteluvälinesotavarustuksen nimikeluettelo: jalkaväen aseistus väliaikainen. Pääesikunta, aseosasto, 1959.
Modernia kansainvälistä kalustoa kuvataan esimerkiksi Jane's -kustantamon vuosikirjoissa. Osa näistä on käytettävissä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Vanhempia vuosikertoja löytyy myös Kuopion varastokirjastosta, ja niitä...
Verkostakin nykyisin löytyvä Suomen etymologinen sanakirja on mainio apu, kun etsitään sanojen alkuperää ja merkityksiä.
Sanasta riisto sanakirja sanoo seuraavaa:
riistää (1752; yl.) ’temmata, kiskaista; anastaa’ / ’weg-, entreißen; mit Gewalt an sich nehmen’, murt. (eri tahoilla LounSm) myös ’raapaista iho verille (naula, tikku); rikkoutua sälölle (puu); pirstoa puu (ukkonen; hajat.); purkaa kangasta, neuletta, ratkoa saumaa’, riistoa (LUus ja ymp.) ’riipiä lehtiä; repiä rikki (vaate)’, riista, riiste (LounSm) ’(puusta irronnut) sälö, tikku’, riiska id., riistäytyä, riisto ~ ink rīstǟ ’ryöstää’.
Samaa kantaa kuin s.v. riisua main. sanat; sanoissa on myös deskr. sävyä (vrt. riitsiä (s.v. riisua) ja myös raastaa, ryöstää) ja niitä...
Autonomian aikaan Siperiaan karkotetuista suomalaisista löytyy edelleen pdf-muotoinen lista netistä. Linkki Listaan
Nettiarkistosta löytyy myös Alpo Juntusen tutkimus SUOMALAISTEN KARKOTTAMINEN SIPERIAAN AUTONOMIAN AIKANA JA KARKOTETUT SIPERIASSA 1983. Linkki tutkimukseen
Tämä voisi olla Sofia Lundbergin Kuin höyhen tuulessa. Siinä kaksi naapurintyttöä ovat kuin sisarukset huolimatta perheiden aineellisista eroista. Lilly on köyhän yhdeksänlapsisen perheen keskimmäisiä, jonka äiti kuolee synnytykseen. Viola perhe on varakkaampi ja heillä on rahaa laittaa Viola oppikouluun. Tyttöjen keskinäinen, salainen päivä on Lillyn äidin kuolinpäivä, 12.8. Heillä on silloin tapana kerätä ruusunpunaisia kiviä rannalta.
Tyttöjen elämä erkaantuu jo murrosiässä, vaikka yritystä yhteydenpitoon onkin. Lillystä tulee laulaja, varsin kuuluisa, ja hän muuttaa Pariisiin. Viola avioituu Gunnarin kanssa ja jatkaa ravintolassa. Vaikka Lilly esiintyy Ruotsissakin, hän ei ota yhteyttä ystäväänsä.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin Lilly...
Baltia on turhan laaja käsite kirjailijahakuun. Kun hakee maan nimellä ja sanalla kirjailijat, löytyy netistä melko kattavia listauksia.
Helmet.finna.fi hakuun voi kirjoittaa esim. vironkielinen kirjallisuus ja rajata sitten tulosta. Kokoelma aikuiset, alkuteoksen kieli viro ja kieli suomi. Kirjailijoita löytyy monta esim. Roland Tõnisson, Tiit Aleksejev ja Asko Künnap Linkki hakutulokseen
Helmet vinkeistä löytyy myös lista virolaisista kirjailijoista. Linkki listaan
Latviankielistä kirjallisuutta on suomennettu vähemmän. Siksi Kirjasampo on sen kohdalla parempi hakupaikka. Linkki Kirjasampoon
Kirjailijoita ovat mm. Māra Zālīte, Alberts Bels ja Juris Kronbergs. Netin Wikipediassa on myös listaus latvialaisista kirjailijoista. Linkki...
Makeutusaineet ovat käytännössä kalorittomia aineita, koska niitä käytetään niin pienissä määrissä ruoassa. Niissä ei siis ole energiaa.
Lähde: Jain, T., & Grover, K. (2015). Sweeteners in human nutrition. International Journal of Health Sciences and Research, 5(5), 439-451. (linkki)
Ihmiskeho imeyttää ravintoaineet ja siten siis kalorit eli energian pääasiallisesti vasta suolistossa.
Lähde: Muto, T. (1988). Digestion and absorption. Tokyo: Daiichishuppan Co., Ltd, 228. (linkki)
Näillä perustein hammastahna ei keskeytä paastoa.
Goethe on eri lähteiden mukaan kirjoittanut seuraavasti: "Do you want to live happily? Travel with two bags, one for giving, the other for receiving.” Sanonnassa on sama ajatus, vaikka puhutaankin matkustamisesta.
https://quotefancy.com/quote/840377/Johann-Wolfgang-von-Goethe-Do-you-w…
Ihmiskunta on hyödyntänyt öljyä ja sen johdannaisia jo muinoin. Herodotoksen kirjoituksissa 400-luvulta eaa mainitaan paikkoja, joissa öljyä löytyi kuopista, öljyhiekkana tai bitumina. Yksi rikas esiintymä on Eufratjoen varrella nykyisen Irakin alueella, jossa bitumia kaivettiin maasta ja käytettiin rakennuslaastina jo 6 000 vuotta sitten. Bitumilla myös tilkittiin veneitä ja sitä käytettiin sidosaineena tai vesieristeenä käyttöesineissä kuten astioissa. Egyptiläiset käyttivät sitä myös balsamoinnissa.
Kreikkalaiset Herodotoksen aikana käyttivät öljyä haavojen ja kipujen hoitoon. Myös monissa muissa kulttuureissa uskottiin öljyn parantaviin vaikutuksiin kautta vuosisatojen. Toisaalta sitä saatiin palavia seoksia, joita voitiin ampua...
Kyseessä saattaisi olla Jouko Raivion kirja Yövuoro (Otava, 2001). Kirjassa päähenkilö Marja Riihinen työskentelee yöhoitajan Vaahteran sairaalassa, kun hänen työparinsa katoaa yllättäen ... Kirjan voi varata ja lainata Pasilan kirjavarastosta.
Yövuoro aloittaa Vaahteran sairaalaan sijoittuvan dekkaritrilogian. Sarjan myöhemmät osat ovat Henkiin herätetty (Otava, 2002) ja Pimeä valo (Myllylahti, 2006).
Ilmeisesti metsästät useampaa kirjaa. Osassa vinkeistä saattaa toteutua kyllä montakin noista näkökulmista.
Kirjan yleissävy jännitys ja mukana väkivallan ja kuoleman uhkaa. Tämä toi mieleeni kauhukirjallisuuden ja siitä etenkin psykologisen jännityksen. Hakusana "psykologinen jännityskirjallisuus" ja genrerajaus kauhukirjallisuuteen saa esille mm. teokset King, Stephen: Myöhemmin, Ohlsson, Kristina: Sairaat sielut ja Hautala, Marko: Leväluhta. Linkki Helmet hakutulokseen
Päähenkilö on nainen tai keskeinen henkilö on nainen. Tällaisia kirjoja on paljon, mutta oletan että etsit etenkin jännityskirjallisuutta tai eroottista kirjallisuutta. Tarkennettu haku aiheilla jännityskirjallisuus ja naiset löytää dekkareista esim. Rämö, Satu: Hildur...
Franklin Delano Roosevelt oli Theodore Rooseveltin viides serkku. Franklin kuului Rooseveltien suvun Hyde Parkin sukuhaaraan ja Theodore Oyster Bayn haaraan. Franklinin vaimo Eleanor Roosevelt oli Theodoren veljentytär.
Lähteet:
https://www.history.com/this-day-in-history/franklin-roosevelt-marries-…
https://en.wikipedia.org/wiki/Roosevelt_family
Löysin kappaleen "Pois kuljen pääni painaen", joka on julkaistu vuonna 1969 ja sen esittäjä on Pekka Laitinen. Kappale perustuu Tsaikovskin Joutsenlammen melodiaan ja tämä oli ainoa äänite, mikä löytyi YLE:n levystöstä ja Suomen yleisistä kirjastoista. Toki kappaleen on voinut levyttää joku muukin, mutta äänitettä en valitettavasti löytänyt. Laitisen versio löytyy kokoelmalta "Love records. 1 : kaikki singlet".
Kappaleen sanoja/nuottia en valitettavasti myöskään löytänyt, joten ainoa keino taitaa olla kuunnella kappale ja poimia sanat kuuntelemalla. Kappale löytyy myös Youtubesta ja useammasta suoratoistopalvelusta.
Stadin slangin etymologisen sanakirjan mukaan sana mutsi on käytetty 1900 luvun alusta, sana sportti 1890 alkaen ja raggari 1950 luvulta lähtien. Sanat löytyvät selityksineen Anna-Maija Forsbergin kirjasta Stadin slangin etymologinen sanakirja, Gaudeamus 2021. Kirja löytyy kirjastosta.
Toki Vienan Karjalaan sijoittuvia teoksia löytyy. Etenkin sota-aiheista kaunokirjallista tarjontaa Vienan maisemista on tarjolla, mutta rauhanomaisempiakin aiheita kirjajoukkoon mahtuu.
Laila Hirvisaaren (Hietamies) Laatokka-sarja kuvaa Vienan Karjalaa ja vallankumousajan Venäjää. Vienasta kiinnostuneelle etenkin sarjan toinen osa Maan kämmenellä voisi olla kiinnostavaa luettavaa. Maan kämmenellä | Kirjasampo
Hirvisaarelta voisi mainita myös teokset Vienan punainen kuu ja Kylä järvien sylissä. Vienan punainen kuu | Kirjasampo Kylä järvien sylissä | Kirjasampo
Vienan Karjalaan sijoittuvat myös Eila Paynen Iltataivas kirkastuu, Ville Kurosen Veren ja viljan maa, vienankarjalaisen Lauri Kuntijärven Yhdessä ylenivät ja Eeva-Kaarina Arosen...
Muiden muassa Helmet-kirjastolla on kattava kokoelma erilaisia nettipalveluita, kuten äänikirjoja, kieli- ja musiikkikursseja, aikakaus- ja sanomalehtiä, musiikkia ja vaikkapa matkoilla luettavia e-kirjoja. Että matkaviihdykettä löytyy kyllä!
helmet.fi. E-kirjasto.
