Suomen murteiden sanakirjan mukaan kouta on mm. Kainuussa käytetty muoto yleiskielen verbistä koota.
- Niin kun heinäaijaksi pitäsik kouta, vähä sitä, että ruokoa että pystysih heinäntekkoon. Suomussalmi
- Tuo navetan kehikko pitäsi purkoo ja kouta oekeelle paekalleen. Sotkamo
koota - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Kotuksen nimineuvonta kertoi seuraavaa:
Etunimikirjoista ei tosiaan löydy tietoa nimestä Kouta. Nimi onkin uudehko: ennen 2000-lukua syntyneissä on muutamia yksittäisiä Kouta-nimisiä; enemmän nimeä on annettu 2000-luvulla, mutta se on yhä melko harvinainen. Suosio näyttää kuitenkin olevan nousussa. 2000-luvun ensikymmenellä syntyneissä on 9 Koutaa, 2010-luvulla syntyneissä 13 ja 2020-luvulla...
Näin mietiskelee nuori Mika Waltari teoksessaan Yksinäisen miehen juna (1929). Nuori kirjailija on ehtinyt matkallaan Budapestiin, kun tällaiset ajatukset heräävät.
Rafael Koskimies arvosteli Yksinäisen miehen junan Uusi Suomi –lehdessä 24.11.1929. Voit lukea arvostelun Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä:
Uusi Suomi 24.11.1929 s. 12
Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna (1929), s. 81
Kreikan kielen sana téssares (τέσσαρες) tarkoittaa lukua neljä. Siitä johdettu "tetra" esiintyy yleensä vain numeerisena etuliitteenä, kuten esimerkiksi sanoissa tetraedri (nelitahokas), tetrarkki (neljännysruhtinas) tai tetralogia (neljän taideteoksen sarja).
Tetrat ovat pieniä eteläamerikkalaisia kaloja, joista monet ovat suosittuja akvaariokaloja. En löytänyt kovinkaan varmaa tietoa siitä, mistä tetrat ovat saaneet nimensä. Englanninkielisen Wikipedian mukaan ne olisivat saaneet nimensä tetragonopterus-suvusta (tetra- ’neljä’, gonia ’kulma’, pteron ’siipi’), mutta en löytänyt vahvistusta tälle väitteelle toisesta lähteestä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tetra
Preussin prinssi Georg Friedrich (s. 10.6.1976). Hän on Saksan viimeisen keisarin Vilhelm II:n pojanpojan pojanpoika.
-https://www.preussen.de/en/
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Friedrich_(Preussin_prinssi)
-https://de.wikipedia.org/wiki/Stammliste_der_Hohenzollern (Sisältää sukupuun)
Nordic Names -sivustolla on koottu tilastotietoja pohjoismaisista etunimistä. Sen mukaan Ivalo-nimeä esiintyy pääosin Grönlannissa ja Tanskassa, mutta harvinaisena myös Islannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Eri maiden viranomaiset tilastoivat nimiä hieman eri tavalla - esimerkiksi Tanskassa tilastoon merkitään vain ensimmäiset etunimet, kun taas vaikkapa Suomen tilastoissa ei eritellä sitä, onko kyseessä ensimmäinen vai vaikkapa toinen tai kolmas etunimi. Jonkinlaista suuntaa tilasto kuitenkin antaa: https://www.nordicnames.de/wiki/Ivalo.
Ivalu-nimestä löytyy oma tilastonsa: https://www.nordicnames.de/wiki/Ivalu.
Nimen suosiota voi tutkia Statistics Denmark -sivustolla: https://www.dst.dk/en/Statistik/emner/borgere/navne/Baro. Kovin...
Voisiko kyseessä olla elokuva nimeltä "Tapahtuipa kerran metsässä" (eng. Once Upon a Forest)? Animaatio on tosin valmistunut jo vuonna 1993.
Kuvailusi sopisi tapahtumien osalta tähän elokuvaan sillä eroavaisuudella, että onnettomuuden uhriksi joutuu mäyrä.
Lisätietoa elokuvasta voi lukea esimerkiksi https://www.imdb.com/title/tt0107745/?ref_=fn_al_tt_1
Tässä joitakin teoksia ja verkkolähteitä, jotka valottavat suomalaista koulutuspolitiikkaa ja kouluhistoriaa 1800-luvun loppupuolella. Tarkempia alueellisia tietoja varten kannattaa kääntyä esimerkiksi maakunta-arkistojen ja -museoiden puoleen.
Heikkinen, Anja ja Leino-Kaukainen, Pirkko: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (SKS, 2011)
Helsti, Hilkka; Stark, Laura ja Tuomaala, Saara: Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860-1960 (SKS, 2006)
Kero, Esa: Kansakoulu (Rakennusalan kustantajat, 2000)
Kiuasmaa, Kyösti: Oppikoulu 1880-1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun (Pohjoinen, 1982)
Lappalainen, Antti: Suomi kouluttajana (WSOY, 1991)
Suni, Hannu: ...
Voisikohan kyseessä olla joku L. Valakiven Tarsa-sarjan kirjoista. Sarjan osat ovat Karhumies Tarsa (1940), Tarsa Hyrsylän mutkassa, Tarsa ja pakoluolan salaisuus ja Tarsan kuudes kolonna.
Lisätietoa kirjailijasta ja tekstinäyte kirjasta Tarsa ja pakoluolan salaisuus löytyy Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317594227858
Karhumies Tarsa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30437
Tarsa Hyrsylän mutkassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16457
Tarsa ja pakoluolan salaisuus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54854
Tarsan kuudes kolonna: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_47000
Luettavaa varmasti löytyy jatkossakin, sillä koira on mukana monessakin lasten- ja nuortenkirjasarjassa. Klassikoista Enid Blytonin Viisikoissa seikkailee lapsietsivien rinnalla koira samoin kuin perinteistä salapoliisi-seikkailuromaania edustavassa uudehkossa Jorn Lier Horstin Clue-sarjassakin. Erin Hunterin fantasiasarjassa Selviytyjät päähenkilöinä ovat koirat. Anne Seppälän Topi-koirasta kertovassa Koirakaverit-sarjassa asiasanana on myös asiasanana seikkailu. Jorma Kurvinen on Susikoira Roin lisäksi kirjoittanut joitakin yksittäisiä koirakirjoja. Lisäksi koirakirjasarjoja ovat Merja Jalon Jesse ja Helena Meripaasin Tassu-trio.
Kotimaisista kertojista Enni Mustoselta löytyy kartanoelämästä kertovia historiallisia romaanisarjoja useampiakin. Hänen sarjoissaan on ollut tyypillistä sekä palvelusväen että isäntäväen näkökulman esiintuominen. Hänen uusin sarjansa on Rouvankartanon tarinoita, johon on ilmestymässä toinen osa keväällä 2024. Mustoselta on aiemmin ilmestynyt Järjen ja tunteen tarinoita -sarja, jossa on myös kaksi näkökulmaa, mutta isäntäväki ei edusta kartanolaisia. Suosittelen kuitenkin sitäkin. Enni Mustonen eli Kirsti Manninen on ollut tekemässä myös televisiosarjaa Hovimäki, josta on tehty myös kuusiosainen kirjasarja, joka kertoo televisiosarjaa laajemmin Lindhofin aatelissuvusta ja Sepän torpparissuvusta, joiden vaiheet kietoutuvat tiiviisti yhteen...
Ohjeet vaalitulosten löytämiseen on koottu vaalit.fi-sivulle. Tilastokeskuksen osalta sivun linkki vie vanhoille sivuille. Tästä pääset suoraan uusien sivujen eduskuntavaaleja koskeviin tilastoihin: Eduskuntavaalit - Tilastokeskus (stat.fi)
Harjoitusmuodon periaatteet kehitettiin Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla ja laajemmin kaiken kansan harrastukseksi aerobic muotoutui siellä 1970-luvun loppupuolella. Aerobicissa kilpailtiin ensimmäisen kerran 1980-luvulla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Aerobics
Suomeen aerobic tuli 1980-luvun alkupuolella. Television jumppaohjelmilla oli osuutensa suosion kasvussa.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/priima/node/297.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/06/03/iltajumppa-jane-fondan-jalanja…
Aerobic-nimi viittaa kestävyyskunnon eli hengitys-, sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon harjoittamiseen. Harjoittelu tapahtuu ryhmissä, musiikin tahdissa ja siihen voi sisältyä askelsarjoja, lihaskunto-osuuksia ja erilaisia kunto-osioita. Laji...
Ilmeisesti ompelukone on valmistettu Bonniéresissa, Ranskassa, sillä sarjanumeron SA-alku viittaa Bonniéresiin. (https://www.singersewinginfo.co.uk/bonnieres). Tehdas oli käynnissä v. 1935-1986.
Singerin Serial number databasesta ei kuitenkaan löydy SA-sarjaa, joten en saanut määritettyä koneen tarkempaa ikää. Voi olla, että tietoja ei ole saatu Singeriltä.
Kannattaa tutkia ISMACS:n (International Sewing Machine Collectors' Society) sivuja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/home.html Sieltä löytyy lisää vinkkejä iän määrittämiseen.
Kyseisessä Hectorin kappaleen sanoituksissa näkyy tosiaan molempia, eli Jussia ja Reksiä huutamassa "Kommarit hirteen!". Se kumpi näistä on yleisempi on vaikea sanoa, mutta kappaleen alkuperäisessä äänityksessä vuonna 1974 ilmestyneellä Hectorock 1-levyllä huutaja on Jussi. Joten alunperin kappaleessa huutaja on Jussi.
Toisaalta vuoden 1991ilmestyneellä live-levyllä Hector: In Concert 1966-1991 - 25 years on tour, Hector laulaa "Reksi huutaa". Eli mies on itse käyttänyt niin Reksiä, kuin Jussia laulaessaan kappaletta. Mahdollista on, että kappaleen sanat ovat vuosien varrella eläneet ja muuttuneet huomaamatta tai sitten Hector on tarkoituksella muuttanut kyseisen lauseen. Se kumpi on yleisempi on aika vaikea selvittää. Alunperin huutaja...
Ainakin seuraavat tekstit, joista osa on luettavissa verkon kautta, käsittelevät aihetta.
Fowler, Bridget. The obituary as collective memory. Routledge, 2007.
Fowler, Bridget. "Mapping the Obituary: Notes towards a Bourdieusian interpretation"
Johnson, Marilyn. The dead beat: lost souls, lucky stiffs and the perverse pleasures of obituaries. Harper Perennial, 2007.
Laine, Tytti. "Portrait of an artist as a dead man : a study of British obituaries as a genre". Helsingin yliopisto, 1999.
Marks, Alan & Piggee, Tommy. "Obituary analysis and describing a life lived: the impact of race, gender and economic status".
Phillips, Jason B. "The Changing Presentation of Death in the Obituary, 1899–1999".
Starck, Nigel. Life after death: The...
Hei,
Heikki & Marjatta Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan sanaa on käytetty (ainakin) 1940-luvulta alkaen merkityksessä 'maalainen, maalla asuva, maanviljelijä'. Negatiivisempi merkitys 'tyhmä', hölmö, yksinkertainen' olisi saman lähteen mukaan 1950-luvulta eteenpäin.
Lähde: Paunonen, Heikki, ja Marjatta Paunonen. Tsennaaks Stadii, Bonjaaks Slangii: Stadin Slangin Suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000.
Novelleista tulee mieleen suositut Lucia Berlinin novellit. Ensimmäisen kokoelman esittelytekstissä niitä kuvaillaan näin:"Berlinin säkenöivän yksinkertaiset mutta monitasasoiset ja melankoliset ja mustan huumorin sävyttämät tekstit ovat hienovaraisia ja oivaltavia kuvauksia amerikkalaisesta arjesta pesuloissa, tukiasunnoissa, katkaisuhoidossa, katolisessa koulussa, hienostokodeissa ja kaduilla."
Jhumpa Lahirin novelleista taas kirjoitetaan takakansitekstissä: "Lahiri tulkitsee mestarillisen hienovireisesti kaikille yhteisiä kokemuksia aikuiseksi kasvusta, kotoa lähdöstä, rakastumisesta ja rakkauden lopusta sekä ennen kaikkea siitä miltä tuntuu olla muukalainen jopa omassa perheessä."
Yksi kotimaisen novellin mestareista on Raija...
Triumphin sävellyksestä "Little Boys Blues" ei ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy harrastajan tekemä perinteinen tabulatuuri sekä Guitar Pro -versio.
Helsingissä Pasilan kirjastossa on mahdollisuus digitoida mm. C-kasetteja. Tiedostojen tallennusta varten tarvitset mukaan oman muistitikun, ulkoisen kovalevyn tai vaihtoehtoisesti voit tallentaa työsi pilveen (esim. Google Drive).
Varaa laitteet käyttöösi Varaamosta: https://varaamo.hel.fi/. Tila löytyy hakemalla Pasilan kirjaston äänitysstudio ja digitointi.
Puolustusvoimien verkkosivujen mukaan reserviin oli koulutettu 31.12.2022 mennessä 12262 naista. StatFin -tietokannan mukaan Suomessa oli tuolloin 1 034 457 19-49 vuotiasta naista. Ikäryhmä ei aivan osu ehdokkaiden ikäjakaumaan, mutta voisi olla riittävän suuntaa-antava. Tilastokeskukselta voisi saada tarkemman tiedon kuinka monta vuosina 1967-1987 syntynyttä naista Suomessa on, jota voisi käyttää tarkemman laskelman pohjana. Asevelvollisuuden suorittaneiden osuus olisi luultavasti silloinkin noin prosentin luokkaa.
Puolustusvoimat ei ole nähdäkseni julkaissut tietoja sotilasarvojen jakautumisesta, mutta Maavoimien verkkosivuilla mainitaan, että noin 60% armeijaan tulleista naisista suorittaa johtajakoulutuksen, joko aliupseeri- tai...
