Lotta Svärd -järjestö sai nimensä J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Yhdessä runossa kerrotaan miestään sotatantereelle seuranneesta naisesta, jonka nimi oli Lotta Svärd. Lisää tietoa mm. nimen käyttöönotosta järjestön nimeksi löytyy esimerkiksi perinne.fi -sivustolta. Suora linkki nimeä käsittelevään osioon on https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/lotta-svard-nimi/.
Kysytty kirja lienee Tuulikki Otsolan kirjoittama ”Haltiattaren kumminlahja”. Sadun nimi on ”Satu enkelilapsesta””. Kirjan kustantaja on Karisto ja vuosi 1957. Kirjan on kuvittanut Anna-Stina Ketonen.Kirja on varattavissa Helmet-verkkokirjastosta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1441492?sid=4768760576
Vastaus kysymykseesi vaatii vastausta ainakin muutamaan rajatumpaan kysymykseen: Kuinka suuret ovat patruunan tuotannossa ja kuljetuksessa syntyvät päästöt? Kuinka suuret ovat patruunan varsinaisen ampumisen päästöt? Ja kuinka suuret ovat ammutun patruunan kierrätyksen/luontoon jättämisen päästöt? Ja tarkan vastauksen määrittäminen jokaiseen näistä kysymyksistä riippuu puolestaan sekin monesta tekijästä: Millaista patruunaa käytettiin? Mitä ammutulle patruunalle tehdään? Millaisella aseella patruuna ammuttiin? Esimerkiksi Wingfors et. al. (2014): Emission factors for gases and particle-bound substances produced by firing lead-free small-caliber ammunition. J Occup Environ Hyg,11(5). käsittelee erityisesti erilaisten ammustyyppien...
En löytänyt kysymykseesi vastausta internetistä, enkä myöskään omaa matemaattisia taitoja, jotka riittäisivät asian todistamiseen suuntaan taikka toiseen. Internetissä on kuitenkin monia sivustoja, joilla tällaisia kysymyksiä voi kysyä ja pohtia yhdessä matemaattisesti lahjakkaiden ihmisten kanssa. Ehkä suosituin tällainen sivusto on https://math.stackexchange.com/. Uskon, että voit saada kyseiseltä sivustolta varsin nopean ja perusteellisen vastauksen kysymykseesi.
Voisikohan kyseessä olla Otto Mannisen runo "Vaatimattomuutta", joka alkaa säkein: "Kukapa kokkona tohti/ kohota päivää kohti?". Runossa käytetään kotkan vanhempaa synonyymiä "kokko". Alunperin runo on julkaistu Otto Mannisen teoksessa 'Säkeitä' (1905). Sittemmin runo on ollut mukana myös uudemmissa kokoomateoksissa Otto Mannisen tuotannosta, esimerkiksi teoksessa 'Kiveen uursi. Otto Mannisen valitut runot' (WSOY, 2022).
Hei, Ihan varmaa vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tässä on muutama mahdollinen hahmo.Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsihahmoista melkein kysymääsi vastaavia on pari: Manitpois-sarjassa on kulttuuritoimittaja Eila-Pertti Sostakovits, jolla on ruskeat letit. Hänen puhetyylinsä on hiljaista ja rauhallista. Kyseistä sketsisarjaa esitettiin MTV:ssä 1990-luvun alussa. Toinen on Neurovisiossa esitetty Dokulamppu, joka on parodia Lukulamppu-ohjelmasta. Neurovisiota on myös esitetty MTV-kanavalla 1990-luvun alussa. Dokulamppu 7 mukana on kirjailija Kuuri Atrio, jolla vaalea kihara tukka ja pien saparot.Tv-sarjassa Iltalypsy (YLE 1 1993-2001) on vaalea pitkälettinen karjakko, joka kuvastaa hyvin paljon suomineitoa. Hän on pukeutunut kansallispukuun...
Koska kumpaakaan kirjainta ei käytetä suomen kielen kotoperäisissä sanoissa, on olemassa lähinnä joitain harvoja vierasperäisiä sanoja, joissa kirjaimet x tai q ylipäätään esiintyvät. Nykysuomen sanakirja tunnistaa kuusi q-kirjaimella ja viisi x-kirjaimella alkavaa sanaa, eikä niistä yksikään ole adjektiivi.Äänteellisesti X vastaa yleensä ks-konsonanttiyhtymää, ja suomen kirjakielen luoja, Mikael Agricola, käytti x-kirjainta ks:n sijaan. Agricola käytti myös q-kirjainta ja vieläpä sanojen alussa - esim. Agricolan quiua on nykysuomen kuiva - mutta merkintätyyli on jäänyt kauas historiaan.Kysymys on hyvä, mutta nykyisessä suomen kielessä ei vain ole ko. kirjaimilla alkavia adjektiiveja. 500 vuotta sitten kysyttäessä olisi ollut. Ehkä lasten...
Jos jätetään paikoilleen,niin silloin on syytä olla kyse jostain konkreettisesta, kuten pöydästä, aidasta tai puusta. Jos kyse jostain muusta,voi miettiä, sopisiko esim. Olla muuttamatta jotain tai säilyttää.
Tästä sävellyksestä en löytänyt levytystä.Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Puurotuoli-haulla ei tuloksia juuri saa, mutta jos käyttää hakuun ruotsinkielistä sanaa grötstol, niin saa muutaman hakutuloksen. Tässä esimerkkinä Ahvenanmaan museosta löytyvä puurotuoli: Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuolia käytettiin tuolina, mutta myös pöytänä (kun selkänoja käännettiin alaspäin). Pöytänä käytettäessä puuropata (tai puuroastia) asetettiin pöydälle ja syöjät seisoivat pöydän ympärillä syöden omilla puulusikoillaan yhteisestä astiasta.Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuoli on ollut yleinen erityisesti Ahvenanmaalla, mutta niitä on käytetty myös Ruotsissa.
Sanojen eroa on tosiaan vaikea hahmottaa, mutta yritetään. Netistä löytyy molemmista esimerkkejä, jotka eivät anna täysin loogista ja yksiselitteistä kuvaa sanojen käytöstä.Adjektiivi yhteiskuntapoliittinen löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, jossa esimerkkinä on käytetty sanoja yhteiskuntapoliittinen lainsäädäntö. Substantiivina yhteiskuntapolitiikka viittaa Kotuksen sanakirjan mukaan "toimiin, joilla pyritään järjestämään yhteiskunnallisia oloja." Lisäksi sanalla yhteiskuntapolitiikka näyttäisi olevan vielä täsmällisempi merkitys, sillä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan mukaan se on "soveltava yhteiskuntatiede, joka tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten ja ympäristöllisten riskien – kuten...
Suomeksi käytetään suoraa käännöstä voimaballadi.Sosiomusikologi Simon Frith on määritellyt voimaballadin seuraavasti: soulmusiikin tunneilmaisusta inspiroitunut hidastempoinen kappale, jossa on voimakas ja tunteikas kertosäe ja jota säestää esim. rummut, sähkökitara, joskus myös kuoro. Musiikkitoimittaja Charles Aaronin mukaan voimaballadin synty on 1970-luvun hard rock -bändeissä, jotka halusivat esittää tunteikkaita kappaleita, mutta silti pitää yllä rokkikukkoimagoaan. Niinpä hitaampien ja sentimentaalisten kappaleiden taustalle laitettiin sähkökitaraa ja "voimasointuja". Joskus näitä kutsutaan myös rockballadeiksi. Esimerkkejä löytyy paljon 70-, 80- ja 90-luvuilta bändeiltä kuten Guns 'n Roses, Judas Priest ja Aerosmith.Usein sana...
Kyseessä lienee Pentti Haanpään novelli Päntän äijän vajoaminen. Se on julkaistu useissa eri kokoelmissa, joista tuorein on Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018).
Kielitoimiston ohjepankin mukaan henkilönnimeä lyhennettäessä merkitään piste nimen alkukirjaimien jälkeen. Pisteen perään tulee välilyönti ennen seuraavaa sanaa tai kirjainta. Kun lyhennettyä nimeä taivutetaan, lisätään alkukirjaimen perään kaksoispiste ja taivutuspääte. Alkukirjaimen perässä olevaa pistettä ei tällöin merkitä. Kun lyhennetyn nimen perässä on esimerkiksi pilkku tai huutomerkki, myös lyhenteen piste merkitään näkyviin.Joskus henkilöstä saatetaan käyttää nimimerkin tai lempinimen kaltaisesti nimikirjaimia, ja tällöin kirjaimet kirjoitetaan useimmiten yhteen ilman pisteitä. Tunnetuin suomalainen esimerkki lienee prsidentti Urho Kaleva Kekkosesta käytetty lyhenne UKK.Lähde: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/...
Kyseessä on varmaankin Lotte Hammerin ja Søren Hammerin romaani Saastat (Bazar, 2011). Etsivä Konrad Simonsenista kertovasta dekkarisarjasta on suomennettu myös osat Kaikella on hintansa (Bazar, 2012) ja Yksinäisten sydänten kerho (Bazar, 2013).
Runo on Sara Teasdalen There Will Come Soft Rains. Englanniksi runo löytyy monilta runosivustoilta netistä.Suomeksi se löytyy Merta olen rakastanut -kokoelmasta nimellä Tulevat lempeät sateet (suom. Harri Huttunen) ja En ole sinun -kokoelmasta nimellä Saapuvat hellät sateet (suom. Tuomas Kilpi).
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta. Tässä kuitenkin joitakin mahdollisia ehdokkaita:Blyton, Enid: Yö, jona lelut heräsivät henkiin (Satukustannus, 1989)Grindley, Sally: Lelulaatikon tarinoita (WSOY, 1997)Laalo, Kirsti: Lelukaupan oudot vieraat (Kirjalito, 1997)Siniluoto, Aili: Lelukaupan nukkejuhlat (kokoelmassa Suomalaisten satujen helmiä 2) (Kirjapaja 2001)
Valitettavasti Suomen kirjastoilla ei ole yhteistä hankintaehdotuskanavaa. Jos haluat tarjota kirjaasi tänne meille Vaasaan, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen: kirjasto.hankinta@vaasa.fi. Muiden kirjastojen yhteystiedot löydät tästä osoitteesta: https://hakemisto.kirjastot.fi/haku
Alice Tegnérin säveltämään ja sanoittamaan lastenlauluun ”Bä bä vita lamm” löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta Saukin eli Sauvo Puhtilan ”Bää bää karitsa” -sanoituksen lisäksi. Saukin sanoitus alkaa: ”Bää bää karitsa tuotko villoja”. Säkeistöjä on neljä.”Mää mää lampaani” -sanoituksen tekijäksi on joissakin lähteissä merkitty Edit Polón, joissakin sanoittajaksi on merkitty trad. tai sanoittajaa ei mainita. Laulu alkaa: ”Mää mää lampaani anna villoja/villojas”. Edit Polón on merkitty sanoittajaksi myös Lapsikuoro Satulaulajien versiossa ”Mää mää lampaani”, joka alkaa: ”Mää mää lampaani onko villoja”. Jaakko Mäntyjärvi on käyttänyt tätä versiota sovituksessaan ”Kaksipa poikaa Kurikasta ja kaverit”. Näistä versioista löysin vain yhden...
Suljettujen asemien määrä vaikuttaa mahdolliselta, mutta käytöstä poistettujen rautateiden kilometrimäärä tuntuu suuruusluokaltaan omituisen isolta. Ehkä lukuun on tullut yksi ylimääräinen nolla?Vrt. esim.http://www.disused-stations.org.uk/sites.shtmlhttps://www.britannica.com/money/British-Railways
