Pohjaan kaiverrettujen nimikirjainten vuoksi arvelen, että eläinfiguurit voisivat olla Svante Turusen suunnittelemia. Hän ei koskaan työskennellyt Kupittaan Savelle. Turunen oli itseoppinut keraamikko, joka perusti vuonna 1948 toiminimen T:mi Svante Turunen. Hänen koriste-esineistään tunnetuimpia ovat bambihahmot.Turusen eläinhahmot sekoitetaan usein Kupittaan Savelle samankaltaisia figuureja suunnitelleen Anja Salonen-Rantasen tuotantoon. Kupittaan Savi valmisti useiden suunnittelijoiden eläinfiguureja. Niiden suunnittelun aloitti Kerttu Suvanto-Vaajakallio. Hänen lisäkseen suunnittelijoina olivat ainakin Valentina Modig , Pentti Joronen ja Anja Salonen-Rantanen.Svante Turusesta ja hänen tuotannostaan voit lukea lisää sivulta http://www....
Kyseessä on todennäköisesti tyhjennysreikä, joita käytetään esimerkiksi monissa pienissä soutuveneissä. Reiän tarkoituksena on helpottaa veneen tyhjentämistä vedestä maihinpääsyn tai sateen jälkeen, näin venettä ei tarvitse peittää pressulla tai kääntää ylösalaisin kuivumista varten. Reikään isketään kiinni pohjatulppa ennen vesille lähtöä, jotta vesi ei vuoda sisään veneeseen. Joka vuosi ei suinkaan tehdä uutta reikää, vaan käytetään sitä samaa. Lähteet:https://eralehti.fi/tarinaa-tapeista-ja-tulpista-ja-vahan-muustakin/https://www.discoverboating.com/resources/boat-drain-plug
Hei! Kyllä Reykjavík kirjoitetaan yleensä suomenkielisissä teksteissä muodossa Reykjavik. Asiasta kannattaa kuitenkin tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, verkko-osoitteesta https://www.kotus.fi/ Ystävällisin terveisin
Lastenkirjainstituutin vuonna 2011 järjestämän aapisnäyttelyn näyttelyluettelo on luettavissa internetissä: https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf. Näyttäisikö joku siinä esiintyvistä kansikuvista tutulta? Kansikuvia löytyy toki myös esim. laittamalla Googlen kuvahakuun hakunsanoiksi "vanhat aapiset".Lastenkirjainstituutin kirjasto sijaitsee Tampereella. Se on tällä hetkellä kesätauolla, mutta avautuu jälleen 12.8.: https://lastenkirjainstituutti.fi/info/yhteystiedotjaaukioloajat. Toki myös Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy paljon vanhoja aapisia. Niitä on mahdollista selailla ja varata PIKI-verkkokirjaston kautta: https://shorturl.at/uCC44.
Kun jäädytät varauksesi, se liikkuu varausjonossa eteenpäin, mutta pysähtyy siinä vaiheessa, kun sen olisi aika lähteä noutokirjastoon. Jäädytyksen poistamisen jälkeen varaus saapuu noudettavaksi kirjastostasi, kun on sinun vuorosi varausjonossa.https://helmet.finna.fi/Content/usein-kysyttya
Hei,Näillä pääsee ainakin alkuun. Lähdeluetteloista löytynee lisää soveltuvaa kirjallisuutta.Vanhemmassa kotimaisessa tietokirjallisuudessa voi löytyä huomattavasti enemmänkin, mutta niitä ei ole asiasanoitettu kovinkaan tarkkaan tai ollenkaan. Välimaa, Jussi. Opinteillä Oppineita: Suomalainen Korkeakoulutus Keskiajalta 2000-luvulle. [Kuopio]: University Press of Eastern Finland, 2018.Nuorteva, Jussi. Suomalaisten Ulkomainen Opinkäynti Ennen Turun Akatemian Perustamista 1640. [Helsinki]: [Suomen historiallinen seura] : [Suomen kirkkohistoriallinen seura] : Tiedekirja [jakaja], 1997.Mäkinen, Virpi. Keskiajan Aatehistoria: Näkökulmia Tieteen, Talouden Ja Yhteiskuntateorioiden Kehitykseen 1100-1300 -luvuilla. Jyväskylä: Atena, 2003.Litzen,...
Jos arvelet, että merkeillä on rahallista tai keräilyarvoa, kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin tai valtakunnallisiin harrastajiin ja asiantuntijoihin.Suomen Filatelistiliiton artikkeli Mitä tehdä perimälläni kokoelmalla? antaa joitakin vinkkejä.https://www.filatelisti.fi/tietoa/mita-tehda-peritylle-kokoelmalle/Paikallinen postimerkkikerho voisi ehkä auttaa. Heillä saattaisi olla tietoa myös aloittelevista keräilijöistä siinä tapauksessa, että merkeillä ei ole arvoa.https://www.hmlpmkerho.fi/Myös postimerkkiliikkeet, jotkut antikvariaatit ja huutokaupat ostavat ja myyvät merkkejä.https://www.philabid.fi/Näistä kirjoista (löytyvät Hämeenlinnan kirjastosta) voisi olla hyötyä, vaikka ne onkin suunnattu keräilijöille:Postimerkkeilijän...
Hei,Pyöree puu tarkoittaa (pöytä)viinapulloa, joka kiersi kädestä käteen. Kieltolain jälkeen Pöytäviina tehtiin selluloosatehtaiden sulfiittijäteliemestä, joten viinan raaka-aine oli siis puu. Tästä tulee siis nimitys tikkuviina. Sota-aikana korkin saatavuusongelmien takia tehtii korvikkeeksi puutappi, mikä viimeisteli nimityksen.Tästä tietoa mm. https://www.ilmajoenmuseot.fi/museon-katkoista/poytaviina-alkon-ensimmainen-oma-tuote-on-poissa/
Aikaisemmassa parin vuoden takaisessa vastauksessa on pohdittu samankaltaista kysymystä ja oltu jopa Otavaan yhteydessä asian suhteen: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-ovatko-reseptit-pysyneet?language_content_entity=fiKuten kyseisessä vastauksessa tulee ilmi, kirjan uusissa laitoksissa on tapahtunut suuria muutoksia 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Jo aikaisemmasta vastauksesta ilmenevien tietojen lisäksi Finna-hausta selviää, että vuoden 1987 48. painos, vuoden 2000 61. painos sekä vuoden 2008 74. painos kuvailee itseään "täysin uudistetuiksi".
Kirjaston käytössä oleva MOT Kielipalvelu antaa sanalle munkkipossu käännöksen square-shaped doughnut (Am donut) filled with jamIltasanomat / Menaiset kertoo lörtsyn osalta seuraavaa: ”Tätä perinteistä savonlinnalaista herkkua ei juuri Suomen ulkopuolella tarjoilla, joten ei siis ole ihme, että muissa kielissä tätä ruokalajia kuvaava sana loistaa poissaolollaan. Jonkinlainen korvaava, joskin ontuva sana lörtsylle voisi olla ”sloppy meat pie”. Lörtsy kuuluukin niihin sanoihin, jotka vain kyseiseen tuotteeseen tutustunut voi ymmärtää.”https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009220390.htmlMot Kielipalvelu antaa termille litteä lihapiirakka käännöksen flat meat pie.
USA teki ilmaiskun Japaniin 18.4.1942 (Doolittlen isku, Doolittle Raid, Tokyo Raid) reilun neljän kuukauden kuluttua japanilaisten Pearl Harborin iskusta. Tästä taistelusta selvinneitä koneita mm. laskeutui tai lentäjiä hyppäsi laskuvarjoilla Kiinan ja Neuvostoliiton alueille. Suosittelen että katsot Wikipedian artikkelin lähdeluetteloa taistelusta kirjoitetuista teoksista. Doolittle Raid - WikipediaSuomenkielinen Wikipedian artikkeli taistelusta mainitsee lähteekseen teokset: Arni, Erkki: Taistelu Tyynenmeren herruudesta. WSOY, 1964. Lord, Walter: Incredible Victory. HarperCollins, 1967.Doolittlen isku – WikipediaTeosten saatavuudesta voi kysyä kirjastoista, Hämeenlinnassa kirjaston kaukopalvelusta: Kaukolainatilaus Vanamo-kirjastojen...
Puhutaan Lagrangen pisteistä, jotka ovat avaruudessa olevia kohtia, joissa kahden toisiaan kiertävän massapisteen vetovoimat sekä keskipakoisvoima kumoavat toisensa niin, että kolmas, pieni massa voi pysytellä niissä paikoillaan suhteessa kahteen muuhun kappaleeseen.Voit lukea Lagrangen pisteistä ja niiden etäisyyksien laskemisesta esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:Lagrangen piste – WikipediaESA - What are Lagrange points?What are Lagrange Points? - NASA Science
Pekka Ruohoranta ohjasi Radioteatterille vuosina 1990–91 ainakin kolme Maigret-kuunnelmaa, joissa pääosaa esitti Lasse Pöysti: Maigret ei hätäile, Maigret ja hänen vainajansa, Maigret epäröi. Näistä Maigret ei hätäile näyttäisi olevan ainoa, josta on olemassa Yleisradion julkaisema tallenne. C-kasettina se ilmestyi vuonna 1991 ja CD-levynä 2006. PIKI-kirjastoista Maigret ei hätäile on yhä saatavissa CD:nä.
Kirjaston nimikirjoista ja verkon nimilähteistä en löytänyt valitettavasti lainkaan tällaista etunimeä. Worldnames löysi nimelle Awe osumia Afrikasta, https://apps.cdrc.ac.uk/worldnames/index.php
Ilmeisesti valssi on soitettu äänilevyltä, jolla on ollut vain kaksi kappaletta, ja äänite on tehty ennen vuotta 1965. Fenno-levytietokannan teoshaulla löytyy ”Carmen Sylva” -nimisestä kappaleesta aikarajauksella 1899-1965 seitsemän viitettä, joista potentiaalisia ehdokkaita ovat Taito Vainion äänilevy, jonka A-puolella on kappale ”Itämaan ruusuja” ja B-puolella ”Carmen Sylva” (Rytmi 45-R6390, 1959), ja Eino Grönin äänilevy, jonka A-puolella on ”Carmen Sylva” ja B-puolella ”Itämaan ruusuja” (Philips 340631PF, 1963). Jos kysymyksessä oli jompikumpi näistä, oikea häävalssi olisi ollut ”Itämaan ruusuja”.Jos äänilevy olikin vanhempi gramofonilevy eli savikiekko, voit avata Fenno-levytietokannan sivulta Rainer Strömmerin kirjan ja etsiä...
Etymologinen sanakirja tarjoaa sanalle raha alkuperäismerkityksen kuivunut eläimen nahka, ja sanan tulleen suomen kieleen germaanisena lainana. Siten oravannahka-merkitys sopisi rahan yhteyteen.Myös markka lienee germaaninen lainasana, joka alkuaan on ollut painomitan tai painomerkintöjen nimitys.Pientä rahayksikköä merkitsevän pennin mainitaan olevan Lönnrotin muodostama lyhennelmä vanhemmasta rahayksiköstä penninki, joka on laina ruotsin sanasta penning. Penni on tullut käyttöön vuonna 1860 Suomen saadessa omat rahayksiköt markan ja pennin. Kotimaisten kielten keskus. Suomen etymologinen sanakirja (verkko).Nykysuomen etymologinen sanakirja. Häkkinen, Kaisa. WSOY, 2004.
