Voisikohan kyseessä olla Stefan Mählqvistin Älä pelkää, isä (Gummerus, 1977)? Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo siitä näin: "Melkein kolmevuotias poika ei saa unta ennen kuin isä tulee viereen ja he lähtevät yhteiselle mielikuvitusmatkalle. - Kannen kuvassa sinipukuinen poika kolmen krokotiilin kanssa."
Juhannuksena aurinko laskee Jyväskylän korkeudella luoteeseen. Osoitteessa http://www.suncalc.net/#/63.2331,25.8906,1/2023.06.24/09:53 pystyy määrittämään sekä paikkakunnan että päivämäärän, joiden perusteella ohjelma laskee auringon nousu- ja laskuajat sekä ilmansuunnat pyydetyllä paikkakunnalla.
En valitettavasti onnistunut löytämään tällaista julkaisua.
Mahdollisia lähteitä ovat Kymenlaakson sekä Virolahden ja Miehikkälän paikallishistoriat. Esimerkiksi seuraavat julkaisut:
Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia. Osa 1, 1850-luvulle (1970).
Kymenlaakson historia. Osa 1, Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle (2012.)
Valitettavasti Virolahden historia -teosta ei löydy Vaski-kirjastojen kokoelmista (se löytyy kuitenkin Turun yliopiston kirjastosta) ja Kymenlaakson historia -teoksen Turun kaupunginkirjaston kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa. Näin ollen en voinut tarkistaa niiden sisältöä. Vaikka kyseiset teokset eivät sisältäisikään ratsutilaluetteloita, saattavat ne sisältää viitetietoja luetteloita...
Voit saada Kauppaviesti-lehdestä kopion Joensuun kaukopalvelun kautta. Tee vielä pyyntö lomakkeella, joka tulostuu sitten kaukopalvelun sähköpostiin.
Nettilomake on Vaara-kirjaston sivulla: http://vaarakirjastot.fi/fi/kaukolainapyyntolomake
Vuonna 1987 Suuri Käsityölehti ilmestyi vielä nimellä Suuri Käsityökerho. Suuri Käsityökerho -lehden vuosikerta 1987 löytyy Varastokirjastosta. Voitte tilata tarvitsemanne lehden/artikkelin oman kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Laulun nimi on "Mun on niin kiva olla". Esittäjä on Irwin Goodman. Valitettavasti en löytänyt kasettia, jossa laulu olisi, mutta se sisältyy cd-levyyn "Erikoiset" (Warner Music Finland, 2001). Cd-levy kuuluu Kankaanpään kaupunginkirjaston kokoelmaan. Saatavuuden voi tarkistaa kirjaston ainestohausta: http://212.86.15.70/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1043062780 .
Kolikoiden arvo riippuu niiden kunnosta ja siitä, miltä vuodelta ne ovat. Hinta-arvioita voi tutkia esimerkiksi näistä kirjoista:
Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas. Saatavuus verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4032089
Suomi 2021 : rahat ja setelit 1811-2020 arviohintoineen = Finland 2021 : mynt och sedlar 1811-2020 med värderingspriser = Finland 2021 : coins and banknotes 1811-2020 with valuations. Saatavuus verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187654
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemmin kysytty tietyn ikäisten 5 pennin kolikoiden arvosta. Vastauksen voit lukea täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/minka-arvoisia-nykypaivana-ovat-5.
Kirjassa Sillanpää, Silja: Reissukissa Katti Matikainen (Otava, 2003) on seuraavat sadut:
Kuinka Katti Matikaisesta tuli reissukissa, Sukellusveneseikkailu, Katti Matikainen Afrikassa, Sankaritekoja Satusolassa, Kuka määrää raketissa?, Ei nimi koiraa pahenna, Tarumetsän taikapuu, Kateus vie kalatkin vedestä, Mummunkaipuu, Voi harmi!, Talven taikoja, Jotain muuta, Ahdin apuna, Linnanneitoa pelastamassa, Kärsivällisyys palkitaan, Kotihaltijoiden lomaluola, Liskolaakson hiljaisuus, Prinsessa Hellämieli, Jättiläisen runoradio, Toiveuni
Kyseiset rivit ovat Edgar Allan Poen runon A Dream Within a Dream lopusta. Yrjö Jylhän suomennoksessa Unta unessa rivit kuuluvat näin:
"Unta uness' onko vain / kaikki minkä nähdä sain?".
Suomennos on luettavissa kokonaan teoksista Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933) Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (1954).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Felix Mendelssohnin yksinäytöksinen ooppera Die Heimkehr aus der Fremde (op. 89, 1829) on kuunneltavissa Naxos-pavelussa. Oopperasta ovat palvelussa mainitsemasi kaksi levytystä.
Voit kuunnella äänitteitä Naxos-palvelussa Helmet-kirjastokortin numerolla.
https://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/login/library/card
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki
CD-tallennetta ei Die Heimkehr aus der Fremde –oopperasta koknaisuudessaa ei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole.
Muisteltu animaatiosarja lienee englantilaista alkuperää oleva Sointulan väki (The Clangers), jota esitettiin meillä vuosina 1971–72. Alun perin vuosina 1969–74 tuotetulle sarjalle on kuluvalla vuosituhannella (2015–) tehty jatkoakin. The Clangers (TV Series 1969–1974) - IMDb Clangers (TV Series 2015– ) - IMDb Kaksi lastenohjelmaa: Sointulan väki ja Filopat (yle.fi)
Tällaista merkkiä ei valitettavasti löytynyt puolustusvoimallisia arvo-, kurssi-, suoritus- ja asevelimerkkejä käsittelevästä kirjallisuudesta.
Merkki saattaakin olla ollut jonkin siviiliyhteisön käytössä.
Kirjallisuutta:
Allonen, M., Nykänen, J., & Sjögren, J. (2021). Jatkosodan asevelimerkit. Docendo.
Allonen, M., & Nykänen, J. (2015). Talvisodan asevelimerkit. Docendo.
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Olisiko tähän yksinkertaisin ratkaisu vain mainita kuoressa jokainen kutsuttava etunimellään.
Esim. Matti, Maija, Liisa ja Lasse Virtanen / Matti ja Maija Virtanen
Kirjastot poistavat aineistoa silloin, kun
- se on kulunut korjauskelvottomaksi tai pahoin likaantunut
- se on sisällöltään vanhentunut
- se on jäänyt "seisomaan hyllyyn"
- kokoelmia kehitetään ja tuoreutetaan
Ennen kuin kirja poistetaan, arvioidaan kuitenkin varastointitarve. Kirjasto varastoi kaikkia kotimaista alkuperää olevia kirjoja 1-3 kpl ( ks. http://www.lib.hel.fi/virkku/varastointiperiaatteet.htm ). Kirjoja voidaan myös siirtää toimipisteestä toiseen.
Poistopäätös on aina tapauskohtainen, ja siinä on mukana arviointia monelta kannalta. Esimerkiksi arvokas klassikko pidetään kokoelmissa, vaikka se olisi likaantunutkin tai vaikka sitä lainattaisiin vähän.
Poistoja tehdään vain kirjaston omista periaatteista lähtien, eikä...
Kustantamo Tammen sivuilla kerrotaan, että Katzuo Ishiguron uusimman teoksen Klara and the sun suomennos Klara ja aurinko ilmestyy syyskuussa 2021 Helene Bützowin suomentamana. Suomennos ei ole vielä siis lainattavissa missään, ei myöskään varattavissa.
Sinun kannattaa seurata Helmetistä, milloin teos tulee varattavaksi.
Alkukielistä teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta siitä on jo pitkä varausjono.
https://www.tammi.fi/kirja/kazuo-ishiguro/klara-ja-aurinko/9789520427207
https://www.faber.co.uk/catalog/product/view/id/7906/s/9780571364879-kl…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tammerkosken koulun (vuosina 1956–73 Tammerkosken tyttölyseo) 90-vuotishistoriikissa tiivistetään 9-luokkaisen tyttökoulun lukusuunnitelma seuraavasti: " -- kieliä sekä taito- ja taideaineita opetettiin enemmän kuin yhteiskouluissa."Tyttölyseoiden opetussuunnitelman ajatuksellinen tausta on nähtävissä jo vuonna 1918 muotoillussa opetussuunnitelmassa, jonka pyrkimyksenä oli saada "tyttölyseon oppijakso enemmän erikoisen naissivityksen vaatimuksia vastaavaksi ja vähemmän rasittavaksi".Lähteet: Tammerkoski 90 Kyösti Kiuasmaa, Oppikoulu 1880–1980
Eepos-kirjastoissa ei valitettavasti ole lainattavia porakoneita.
Tässä muutama linkki poria vuokraaviin yrityksiin:
https://www.rentaeasy.fi/vuokraa/porakoneet ja yhteystiedot https://www.rentaeasy.fi/toimipisteet
https://www.vuokraaclasohlsonilta.fi/products?storeId=93
https://www.ramirent.fi/vuokraa/rakennuskoneet/pora-ja-piikkauskalusto/…
https://www.cramo.fi/fi/category/rakennuskoneet_porakoneet
Paikannimen alkuperästä ei ole varmuutta. Suomalaisessa paikannimikirjassa (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) todetaan nimen alkuperän jäävän useista selitysyrityksistä huolimatta tuntemattomaksi. Ison Inarin (Inarijärven) nimenä se on voinut periytyä seudulla aiemmin puhutusta, kadonneesta muinaiskielestä kuten monet muut suurten vesistöjen nimet. Tarkemmin aiheesta voi lukea edellä mainitusta kirjasta, joka on julkaistu sivuilla https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja . Taarna Valtosen blogissa Monikielisen Inarin paikannimet on tietoa myös nimeen liittyvästä uudemmasta tutkimuksesta http://monikieliseninarinpaikannimet.blogspot.com/2017/12/aanaar-inari-…
Yleisradion artikkelissa nimipäivistä vuodelta 2010 kerrotaan seuraavasti:
Taisi olla Kustaa Vilkuna, kun oli 1900-luvun puolivälissä, joka ei halunnut tyttöjä ja poikia samalle päivälle. Nyt se ei ole enää tärkeä näkökohta, sanoo Helsingin yliopiston almanakkapäällikkö Heikki Oja.
https://yle.fi/a/3-5624584
Kustaa Vilkuna (1902-1980) oli suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija, jonka teoksia on mm. Etunimikirja vuodelta 1947.
