Islannin kirjallisuuden tunnetuin nimi varmasti Halldór Kiljan Laxness:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176033994495
Laxnessin Salka Valka -teosta näyttäisi olevan hyvin saatavana kirjastoalueesi kokoelmista.
Kannattaa etsiä teoksia myös esimerkiksi myös näiltä kirjailijoilta:
Sjón
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317592081390
Vigdís Grímsdóttir
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976125464
Einar Már Guðmundsson
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176001561242
Einar Kárason
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176005441710
https://keski.finna.fi/
Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Kirja on varmasti mielenkiintoinen ja se löytyy melko monesta Suomen kirjastosta.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=0d068dc3-968…
Tämä kirjastot.fi -vastauspalvelu kattaa koko suomen. Jos tarkoituksesi oli toivoa kirjaa johonkin tiettyyn kirjastoon, voit ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen kirjastoon.
Valitettavasti monilla kirjastoilla on kilpailutetut hankintasopimukset, jotka velvoittavat heitä ostamaan kirjat tietyiltä kauppiailta. Siksi omakustanteet jäävät usein varjoon, jos ne eivät pääse isojen toimijoiden listoilla. (Esim. BTJ ja Booky)
Etsimäsi kirja näyttäisi oleva virolaisen Heljo Mändin Koira taskussa (Koer taskus, SN-kirjat, 1991), jonka on kuvittanut Priit Rea ja suomentanut Samuli Juvonen. Kirja on nidottu, siis pehmeäkantinen, ja sen mitat ovat 14 x 22 cm.
Kirja löytyy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Ihan täsmällistä tilastoa äänikirjojen kappalemääristä kirjastoittain ei suoraan ole saatavilla, mutta suurimmat kokoelmat niitä varmastikin on kunkin kaupungin pääkirjastossa, siis Pasilassa, Sellossa ja Tikkurilassa. Jos siis tahdot löytää äänikirjat suoraan hyllystä, nämä ja muut suuret kirjastot ovat varmasti parhaita paikkoja niiden etsimiseen. Toisaalta näissä kirjastoissa myös kysyntä on kovaa, joten niissäkään ei välttämättä ole hyllyssä kovin suurta valikoimaa. Niinpä suosittelenkin, että otat käyttöösi koko pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteiset kokoelmat HelMet-verkkokirjaston avulla.
Äänikirjakokoelmia voit tutkia (halutessasi kirjastoittain) seuraavasti: Helmet-verkkokirjaston etusivulla www.helmet.fi näppäile hakukenttään...
Laulujen käännösten "virallisuus" on aina suhteellinen asia, mutta Sibeliuksen Heikki Nurmion tekstiin säveltämän Jääkärien marssin ainoa yleisesti tunnettu ja julkaistu suomennos on Jarl Olof Wegeliuksen käsialaa. Se löytyy suoraan netistä osoitteesta http://svenska.yle.fi/artikel/2010/12/07/las-allt-om-slottsbalen-har ja on lisäksi muutamissa nuottijulkaisuissa tarjolla.
Reino Hirvisepän tekemän Akateemisen Karjalaseuran marssin tekstistä en ole löytänyt ruotsinkielistä käännöstä, vaikka sitä toista kysyjää varten etsin (tässä kysymyksessä oli myös Jääkärimarssi esillä). Pidän itse mahdollisena, ettei tällaista ole koskaan edes julkaistu AKS:n kielipoliittisten asenteiden takia.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Meillä ei varsinaisesti näkövammaisille suunnattuja tilaisuuksia ole keväälle suunniteltuna, mutta pääkirjastolla on tulossa lukuisia luentoja, kirjailijailta kerran kuussa ja konsertteja sekä lapsille että aikuisille. Myös tarinakoukku voisi käydä käsitöitä harrastaville. Niissä kirjastovirkailija lukee ja osallistujat tekevät mukanaan tuomia käsitöitä. Pääkirjastolla on myös kolme kerran kuussa kokoontuvaa kirjallisuuspiiriä. Kirjoja on nykyään hyvin saavissa niin ääni- kuin e-äänikirjoina. Meillä on vielä tapahtumakalenterissa melkoisesti tyhjää kevään osalta. tapahtumat varmistuvat pikku hiljaa.
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään laulun nimeä tai esittäjää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun, niin tiedon voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
tämä seikkailu tapahtuu vanhemmissa irtonumerolehdissä. Netissä löytyy sivusto: https://www.huvipuisto.net/tex/texhisto.htm , täältä taas selviää että tarina olisi Kuoleman hyppy niminen tarina. Tex-liuska 19 vuodelta 1956.
Lainaus sivustolta: "seikkailussa Kuoleman hyppy vangitut roistot, Brennan ja Teller, pääsevät tuttujen poliitikkojen avulla vapaaksi, ja ryhtyvät järjestämään kostoa Texille. Tietämättä, että Tex on kylästä poissa, nämä kuljetuttavat kuormallisen iso-rokon saastuttamia huopia lahjaksi Navajo-leiriin. Kylässä puhkeaa paha isorokko-epidemia, joka tappaa kymmeniä ihmisiä, myös Texin vaimon. Kun Tex palaa kylään, hän voi vain vannoa kostoa."
Näitä irtolehtinumeroita on julkaistu sittemmin Tex Willer -kirjastossa. Tex...
Sanat lauluun tai sen suomenkieliseen versioon "Silakan ylistys" löytyvät monista nuottijulkaisuista. Näitä on listattu aiemmassa vastauksessa.Itse kappale on kuultavissa tällä hetkellä esimerkiksi Vimeossa ja Spotifyssa. Siitä on julkaistu levytys CD-levyllä Pelle svanslös (1994). "Silakan ylistyksestä" löytyy versioita useilta äänitteiltä.
Ravintola Näsinneula palvelee asiakkaita viranomaisohjeiden mukaisesti rajoitetulla kapasiteetilla ja aukioloajoin. Näsinneulan näkötornin näköalatasanteelle otetaan kerrallaan korkeintaan 30 asiakasta. Akvaario on avoinna normaalien aukioloaikojen mukaisesti 10 hengelle kerrallaan. Planetaario on päätetty toistaiseksi pitää suljettuna.
https://sarkanniemi.fi/fi/koronan-vaikutukset
https://visittampere.fi/kohteet/sarkanniemi/sarkanniemen-planetaario/
Kai Niemisen kokoelmassa Oudommin kuin unessa (Tammi, 1983) alun perin julkaistu runo on kokonaisuudessaan tässä:
Istuin portailla / vihellellen. Äkkiä / havahduin: kesä / oli tullut pihalle / sanaakaan sanomatta
Säe "Istun tässä, ihmettelen" kuuluu eri runoon. Näillä sanoilla alkaa yksi Keinuva maa -kokoelman (Tammi, 1989) runoista. Istun tässä, ihmettelen on myös vuonna 2012 julkaistun Niemisen valittujen runojen kokoelman nimi, ja Istuin portailla on yksi valikoimassa mukana olevista teksteistä.
Kysymyksen ei aivan sanatarkka Aaro Hellaakoski -sitaatti on Jääpeilin aloittavan Keväinen junamatka -runon viimeisen säkeistön alusta:
valkoisessa harsossaan / tuomet tanssii syliin / pian / pian joudutaan / kukkivihin kyliin
Ainakin täältä näyttäisi löytyvän kysymäsi mahdollisuus: https://www.ultrafractal.com/.
Muita vaihtoehtoja esitellään tässä Fix the Photo -sivuston artikkelissa: https://fixthephoto.com/best-fractal-generator.html.
Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä, mutta en oikein niistä tunnistanut toukkaa. Hain selaimen kuvahaulla ja Suomen perhoset -sivustossa oli kuvattuna hammasmittarin toukka, joka näyttäisi samanlaiselta. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
Eri maiden juhlapäiviä löytyy mm. seuraavista verkkolähteistä List of holidays by country (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_holidays_by_country) ja Holidays and observances around the world (https://www.timeanddate.com/holidays/).
Kirjan voi lukea ja äänittää yksityiseen käyttöön. Mediamajassa on monipuoliset palvelut, mutta teknisten asioiden sujuvuuden (esimerkiksi millainen nauha on kyseessä) ja ajanvarauksen takia kannattaa olla yhteydessä suoraan Mediamajaan. Yhteystiedot löytyvät täältä:
kyyti.finna.fi/Content/tilat-kouvola
Tässä tiedonlähteitä aiheesta. Tietoa Karjalan historiasta Karjalan sivistysseuran sivuilla: https://www.karjalansivistysseura.fi/historia/ Kallio, Kati: "Kipukohtia karjalaisuuden ja suomalaisuuden välillä". Uutisčuppu. Luettavissa verkossa: https://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/kipukohtia-karjalaisuuden-ja-suomalaisuuden-valilla/ Patronen, Outi: "Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818–1925". Virittäjä 1/2018. Luettavissa verkossa: https://journal.fi/virittaja/article/view/66865/31423 Kirjallisuutta:Karjala : historia, kansa, kulttuuri (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998)Knapas, Rainer: Karjalan kunnailla : matkoja kulttuuriin ja historiaan (Schildts...
Asiaa voisi lähteä selvittämään Kiteen kaupungista. Kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä. Kiteen sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen yhteystiedot sähköpostiosoitteineen löydät täältä: https://www.kitee.fi/sivistys-ja-vapaa-aikakeskus
Kiteen kaupungin arkistotietopalvelu, yhteystiedot ja tietopyyntölomakkeet: https://www.kitee.fi/arkistotietopalvelu?inheritRedirect=true
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut
Pellava kaunis koottava on -niminen laulu löytyy ainakin näistä koulun laulukirjoista:
Anttila, Maija: Tule leikkimään. [1973]
Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille : säestyksineen. [2. painos, 1942).
Saatavuustieto Vaski-kirjastoista: Anttila ja Lasten laulu...
Arja Kanervalta ei ole julkaistu runokokoelmia, emmekä löytäneet mainintaa siitä, että runoja olisi julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä. Mikäli kysyjää kiinnostaa, miten tekstit ovat päätyneet Strengin levytykseen, Kanerva on Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2015 kertonut tutustuneensa Strengiin 1960-luvulla Ylioppilasteatterissa ja antaneensa tälle runojaan sävellettäviksi.
Helsingin Sanomien haastatteluun pääset oheisesta linkistä:https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002858559.html
