Ylen artikkelissa sanotaan: "Söderlund kertoo roomalaisten juhlineen Saturnaliaa niin sanottu vapauspipo päässä. Päähine kuulemma muistuttaa hieman tonttulakkia, mutta mallina on ilmeisesti ollut istukka ja tupsun tilalla on napanuoraa kuvaava narunpätkä. Pipo oli merkkinä uudelleen syntymisestä.
Saturnalia säilyi lopulta vielä melko pitkään Roomassa orjien juhlana. Kristittyjen juhliessa joulua, heidän orjansa viettivät Saturnaliaa.
Joulun juhlinnasta voi tunnistaa myös antiikin ajan Kreikan juhlaperinteitä. Muun muassa tiernapoika-näytelmän juuret löytyvät Kreikan Dionysia -juhlan näytelmäperinteestä, kertoo Söderlund." Saturnaliasta ja Dionysiasta kerrotaan wikipediassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Saturnalia ja https://fi.wikipedia...
Kun varaamasi teos on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat noutoilmoituksen, jossa kerrotaan milloin varaus pitää viimeistään noutaa. Yleensä noutoaikaa on yksi viikko.
Lisää tietoja Vaski-kirjastojen käyttösäännöistä: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Hankinnoissa on pyritty kotimaisuuteen silloin, kun se on taloudellisesti ja huoltovarmuussyistä perusteltua. Hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti yhteensopivia kansallisesti ja kansainvälisesti. Se voi tarkoittaa sekä teknisten järjestelmien yhteensopivuutta että toimintatapojen ja -menetelmien yhteensopivuutta. Kansainvälinen tekninen yhteensopivuus toteutetaan yleensä Naton STANAG-vakiointisopimusten kautta. Kotimaiset suorituskyvyt voidaan suunnitella yhteensopiviksi Naton standardien kanssa, ja vientimarkkinoiden ja kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta tämä lieneekin järkevää.
Aivan kysytyn kaltaista julkista tilastoa ei valitettavasti ole. Valtion talousarvioesityksen momentilla 27.18 on esitetty puolustusmateriaalihankintojen...
Kyseessä näyttäisi olevan Jukka Haaviston säveltämä ja Airi Hastin sanoittama kappale Primaballerina vuodelta 1962. Kappaletta esitti Marjatta Leppänen. Laulu on tallennettu kahdelle äänitteelle, äänilevylle Sweety : Primaballerina (1952) ja CD:lle Onnea Jukalle! (2000). Valitettavasti äänitteitä ei ole lainattavissa kirjastoissa. Myöskään laulun sanoja ei ole julkaistu.
Äänite Sweety: Primaballerina on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4578089
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-kaytto#kuunteluhuone
https://finna.fi/
Luultavasti on todettu, että aikaisempi periaate jonka mukaan jokainen erillinen seurakunta oli täysin itsenäinen, ei välttämättä kaikissa tilanteissa ole osoittautunut tarkoituksenmukaisimmaksi.
Käytännön hyötynä on ainakin se, että Avioliittolain 14 § mukaan oikeus vihkiä avioliittoon voidaan myöntää vain rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle. Helluntaiseurakuntien perinteinen yhdistysmuoto ei olisi antanut tähän mahdollisuutta.
Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voivat anoa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä taloudellista avustusta, määräraha on yhteensä ollut vuosittain 200 000 euroa.
Helluntaikirkko on saanut tästä seuraavia avustuksia:
2009 - 21 508 euroa
2010 - 22 079 euroa
2011 - 27 937 euroa
2012 - 25 825 euroa
2013...
Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila
Suomalaisen eurokolikon kuvapuolella lentävät joutsenet entisen Lavian kunnan järvimaisemissa. Kuva-aiheen on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Mäkinen.
Lisää tietoa eurojen kuva-aiheista löytyy Euroopan keskuspankin internetsivuilta Kansallinen puoli (europa.eu).
Suomen eurojen kuvista löytyy lisätietoa kirjasta Talvio, Tuukka: Suomen rahat (2003), s. 190.
Työasuntovähennyksen myöntäminen perustuu tuloverolakiin. Asiaa koskeva ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlex-palvelusta. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6asuntov%C3%A4hennysLain mukaan avoliitossa asuva voi saada työasuntovähennystä vain siinä tapauksessa, jos avopuolisoilla on yhteinen alaikäinen lapsi.Lakia tarkasteltiin viimeksi vuonna 2018, jolloin lain soveltamista ehdotettiin laajennettavaksi myös avopuolisoihin. Asiassa päädyttiin kielteiselle kannalle eikä lakiin tullut muutosta. Esitettyihin perusteisiin voi tutustua valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä 19/2018 kohdasta Työasuntovähennys. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/VaVM_19+2018....
Kristillistä lasten ja nuorten fantasiaa on todella vähän. Kristillisten kustantamoiden ohjelmassa sitä ei näytä olevan juuri lainkaan. Ainoa poikkeus viime vuosilta näyttää olevan Lasten keskuksen julkaisema Shaun Tanin kaiken ikäisille sopiva Etäisten esikaupunkien asioita, jossa on arvoituksellisia fantasiakertomuksia kauniisti kuvitettuina.
Varovasti arvioiden voisi ajatella, että esimerkiksi Tolkienin tuotanto on ainakin jossain määrin kristillistä, hyvän ja pahan taistelustahan siinäkin on kysymys. 12-vuotiaan kannattaa varmaan aloittaa Hobitista, joka on johdanto-osa Sormusten herran maailmaan. Susan Cooperin Pimeä nousee –sarjassa etsitään Graalin maljaa. Kevin Crossley-Hollandin sarja Arthur-kuninkaasta kertoo keskiajan...
Finlandia-palkinnot jakaa Suomen Kirjasäätiö. Heidän verkkosivuiltaan löydät luettelot kaikista voittajista ja ehdokkaista jokaisessa kolmessa kategoriassa sekä muutakin tietoa palkinnosta. Verkkosivun osoite on https://kirjasaatio.fi/
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan William Shakespearen näytelmästä Othello vuonna 1884 näin:
Häll' oli silmät, kun mun otti hän.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/17529/pg17529-images.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 sama kohta kuuluu seuraavasti:
[---] valitsihan hän avosilmin minut.
Ja Matti Rossi suomensi rivin vuonna 2013 puolestaan rivin näin:
[---] sillä vaimollani oli silmät päässä, / kun hän otti minut.
William Shakespeare: Othello, Venetsian mauri (suom. Yrjö Jylhä, Otava, 2002, ss. 81 - 82)
William Shakespeare: Othello (suom. Matti Rossi, WSOY, 2013, s. 111)
Mikäli ymmärsin kysymyksesi oikein, olisit siis ostamassa kirjaa Kirjasampo-sivuston kautta. Kirjasampo ei kuitenkaan ole verkkokauppa, vaan suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu, joten siitä syystä sieltä ei löydy kassalle tai osta -painikkeita. Kirjasammosta löytyy tietoa kirjailijoista ja kirjoista. Sen kautta voi tarkistaa kirjojen saatavuuden kirjastosta ja rekisteröityneenä käyttäjänä myös kertoa lukemistaan kirjoista ja suositella niitä muille. Lisätietoa sivustosta löytyy info-sivulta tämän linkin takaa: Info | Kirjasampo.
Hei, ja kiitos kysymästä!
Juuri tuolla ilmauksella en löytänyt hengellistä laulua, mutta selvästi samoja sanoja sisältäviä lauluja löysin! Olisitteko tarkoittanut jotakin näistä:
- Psalmi 42, nimeltään Niin kuin peura kaipaa, sisältää kohdan: Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala.
- Virsi 348, nimeltään "Niin kuin peura janoissansa", sisältää kohdan: Niin kuin peura janoissansa, lähteen luokse halajaa.
- Adventtilauluja-teoksen laulu 141, nimeltään En voi, en tahdo elää itselleni, sisältää seuraavat kohdat: Sieluni Herraa Jumalaani kaipaa, Kuin lähteen vettä raikasta peura halajaa.
- Adventtilauluja-teoksen laulu 252 "Oi, niinkuin peura halajaa" sisältää seuraavat kohdat: Oi, niinkuin peura...
R. Raalan (eli Berndt Sarlinin) säveltämä "Aamulaulu" alkaa: "Kas, taivas vaaleneepi, kas tähdet himmenee". Laulun on sanoittanut "H. v. F." Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Laululeivonen : kokoelma kaksiäänisiä koululauluja (järjestänyt Anna Sarlin; Otava, 1913-1922)
Koulun laulukirja : oppikoulupainos (toimittanut Lauri Parviainen; kaksiääninen; 6. p.; WSOY, 1944)
Koulun laulukirjan sävelmistö : säestyksineen (toimittanut Lauri Parviainen; 2. p.; WSOY, 1945)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toimittanut Elsa Kojo; kaksiääninen; WSOY, 1984)
Pienten lauluja (toimittanut Lauri Parviainen; yksiääninen; 5. p.; WSOY, 2002)
Lähde:
Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! : R. Raalan elämäntarina (Suomen...
Kirjastojen kaukopalvelu on kansainvälistä, eli Yhdysvalloissa kirjasto voi tilata asiakkaalleen esim. Suomesta niitä julkaisuja tai jäljenteitä, joita paikkakunnan tai maan kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kirjastot voivat periä välittämistään kaukolainoista maksuja. Oulun kaupunginkirjasto ei peri lähettämistään kaukolainoista maksua, mutta Dallasissa kannattaa kysyä mahdollisista siellä perittävistä maksuista siitä kirjastosta, jonne kaukopalvelupyynnön jättää.
Tällaiseen kysymykseen ei yleensä mitään yksiselitteistä vastausta ole, koska kirjojen kääntäminen ja julkaiseminen on kaupallista toimintaa, jonka ratkaisut ovat ns. liikesalaisuuksia. Eräänä syynä saattaa olla se, että Karin Fossum on vuoden 2014 jälkeen, jolloin viimeinen suomennos julkaistiin, julkaissut runo- ja esseekokoelman lisäksi vain kaksi rikosromaania: Helvetesilden (2014) ja Hviskeren (2016). Ainakaan norjankielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuoden 2016 jälkeen ei Fossumilta ole julkaistu mitään. Fossumin suomalaisina kustantajina ovat toimineet Johnny Kniga, Like ja WSOY. Jos Fossumia vielä julkaistaan suomeksi, todennäköisesti sen tekee joku näistä.
Heikki Poroila
Väinö Linnalta on ilmestynyt esseitä näissä kokoelmissa: Oheisia: esseitä ja puheenvuoroja; Esseitä; Murroksia: esseitä, puheita ja kirjoituksia ja Kootut teokset 6: esseitä. Valitettavasti esseitä ei löytynyt e-kirjana tai verkossa julkaistuna.
Laskin Fennica - Suomen kansallisbibliografiasta 8 eri nimekettä, nimittäin seuraavat:
[ 1 ] Anna omassa kodissaan
[ 2 ] Anna opettajana
[ 3 ] Anna ystävämme
[ 4 ] Annan nuoruusvuodet
[ 5 ] Annan perhe
[ 6 ] Annan unelmavuodet
[ 7 ] Kotikunnaan Rilla
[ 8 ] Sateenkaarinotko
