Virallisten tietojen mukaan U-2-koneita on ammuttu alas seitsemän.Ensimmäinen ja kuuluisin tapaus oli toukokuussa 1960 Neuvostoliiton yläpuolella. Toinen kone ammuttiin alas Kuuban ilmatilassa lokakuussa 1962.Lisäksi viisi Taiwanin ilmavoimien operoimaa U-2:ta ammuttiin alas Kiinan alueella vuosina 1962 - 67.Nämä ovat tunnetut tapaukset. Moni 104:stä rakennetusta U-2-koneesta on tuhoutunut, jotkin niistä myös tiedustelutehtävän aikana. Tällöin syynä on ollut kuitenkin mekaaninen vika, happijärjestelmän pettäminen tai lentäjän virhe.Lähteet:https://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_U-2Peebles, Curtis. Dark Eagles. A History of Top Secret U.S: Aircraft. iBooks 1995. S. 18 - 46.https://edition.cnn.com/2023/03/10/asia/china-us-taiwan-spy-plane-...
Tuomas Salasten sukunimi-info tietää kertoa, että "Saksa on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 10 000:s suomalainen on nimeltään Saksa.....
Sukunimien yleisyyslistalla Saksa on sijalla 1 547.
Sanan saksa merkitys on 'saksalainen, saksilainen, kulkukauppias'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen." https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saksa.html
Sivustolta saa tietoa myös Saksa nimisten asuinpaikoista.
Jätöksen muoto ja koko – sikäli kuin se kuvasta on tulkittavissa – viittaavat eniten rottaan.
"Hiirien ja rottien ulosteet poikkeavat selvästi myyrien pipanoista. Ne ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä ja päistään yleensä selvästi teräviä."
"Isorotan ulosteet ovat sylinterin muotoisia, ainakin toisesta päästään teräviä, n. 17 mm pitkiä ja 6 mm paksuja pipanoita. Niiden koko vaihtelee kuitenkin suuresti, samoin kuin myös väri vaihtelee syödyn ravinnon mukaan."
"Lepakkojen ulosteet muistuttavat hiirien ja myyrien pipanoita, mutta ne ovat pinnaltaan karheita ja sisältävät yksinomaan hyönteisten jätteitä. Väri vaihtelee tummanruskeasta mustaan ja koko vaihtelee lajien koon mukaan."
Lähde:
Preben Bang, Mikä tästä meni? : eläinten jäljillä
Leimassa lukee varmaankin K. Angerpuro. Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Hufvudstadsbladetissa on 1.2.1939 julkaistu ilmoitus, jossa kerrotaan, että Helsinkiin on perustettu uusi kello- ja kultaliike Angerpuro osoitteeseen Fabianinkatu 27.
Vanhoja sanomalehtiä pääsee tutkimaan osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu.
Helsingin Sanomia, Turun Sanomia ja Maaseudun Tulevaisuutta oli mahdollista lukea korona-aikana Emagz-palvelun kautta. Tämä oli 30.6.2020 päättynyt määräaikainen palvelu. Aikakausilehtiä voi jatkossakin lukea Emagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti näitä kolmea sanomalehteä ei voi enää lukea palvelun kautta. Epress-palvelun kautta voi edelleen lukea kotimaisia sanomalehtiä kirjaston tiloissa.
Vuonna 1967 ilmestyi Kirja-liton kustantamana Robert Dalletin kirjoittama kirja Outi Orava. Alkuteoksen nimi on Pirouette l'ecureuil. Voit katsoa Dalletin kotisivuilta https://www.robert-dallet.com/en/books/childrens-books/ hänen tekemiään lastenkirjoja. Suomenkielisen kirjan kantta en ikävä kyllä löytänyt, mutta Dalletin kotisivuilta näet hänen piirustustyylinsä, josko se näyttäisi tutulta.
Lainattavissa tätä kirjaa ei ikävä kyllä enää ole. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa kirja on, joten sitä voi pyytää siellä lukusalissa luettavaksi.
Asiakkaiden lainaushistoriaa ei tallenneta kirjaston asiakastietoihin, joten et pääse tarkastelemaan lainaamiasi kirjoja 20 vuoden ajalta. Finna-verkkokirjastossa on ollut muutaman vuoden käytössä lainaushistoria, jota asiakas pääsee itse tarkastelemaan. Ominaisuus pitää kuitenkin itse laittaa päälle verkkokirjastossa, eikä se näytä lainoja takautuvasti, vaan lainaushistorian tallennus alkaa siitä hetkestä, kun sen on verkkokirjastossa laittanut päälle.
Ohje lainaushistorian käyttöön Finnassa: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#history
Yleisissä kirjastoissa ei ole ikärajoja kirjojen lainaamiselle, mutta kirjat on ryhmitelty kirjastoissa eri ikäryhmien mukaan. Kirjat jakautuvat aikuisten kirjallisuuteen, nuortenkirjallisuuteen ja lastenkirjallisuuteen yleensä kustantajien ikäsuositusten mukaan. Heartstopper-kirjoja suositellaan 15-vuotiaasta ylöspäin. Heartstopper-kirjat luokitellaan kirjastoissa nuortenkirjallisuuteen.Public libraries have no age restrictions when it comes to loaning books since there are no laws based around the subject. Libraries have different sections for general literature, books for young adults and children's books, and books are divided into these sections based on the publishers' age recommendations. Heartstopper-books belong to the young adult...
Vastauksen lopusta löytyy linkki artikkeliin, missä asiaa on pohdittu laajemminkin. Tiivistettynä: nimiasian käytänteet ovat vaihdelleet eri aikoina. 1970-luvulla suomen kielen lautakunta linjasi, että pohjoismaiset hallitsijat suomennettiin, kun taas muut hallitsijat saivat pitää alkuperäisen nimensä. Tätä ennen hallitsijoiden nimet oli pääsääntöisesti suomennettu. Näin ollen Juan Carlos on meilläkin Juan Carlos. Lisäksi vuonna 2002 lautakunta linjasi, että pohjoismaisia hallitsijoitakaan ei ole enää tarpeen kohdella erityisesti, vaan jatkossa heidätkin tunnetaan alkuperäisillä nimillään. Pitkään vallassa olleet, siis ennen näitä uusia linjauksia, ovat siis vielä suomennetuilla nimillä kuten Kaarle Kustaa.
https://hovikirjeenvaihtaja....
Finna-haku Paaso Juuso löytää musiikkia, novellin kokoelmasta Novellit 2016 : Martti Joenpolven novellikilpailu ja runojulkaisuja esim. Tuli & Savu ja Nuori Voima -lehdistä. Koska nimi ei ole kovinkaan yleinen, voinemme olettaa kyseessä olevan saman Juuso Paason.
Juuso Paaso -haulla löytyy myös Facebook-sivu, jossa oli linkki SoundCloudiin.
Lähimmäs kaivatun kaltaista yhteisteosta mennee Henrik Liliuksen Suomalainen puukaupunki (1985). Huomionarvoisia voisivat olla myös Matti Poutvaaran Suomen kaupungit sanoin ja kuvin (1958) ja Juhani O. V. Viisteen Suomen kaupunkien vanhaa rakennustaidetta (1926). Jälkimmäisestä on julkaistu myös kuviin keskittyvä laitos nimellä Vanhaa rakennustaidettamme (1958).
Hei!
Riihimäen kirjastossa varatut kirjat löytyvä sisääntuloaulasta. Ovesta tullessasi näet vasemmalla oven Alasaliin, ja sen oven vierestä alkaa aulan puolella hyllykkö, jossa varatut kirjat ovat noutonumeron mukaisessa järjestyksessä. Noutonumerosi näkyy saamassasi saapumisilmoituksessa. Varatun teoksen voi lainata alakerrassa olevilla lainausautomaateilla, tai toisen kerroksen palvelupisteellä, silloin kun kirjastossa on palveluaika. Kirjastoon pääsee myös omatoimiajalla (aamulla 7-9, illalla 19-21) kirjastokortin ja PIN-koodin avulla. Kortinlukija löytyy vasemman ulko-oven karmista ja se avaa hetkellisesti lukituksen, jolloin oven voi avata sähköoven painikkeella. Omatoimiajalla pääsee vain kirjaston alakertaan, jolloin lainaus...
Tämäntapaisten nimien kohdalla kannattaa haku kohdistaa nimenomaan tekijöihin, jolloin haku ohittaa esimerkiksi country-musiikkiin liittyvät kirjaukset levyjen tiedoissa. Eli käytännössä Kyyti-Finnassa (muiden kimppojen Finnat ja koko Suomen yhteinen finna.fi toimivat samoin): Tietokoneella/suurella näytöllä hakulaatikon oikeassa reunassa lukee tavallisesti "Kaikki osumat". Sitä klikkaamalla voi valita vaihtoehdoista esimerkiksi Tekijä, jolloin hakulaatikkoon kirjoitettua tekstiä haetaan nimenomaan tekijöistä. Kaikenkokoisilla näytöillä hakusanalaatikon alla on linkki tarkennettuun hakuun. Hakusanat (eli Big Country) voi kirjoittaa heti ensimmäiseen laatikkoon ja sitten valita viereisestä pudotusvalikosta Tekijä/rooli. Kummallakin tavalla...
Moppe Craverin kirja "Mitä jokaisen koiran tulee tietää isäntänsä..." kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lisäksi löytyy kirja "Mitä jokaisen koiran tulisi tietää isännän valinnasta" / Olli Haikka. Kirjojen saatavuustiedot selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Näistä teoksista löydät todennäköisesti tarvitsemasi tiedot:
Raevuori, Antero: Viimeiset oikeat olympialaiset--Helsinki 1952
Wickström, Mika: Helsinki 1952
Olympiakaupunki Helsinki 1952
Helsingin olympiakisat 1952
Myös seuraavalta nettisivulta löytyy tietoa aiheesta.
http://www.mrl.edu.hel.fi/eu/megaevents/Helsinki52.htm
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku eli pin-koodi ja tarvitset uuden tunnusluvun unohtuneen tilalle, voit pyytää sen sähköpostiisi. Tämä edellyttää, että olet antanut meille sähköpostiosoitteesi asiakasrekisteriimme. Tunnusluvun palauttaminen onnistuu tästä linkistä:
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Vaikka et olisi käyttänyt pin-koodia, etkä muistaisi, onko sellainen liitetty korttiisi, kannattaa kokeilla koodin palauttamista. Kortteihin on jo pitkään pääsääntöisesti liitetty pin-koodi.
Jos korttiisi ei ole lainkaan liitetty pin-koodia, ensimmäisen pin-koodin liittäminen korttiin on tällä hetkellä mahdollista vain kirjastossa, ts. sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa sulun jälkeen.
Kirjastossa tutkitaan...
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947).
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Suomen runotar 1 (1990, s. 650).
Kunnanjohtajan virka tuli pakolliseksi vuoden 1976 kunnallislakiuudistuksen (953/1976) myötä. Laki astui voimaan 1.1.1977. Nykyään kunnanjohtaja voidaan korvata pormestarilla, joka on vaaleilla valittu luottamushenkilö.
