Tässä joitakin ehdotuksia suomalaisesta lyhytproosasta tai lyhyistä novelleista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista, ja alla on myös linkit niiden esittelyyn:
Matias Riikonen, Iltavahtimestarin kierrokset: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789518519655&…
Keltainen kaupunki : kuvitettuja tarinoita Helsingistä = Yellow city : illustrated stories from Helsinki / [käännökset = translations: Matti Nives]: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789529304288&…
Jukka Viikilä, Suomalainen vuosi: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511317845&…
Pirkko Saisio, Spuuki Spaidermän ja raju Nonna /kuvitus: Remu Välisaari: https://armas.btj.fi/request.php?id...
Vahva-Jussista kertova sarjakuvalehti esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1949 Aku Ankka -tarinassa Super Snooper, jonka on piirtänyt ja käsikirjoittanut Carl Barks. Tarinasta käy ilmi, että kyse on supersankarisarjakuvasta. Vahva-Jussi pystyy mm. hyppäämään kokonaisen rakennuksen yli ja murskaamaan kiviseinän nyrkillään.
Barksin Vahva-Jussi -tarina ilmestyi Suomessa ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 5/1952 ja sen jälkeen mm. kokoelmateoksissa Aku Ankan parhaat 46 (1993), Aku Ankka - Näköispainos 1951-52 (1994), Carl Barksin kootut 6 (2008) ja
Ankkalegendat 1 (2014).
Piirtäjä-käsikirjoittaja Don Rosa on tehnyt tarinalle jatko-osan nimeltä Super Snooper Strikes Again, joka on julkaistu suomeksi nimellä Sankari ylitse muiden. Se on...
Tämä Singer-ompelukone on valmistettu vuonna 1911. Sarjanumero selviää Singerin sarjanumerotietokannasta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html
Kyllä vain. Espoossa on yhdistetty Sosiaali ja potilasasiamies, jonka saa kiinni osoitteista
Sosiaali- ja potilasasiamies09 816 51032
sosiaali.potilasasiamies@espoo.fi
Postiosoite PL 205 02070 Espoon kaupunki
Tällä hetkellä Asiamiehenä toimii Eva Peltola. https://www.espoo.fi/fi/terveys/sosiaali-ja-potilasasiamies
HUSilla ja HYKSillä on omat potilasasiamiehensä. https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle/oikeutesi-potilaana/potilasasiamiehet
Okinawaan liittyviä kirjoja:Bishop, Mark: Okinawan karate : teachers, styles and secret techniquesGarcia, Hector: Ikigai : pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittainPrall, Jason: Beyond longevity : a plan for healing faster, feeling better and thriving at any ageWalker, Robert: Okinawa and the Ryukyu Islands : the first comprehensive guide to the entire Ryukyu Island chainYanagi, Soetsu: The beauty of everyday thingsVerkosta löytyy paljon juttuja Okinawan ruokavaliosta, esim: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maailman-terveellisin-ruokavalio-nain-syomalla-elaa-todistetusti-pidempaan/3295620#gs.b5mtn7
Viita-sana tarkoittaa nuorta lehtimetsää tai tiheäkasvuista havumetsää, ja se on mahdollisesti siirtynyt sukunimeksi asuinpaikan nimestä. Luontoaiheiset nen-päätteiset sukunimet alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Viitanen on osa tätä nimitrendiä niin kuin myös esimerkiksi Mäkinen tai Virtanen.
Viita ja Viitanen tunnettiin lisä- tai sukunimenä Karjalassa jo 1600-luvulla, mutta nämä vanhat nimet eivät ole säilyneet. Nykyisin Viitanen on ennen kaikkea länsisuomalainen nimi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Emme löytäneet suomenkielistä käännöstä tai vaihtoehtoista nimeä tuotteelle. Wikipedia-artikkelin mukaan sattu-jauho valmistetaan erilaisista jyvistä tai palkokasveista kuten ohrasta ja kikherneistä. Toisaalla voidaan käyttää myös cashew-pähkinää, mantelia ja hirssiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sattu
Ruokaviraston ohjeen mukaan Suomen markkinoilla olevat luonnonlinnuille tarkoitetut auringonkukansiemenet eivät saa sisältää salmonellaa. Siten on epätodennäköistä saada salmonellatartunta Suomesta ostetuista siemenistä. Mikäli salmonellatartuntaan viittaavia oireita kuitenkin ilmenee, kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan ja kysyä lisäohjeita.
Lähde ja lisätietoja:
Ruokavirasto: Luonnonlinnuille tarkoitettuja maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä koskevat vaatimukset (ruokavirasto.fi)
THL salmonella: Salmonella - THL
Konelalla oli autoliike osoitteessa Kirstinkatu 14. Lehti-ilmoittelun perusteella se oli toiminnassa ainakin vuosina 1972-1974. Liike myi vain käytettyjä autoja. Vallilan suunnalla Konelan autoliike oli osoitteessa Sturenkatu 11.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakone
Kyseessä on Saarnimajan tarinoita -niminen kirja. Kirja Kyyti-kirjastojen luettelossa: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.509999.Kirjassa seurataan Ville Myyrän ja hänen mäyräystäviensä Pasin ja Taavin muuttoa Saarnimajaan ja heidän elämäänsä siellä.
Kyseessä lienee Nukkeäidit-niminen runomuotoinen vuoropuhelu, joka löytyy Saara Heinon kirjasta Alakoululaiset esiintyvät : runoasuisia vuoropuheluja kaikkein pienimmille (Valistus, 1947).
Kirjastomme ammatti-ihmisillä ei ollut tietoa tämän kysytyn sarjan suomentamisesta. WSOY, Tammi ja Avain ovat aiemmin julkaisseet Stiefvaterin teoksia, heiltä kannattaisi ehkä kysyä myös tämän sarjan teosten suomentamisesta.
Samalla tavalla lausuttavat mutta eri asiaa merkitsevät sanat ovat homofoneja, samalla tavoin kirjoitettavat taas homografeja. Ilmiön yhteinen nimi on homonymia. (Tieteen kielipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:homonymia)
Englannin kielessä homonymia on huomattavasti yleisempää kuin suomessa. Internetistä löytyy tällaisista sanoista eri laajuisia listoja, mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.singularis.ltd.uk/bifroest/misc/homophones-list.html
https://onlineteachersuk.com/english-homophones/
https://7esl.com/homophones/
Suomen kielen homonyymejä käsitellään mm. näissä Kotimaisten kielten keskuksen artikkeleissa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
https://www.kotus.fi/nyt/kotus...
Sotilasmestari on tällä hetkellä korkein aliupseerien sotilasarvo Puolustusvoimissa. Se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2005.
Lähteet:
Sotilasarvot Puolustusvoimissa
"Sotilasmestarit palaavat"
Nykyinen Päivölänkuja (Päivölägränden) Tapanilan kaupunginosassa Helsingissä oli vuoteen 1946 saakka nimeltään Oravatie (Ekorrvägen).
Nimi muutettiin vuoden 1946 tapahtuneen alueliitoksen yhteydessä, jolloin uusien esikaupunkialueiden ja kantakaupungin katujennimistöä sopeutettiin käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi ja laadittiin nimiä asemakaavoitettavien alueiden uusille kaduille.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Nopealla silmäilyllä näille 'linna'-alkuisille nimityksille ei Joensuuta käsittelevästä kirjallisuudesta tunnu löytyvän selitystä. Lähteissä toistui useaan otteeseen kaksi eri karttaa: vuoden 1848 asemakaava, jossa Linnunlahti on muodossa 'Linnalaks', sekä Jakob Richard Steniuksen piirtämä karttaluonnos Joensuusta v. 1840-1848, jossa esiintyy nimitys 'Linnaniemi'. Kirjoitusvirheestä siis tuskin on kyse, vaan pikemminkin paikan ruotsinkielisen nimen 'Linnalax' mukailemisesta. Joensuun ruotsinkielisiä paikannimiä on käsitelty tässä opinnäytteessä v. 2019: https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20190586/urn_nbn_fi_uef…. Tekijän mukaan nimen Linnalax etymologia on epäselvä.
Walter Scottin kirjassa Waverley päähenkilö rakastuu kahteen naiseen, Roseen ja Floraan.
"Kirjailija Walter Scottin esikoiseos kertoo kunniallisesta englantilaisesta herrasmiehestä Edward Waverleystä. Tarina keskittyy aikaan juuri ennen jakobiittikapinoita, jolloin Waverley valitsee urakseen armeijan.Upseerikoulutuksensa aikana Waverley käy kylässä ystäviensä luona Skotlannissa. Skotlannissa häntä kohdellaan hyvin, mutta hän joutuu punnitsemaan uudelleen aikaisempia käsityksiä kotimaastaan. Waverleyä liehitellään molemmille puolille kapinoita, ja hän vielä rakastuu kahteen naiseen samaan aikaan. Hänen on valittava naisensa - ja puolensa." kirja.elisa.fi
