Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun.
Love boat -televisiosarjan tunnusmusiikki löytyy monesta eri nuotista. Pirkanmaan yleisten kirjastojen yhteisestä kirjastojärjestelmästä eli PIKI-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki) löydät useita vaihtoehtoja, kun kirjoitat nimeke-riville Love boat ja valitset aineistolajiksi nuotin.
Esim. seuraavista julkaisuista löydät sen:
The Musicians' gig library : music for all occasions. Movie & TV hits. Miami : Warner Bros. 1997.
tai
T.V. and movie classics. Secaucus (NJ) : Warner Bros. Publications, [198-?]. Sarja Great songs of the century series.
Jos haluat löytää tv-sarjojen musiikkia nuotteina, kirjoita asiasana-riville televisio-ohjelmat ja valitse aineistolajiksi nuotti. Klikkaamalla julkaisun nimeä näet, millainen nuotti...
Säilykemusiikkia ei löydy virallisista sanastoista. Artikkelihakujen ja tuttujen musiikinharrastajien kommenttien perusteella säilykemusiikilla on tarkoitettu äänitettyä tai levytettyä musiikkia, yleisesti taltiointia elävänä esitetyn musiikin vastakohtana. Analogista tai digitaalista äänitettä kuunteleva kuuntelee säilykemusiikkia, säilykemusiikki raikaa tallenteelta tapahtumien taustalla sen sijaan, että paikalla olisi muusikoita soittamassa.
Esikuva on luultavasti englannin kielen canned music alkuperäisessä muodossaan. Varhaiset äänitteet tehtiin vahalieriöille, ja niitä kaupattiin säilykepurkkia muistuttavassa pahvikotelossa. Musiikki oli näissä "säilötty", tuolloin vielä hyvin vaatimattomalla äänenlaadulla, joten se muistutti kuivaa...
Tähän kysymykseen emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään vastausta.
Voit tiedustella asiaa esimerkiksi Ursan sivuilta löytyvän lomakkeen kautta Tähdet ja avaruus: Kysymyslomake tai Helsingin yliopiston Fysiikan laitokselta Fysiikan osaston tutkimus- ja opetushenkilöstö | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Kyseiset alueet luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovassa 19.9.1944 solmitussa välirauhansopimuksessa. Lopullisesti rajat vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 10.2.1947. (Jukka Tarkka - Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi : seitsemän vuosikymmentä kansankunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1987. S. 168, 181-182.)
Ronald Mallett, joka toimi Connecticutin yliopistossa teoreettisen fysiikan professorina, on tutkinut koko ajan käsitettä ja aikakoneen rakentamista. Hän on kehitellyt Einsteinin suhteellisuusteoriaan nojautuvan kaavaa, jonka mukaan ajassa siirtyminen vaikuttaisi mahdolliselta. Mallett on julkaissut aiheesta kirjan Time Traveler: A Scientist's Personal Mission to Make Time Travel a Reality Paperback – November 9, 2007. Academic Minute -sarjassa on julkaistu haastattelu, josta löytyy Mallettin ajatuksia, https://academicminute.org/2015/02/ron-mallett-uconn-theories-of-time-t…
Youtubesta löytyy video, jossa Mallett esittelee ajassa matkaamista ja miten se voitaisiin toteuttaa, https://www.youtube.com/watch?v=EWnoMaSgYPY ja https://www....
E raised 9 on E-duurisoinnun muunnelma, jossa peruskolmisoinnun ja septimin lisänä E-duuriasteikon yhdeksäs sävel perussävelestä ylöspäin laskien. Puhutaan noonisoinnusta tai tuttavallisemmin ysisoinnusta. "Raised" määrittää lisäksi, että yhdeksäs sävel on korotettu puolen sävelaskelen verran.
Sointu sisältää sävelet E - G# - B - D - G. Niistä G on se korotettu asteikon yhdeksäs sävel (korottamattomana se olisi F#). Sointu kirjoitetaan (esim. nuottiviivaston ylle) muodossa E7#9. Ääneen luettuna se kuulostaa kömpelöltä: "E septimi ylennetty nooni" tai "E seiska ylennetty ysi". Sähkökitaristit puhuvat "Hendrix-soinnusta", sillä kitaralegenda käytti sitä usein.
Helpoimmin soinnun hahmottanee soituotekuvasta. Kitaralla sointu on helpompi...
Kyseinen kirja löytyy Kiimingin pääkirjastosta aikuisten osastolta. On tällä hetkellä hyllyssä. Laitan mukaan viestiin kirjan luettelokortin, jotta näet sijaintitiedon:
HYLLYPAIKKA Luokka 59.34 D'A (KIAIK)
D'Adamo, Peter J., Syö oikein oman tyyppisi mukaan : henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pitempään ja saavutat ihannepainosi / Peter J. D'Adamo, Catherine Whitney ; suomennos: Tuulikki Valta. Helsinki : WSOY, 2002 ISBN/HINTA 951-0-25637-4 (sid.) : 29,40 EUR.
Teos löytyy Lindan mukaan Suomesta ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta. Mikäli haluat lainata kirjan Helsingin kaupunginkirjaston kautta, sinun kannatta tehdä siitä kaukopalvelupyyntö lähikirjastossasi.
Vastaavanlaiset haut kannattaa tehdä ainakin Lindaan (tietellisten kirjastojen yhteistietokantaan) ja Mandaan (yleisten kirjastojen yhteistietokantaan). Molemmat ovat käytettävissä yleisten kirjastojen asiakaspäätteillä, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm . Lisäksi haku kannattaa ehkä varmuuden vuoksi tehdä suurimpien kirjastojen tietokantoihin, tieteellisistä Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helkaan, http://helka.linneanet.fi/ ja yleisistä kirjastoista pääkaupunkiseudun...
Suomen Urheilukirjastosta http://www.urheilumuseo.org/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
kerrottiin, että jääkiekosta ei löydy yhtä kattavia tilastoja kuin esim. jalkapallon arvoturnauksista.
Jääkiekon vuosikirja eli Jääkiekkokirja lienee paras lähde. Sieltä löytyvät MM-kisojen tulokset, parhaat pistemiehet, eniten jäähyjä tehneet, mitalijoukkueiden kokoonpano, maalit jne. samoin kuin Suomen joukkueen tilastot (laukaukset, maalit, maalivahdin ja puolustajien torjumat laukaukset ja ohilaukaukset). Ottelupöytäkirjat löytyvät ainakin Urheilulehdestä ja todennäköisesti myös päivälehdistä. Jääkiekkoliiton arkisto on samassa rakennuksessa kuin Urheilukirjasto. Liiton arkistosta löytyvät mm. maaottelutoimintaan liittyvät pöytäkirjat.
1970-...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa ja selvisi, että säkeet ovat osa suomalaista rekilaulua eli riimillistä kansanlaulua. Ilmari Krohnin toimittamassa Suomen kansan sävelmiä -kokoelman osassa 2:5 sivulta 615 löytyy tällainen esiintymä:
"Ei mikään oo niin haikiaa,
kuin rakkauden tauti;
Siihen luolee seljälleen
Ja silmät jääpi auki."
Sen on merkinnyt muistiin Kivennavalla urkuri Emil Sivori todennäköisesti 1880- tai 90-luvulla. Tarkka ajankohta ei käy ilmi kirjasta, mutta niitä voi tarvittaessa selvittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Sivorin nuotintamaa sävelmää voi kuunnella vaikkapa Windows Media Playerin avulla täältä:
http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?numero=ls1_0724.
Yhdestä...
Olisiko kyseessä "Eläköön Pinata", jonka alkuperäinen nimi on "Viva Piñata":https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Pi%C3%B1ata_(TV_series)https://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4k%C3%B6%C3%B6n_Pinata
YouTubest löytyy klippejä sarjasta:https://www.youtube.com/results?search_query=viva+pinata
Hei,
Käytännössä tärkeimmät sanan- ja uskonnonvapauden toteutumista valvovat organisaatiot ovat suuria kansainvälisiä järjestöjä, joiden toiminnan taustalla on jokin valtioiden välinen sopimus. YK on tästä hyvä esimerkki.
YK:n nimittää ”raportoijan” (raporteur) valvomaan niin sanan- kuin uskonnonvapaudenkin suojelemista ja toteutumista. Irene Khan on UN Special Rapporteur for Freedom of Opinion and Expression, Ahmed Shaheed Special Rapporteur on freedom of religion or belief.
Nämä henkilöt käytännössä tekevät vierailukäyntejä eri maihin ja ottavat kantaa, toteutuvatko nämä mainitut eri vapaudet eri valtioissa niin kuin YK:n eri sopimuksissa on sovittu.
Muista vastaavista henkilöistä voidaan mainita Dunja Mijatović, joka parhaillaan...
Näkkileivän tapaista kovaa ja kuivaa leipää on leivottu Ruotsissa jo 500-luvulta lähtien. Leivän teollinen tuotanto alkoi Ruotsissa 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäisenä sitä valmisti nykyisen Wasabrödin edeltäjä, mutta tuolloin leipää oli valmistettu kodeissa jo vuosituhannen verran. On siis mahdotonta nimetä yhtä henkilöä, joka olisi keksinyt näkkileivän.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4kkileip%C3%A4https://web.archive.org/web/20160503231014/https://www.dn.se/mat-dryck/…
Tietämättä tarkemmin, kuinka hyvin osaat englantia, on vaikea sanoa, mikä voisi olla sopivan tasoinen kielikurssi. Tietysti jotain ehdotuksia voi antaa. Esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta löytyy alkeistason oppikurssi Heikki Tulkki: "Kuuntele ja opi englantia" Kurssi on tarkoitettu itseopiskelijoille ja kurssipaketti sisältää 7 cd:tä. Jos tämä tuntuu liian helpolta, on olemassa myös "Englannin kielikurssi. Jatkokurssi", joka samoin on tarkoitettu itseopiskeluun.
Ehdottaa voisi myös vaikka Kaija Ervolan "In the mood for more English. Englantia aikuisille".
Jos on tarkoitus vain oppia lukemaan ja ymmärtämään kirjoitettua tekstiä, voi kieltä aluksi opiskellä esimerkiksi englanninkielisiä "easy readereitä" lukemalla. Nämä ovat eritasoisia...
Kappale löytyy useammasta nuottijulkaisusta, mm. kirjoista:
Kultainen poplaulukirja 2 (v. 2016)
Joka kodin laulukirja (v. 2018)
Pianohitit: komppaa itse! (v. 2011)
Kuumat vuosikymmenet: 50-, 60- ja 70-luvun suosikit (v. 2010)
Suuntaa antavan vastauksen saa Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta. Vuoden 2021 lopussa Suomen väestöön kuului 98 henkilöä, jotka olivat syntyneet vuonna 1917 tai sitä ennen (eli olivat tuolloin 104-vuotiaita tai vanhempia). Huomaathan, että luvussa ovat mukana myös 6.12.1917–31.12.1917 syntyneet.
Luku ei myöskään ihan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni ennen itsenäistymistä Suomessa syntyneistä on elossa, sillä osa heistä voi olla muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen voi olla vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1917 tai aiemmin, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Lähteet:
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata...
