Kysyimme asiaa Mikkelin maakunta-arkistosta, jossa säilytetään luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä seurakuntien arkistoja. Saimme Mikkelistä seuraavan vastauksen:
"Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään Luovutetun Karjalan kirkonarkistoja. Jos henkilö on syntynyt Vuokselassa niin syntymätodistuksen saa täältä, siinä ei kylläkään ole kellonaikaa. Piirilääkärin arkistoissa saattaa olla joiltakin vuosilta esim. kätilöiden kertomuksia synnytyksistä.
Helsingissä Kansallisarkistossa on lääkintöhallituksen arkistoa (V-arkisto), joka sisältää lääneittäin mm. Kätilöiden kertomukset synnytyksistä , synnytyspäiväkirjoja lähinnä ajalta 1920-1944, joissa mainitaan myös kellonaika.
Syntymätodistus voidaan tehdä...
Novelli on suomennettu ja löytyy kokoelmasta Fantastisia kertomuksia : antologia / [toimittaneet Sulamit & Erkki Reenpää] Helsinki : Otava, 1969
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta:
http://www.helmet.fi
Laktoosi eli maitosokeri erotetaan maidosta kromatografisesti. Tällöin laktoosimolekyylit eristetään muusta aineesta ja lopputuloksena on täysin laktoositon tuote. Kromatografia on monimutkainen ja pitkä prosessi, mistä syystä laktoosittomat maitotuotteet ovat usein kalliimpia kuin ne, joista ei ole käsitelty laktoosia pois.
Kromatografisessa menetelmässä maitoon ei lisätä mitään vaarallisia kemikaaleja, vaikka kemiallisesta prosessista onkin kyse. Menetelmä perustuu siihen, että eri molekyylit ovat kooltaan, koostumukseltaan ja massaltaan erilaisia, ja näin ollen niitä voidaan erottaa toisistaan kemiallisin apuvälinein. Lisää kromatografisista menetelmistä: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/kromatografia/
HYLA- eli...
Kyseessä näyttäisi olevan Lauri Parviaisen säveltämä lastenlaulu ”Metsästysretki”. Se on julkaistu laulukirjassa ”Pienten lauluja” (WSOY, 1958; useita uudempiakin painoksia).
Punaisen maton levittäminen arvohenkilöiden jalkojen alle on tunnettu jo Antiikin Kreikassa. Aiskhyloksen näytelmässä ”Agamemnon” (v. 458 e.Kr.) päähenkilön vaimo Klytaimnestra houkuttelee miehensä astumaan maahan levitetyille punaisille tai oikeastaan purppuraisille kankaille. Tämä kunnianosoitus oli varattu ainoastaan jumalille, joten matolle astumisesta muodostuu Agememnonille moraalinen koetinkivi.
http://www.gradesaver.com/classicnotes/titles/agamemnon/essay1.html
Yale-New Haven Teachers Institutessa ilmestyneen opinnäytetyön mukaan sanaa ”purppura” käytettiin antiikista keskiajalle saakka tarkoittamaan erilaisia punaisen sävyjä.
Samassa tutkielmassa kerrotaan, miten purppura oli kaikkein kallein saatavilla oleva väri. Sitä näet...
Kyseessä on Lasse Heikkilän säveltämä ja sanoittama kappale nimeltä "Kuljen laulaen" ja se löytyy myös CD-levyltä. Ilmeisesti kaipaamasi version esittää lauluyhtye Sons de la Vie (Sons de la vie: Valkoinen uni, 1992). Laulu löytyy myös Harjun Nuorten Kuoro esittämänä (Harjun Nuorten Kuoro: Kuljen laulaen, 2000). Molempia CD-levyjä löytyy kirjastoista.
Kritiikki-sana on lainattu suomen kieleen ruotsista (kritik), johon se puolestaan on lainattu ranskan kielestä (critique).
Sanan juuret ovat kreikan kielessä. Kreikan sana kritikos ’arvioimaan kykenevä, erittelytaitoinen’ on johdos erottamista merkitsevästä verbistä krinein. Kritike tekhne tarkoittaa arvioimisen taitoa.
Suomen kielessä kritiikki-sanaa on alettu käyttää 1800-luvun loppupuolella. Sana mainitaan Kirjallisessa Kuukauslehdessä vuonna 1870 ja Agathon Meurmanin sivistyssanakirjassa 1886.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004), s. 493
Kyseessä voisi hyvinkin olla laulu nimeltä Kaunis pesijätär (Les lavandières du Portugal). Se kertosäkeessä sanotaan: ”Siis klap ja klap, kun pyykkiä riittää vaan, niin klap ja klap, muun kyllä mä kuntoon saan.” Suomenkieliset sanat ovat Saukin käsialaa, ja sen sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9. Se on levytetty myös moneen kertaan.
Kappale on nimeltään Musta timantti. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Neumann. Sen esittää Aika-niminen yhtye, johon Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan kuuluvat Markku Honkanen, Petri Peltola, Hannu Miettinen, Kyösti Isberg ja Ville Borgersen.
Kappale alkaa: "Katson synkkään veteen, jossa musta joutsen ui. Vierelläni vanha nainen siihen rakastui."
Kappale on julkaistu äänilevyllä vuonna 1986 (A-puoli, vinyylilevy, 45 rpm, Sonet Polar SOPOX 100). Äänilevyn B-puolella on Katuvalot-niminen kappale. Kappale löytyy myös YouTubesta.
Tässä ehdotuksia kotimaisesta kirjallisuudesta:
Carole, Maria: Tulen tyttäriä
Enoranta, Siiri: Josir Jalatvan eriskummallinen elämä
Enoranta, Siiri: Nokkosvallankumous
Hai, Magdalena: Kolmas sisar
Meresmaa, J. S.: Keskilinnan ritarit
Nupponen, Anni: Putoavan tähden prinsessa
Sinisalo, Johanna: Ennen päivänlaskua ei voi
Turtschaninoff, Maria: Anaché
Käännöskirjallisuudesta löysin lähinnä Cassandra Claren Varjojen kaupungit -sarjan. Lisäksi joitakin vinkkejä englanniksi:
Brennan, Sarah Rees: In other lands
Coulthurst, Audrey: Inkmistress
Pacat, C. S.: Captive Prince -trilogia
Internetistä löytyy paljon listauksia englanninkielisestä fantasiakirjallisuudesta, tässä niistä yksi:
https://theillustratedpage.net/diversity-...
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/zaida, että ”Zaida” on miehennimen ”Zayd” feminiinimuoto. ”Zayd” tulee arabian sanasta ”زاد” eli ”zada”. Sen merkitys on osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Zayd löytyvän Wikipedian artikkelin mukaan ’abundance’, ’growth’ tai ’one who progresses and makes other people progress’ eli suomeksi jotakin sellaista kuin ’runsaus, yltäkylläisyys’, ’kasvu, kehitys’ tai ’kehittäjä, edistäjä’.
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/sa02ida, että nimi ”Saida” on miehennimen ”Sa’id” feminiinimuoto. Tuon miehennimen merkitys on ’happy, lucky’ eli ’iloinen, onnellinen’, ja se tulee arabian kielestä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Turunen on luultavasti peräisin paikannimistä Turku. Koska nimi on vanhastaan esiintynyt muualla kuin Turun seudulla, Turunen on saatettu antaa lisänimeksi Turun suunnalta muille alueille muuttaneille. Pohjimmiltaan paikannimen taustalla lienee joissakin murteissa tunnettu turku-sanan merkitys ’tori, ’markkinapaikka’.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan sukunimellä Turunen voi olla yhteinen alkuperä myös sukunimien Toro ja Toronen kanssa. Se voi perustua joko skandinaaviseen Tor-nimeen tai ortodoksiseen etunimeen Dorofei.
Uskon ymmärtäväni, mitä kysyjä tavoittelee. Kysymyksenasettelussa on kuitenkin rakenteellisiä ongelmia, joiden takia edes alustavan vastauksen antaminen on vaikeata, mielestäni mahdotonta.
Mitä ensinnäkin tarkoitetaan, kun sanotaan, että jonkun ideologian "nimissä" on surmattu X ihmistä? Harvemmin minkään ideologian edustajat surmaavat ihmisiä ideologiansa nimissä, vaan perusteluna on jokin muu syy. Yleensä kaikki esitetyt luvut ovat siksi peräisin kyseistä ideologiaa vastustavilta ihmisiltä, joilla on taipumus suurennella lukuja siinä missä ideologian kannattajat niitä vähättelevät tai kiistävät kokonaan. Kaikki luvut ovat karkeita arvioita, koska tällaisten asioiden objektiivinen selvittäinen on hankalaa paljon pienessäkin mittakaavassa...
Tarkoittanet varmaan Ruusuromaania. Otavan Kirjallisuustiedon mukaan Le Roman de la Rose (Ruusuromaani) on laaja keskiaikainen ranskalainen allegorinen runoteos. Sen keskeneräisen alkuosan kirjoitti n. 1235 Guillaume de Lorris ja jälkiosan n. 1270 Jean de Meung. Ruusuromaani on keskiajan ranskankielisen kirjallisuuden luetuin kirja, ensimmäinen klassikko. Siitä tuli pian kirjallisuuden esikuva ja sitaattien lähde ja allegorisesta unesta suosittu kirjallisuuden muoto.
Valitettavasti Ruusuromaania ei liene suomennettu kokonaisuudessaan. Parin sivun mittainen käännösnäyte löytyy Maailman kirjallisuuden kultaisesta kirjasta, osa IV, Ranskan kirjallisuus. Henrik Schückin Yleinen kirjallisuuden historia osa 2, Keskiaika, sivut 239-244, kertoo...
Ubuntun kyseisen version Desktop-edition voi varata HelMet-kirjastosta, suora linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044986~S9*fin Varauksia on nyt vain yksi, joten sen saa aika nopeasti.
Saman version Server edition löytyy suoraan HelMet-kirjastojen hyllystäkin (Kallio, Kirjasto Omena, Töölö), tämän version linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044985~S9*fin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Lasten kannalta avioeroa käsitteleviä kirjoja Helmet-hausta löytyy sanalla avioero kohdistettuna lasten kokoelmaan http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSavioero%7CFf%3Afacetcollec…
Kuvakirjoista löytyy sopivaa luettavaa: avioero kuvakirjat http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSavioero+kuvakirjat%7COrigh…
Hauilla avioero isät ja avioero äidit löytyy myös muutama kirja. Haut voi edelleen kohdistaa lasten kokoelmaan.
Tässä muutama teos:
Piksu pikkusimpukan elämänmuutos / [Outi Huuskonen]
Huuskonen, Outi
Pikku Mäyrän kaksi kotia / kirjoittanut Marie-Hélenè Delval ; kuvittanut David McPhail ; suomentanut Johanna Hynönen
Kuun ja Auringon lapset / Katinka Tuisku
Näistä voisi löytyä hyviä vihjeitä:
Millan isä ja äiti eroavat : miten...
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ensimmäisestä romaanitrilogiasta on valitettavasti mahdotonta antaa. Vaikka trilogiamuodolla on ollut oma merkittävä asemansa antiikin Kreikan tragedian historiassa, ei romaanikirjallisuuden vaiheita kartoitettaessa trilogioihin ole kiinnitetty erityistä huomioita eikä niiden esiintymiä ole erikseen kartoitettu edes nimenomaisesti romaanimuodon historiaan keskittyvissä kirjallisuushistorioissa ja hakuteoksissa (esim. Doody, Margaret-Anne, The true story of the novel; Goldknopf, David, The life of the novel; The novel : a guide to the novel from its origins to the present day; Watt, Ian, The rise of the novel; Wilson, Colin, The craft of the novel). Trilogioiden jäljittämistä mutkistavat lisäksi...
Kahvilaulu-nimellä löytyy kaksi laulua, mutta ne eivät täsmää muistetun tekstin kanssa. Saattaa hyvinkin olla, että etsimäsi on radio- tai tv-mainoslaulu. Jotain kahvimerkkiä on tiettävästi mainostettu tällä viisulla:
Lääkkeistä mitä tuottaa maa,
on kahvi kaikista parhain
Se mielen haikean virvoittaa,
jo aivan aamusta varhain
Se vaikuttaa niin valtavasti,
kiireestä kantapäähän asti.
Ja niin se on! Jas niin se on!
Osa aimmasta vastauksesta:
"Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen, (Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin."
Ensin mainitussa kirjassa selvitetään myös esimerkkinä mainitun "otetaan neuvoa antavat" -sanonnan alkuperä: "Kieltolakiasiassa toimitettiin 1931 neuvoa-antava kansanäänestys (johon osallistuneista 71% kannatti kieltolain kumoamista). Tästä jäi viinaryypyn nimeksi 'neuvoa antava'."
Jonkun verran erilaisten sanontojen alkuperää selvitetään myös esim. kirjassa: Kukkarokivi : suomalaisen folkloren antologia /...
Islannista kiinnostuneille voi Kuopion kaupunginkirjasto tarjota runsaasti erilaista aineistoa, sillä meillä sijaitsee Islanti-kokoelma, yksi viidestä Suomeen perustetusta pohjoismaisesta kirjallisuuskeskuksesta. Kokoelmassa on Islantia käsittelevää kirjallisuutta sekä islantilaisten kirjailijoiden teoksia alkukielellä ja käännöksinä noin 3000 teosta. Kokoelma on lainattava ja sijoituspaikka on lainausosastolla. Kokoelmassa on mm. seuraavia Islannin kielen oppikirjoja: Allt í lagi : islannin kielen oppikirja ja Opi islantia : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (CD-ROM-levy) sekä Learning Icelandic, mikä sisältää kirjan ja CD-levyn. Osa kieliaineistosta on pääkirjaston musiikkiosastolla, kuten Hildur Jónsdóttirin Teach yourself...
