Emme kollegoiden kanssa löytäneet tällaista luetteloa. Siihen, ettei luetteloa löytänyt, kenties vaikuttaa kaupunkien suuri määrä, niiden vaihtuvuus (uusia tulee ja joitain lakkaa), ja myös se, ettei kaikkien Euroopan kaupunkien perustamisvuosi ole tiedossa. Luetteloita esimerkiksi väkiluvun määrän mukaan sen sijaan kyllä löytyy. Wikipediasta löytyy luettelot Euroopan maiden kaupungeista, mutta niissäkään ei ole kaikissa merkitty suoraan perustamisvuosia.https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_cities_in_Europe
Kollegat ehdottivat Bengt Anderbergin ja Jan Mogensenin kirjaa Satu pienen pienestä tytöstä. Kirjassa tyttö mm. hakee isän jalkapallokentältä. Kirja kuuluu sarjaan Lasten parhaat kirjat, ja se on vuodelta 1994. Alla linkki, josta näet kansikuvan (,jossa isä syö voileipää)
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=923325
Sirviö-nimeä on esiintynyt Pyhäjärvellä (Olli ja Pekka Sirviö) ja Kärsämäellä (Maunu Sirviö) jo 1500-luvulla. Oulusta, Sotkamosta, Kiteeltä ja Nurmeksesta nimeä on löytynyt 1600-luvulta. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet).
Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta voit lukea nimestä lisää http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sirvioe.html
Utsjoen keskustan korkeus merenpinnasta on noin 85 metriä, kun taas Utsjoen korkein kohta, Guivi-tunturi, on korkeudeltaan 641 metriä.
Helsingin korkeimmat kohdat ovat Itä-Helsingissä Kivikossa ja Jakomäenkalliolla, joissa korkeus merenpinnasta on 59,5-62 metriä. Aalto-yliopistossa vuonna 2010 tehdyn Sirpa Törrösen diplomityön mukaan Helsingin maanpinta on suurimmalta osin 10-40 metriä maanpinnan yläpuolella. Näin ollen korkeusero Utsjoen ja Helsingin keskusta-alueen välillä on noin 45-75 metriä.
Linkkejä:
Guivi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Guivi
Utsjoen maisemarakenne: https://www.utsjoki.fi/wp-content/uploads/2019/07/liite-7maisemarakenne.pdf
Törrönen, Sirpa 2010: Helsingin maisema-analyysi. Diplomityö: Aalto-yliopiston...
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Alain Delonin elokuvaa, jonka nimi viittaisi Marseille'hin, ei löytynyt. Muista hänen elokuvistaan esimerkiksi Borsalino sijoittuu Marseille'hin, mutta loppuratkaisu on erilainen. Mieleen tuli ainoastaan Le Cercle rouge (Punainen ympyrä, 1970). Elokuvan loppukohtauksessa Delonin roolihahmo pakenee pellon poikki metsää kohti. Marseille-yhteyskin löytyy.
Tuuleen kirjoitetun tunnussävelmän "Written on the Wind" ovat levyttäneet Four Aces ja Al Alberts, Lorrae Desmond ja The Reg Owen Orchestra, Bob Rosengarden ja Phil Krause sekä suomeksi Olavi Virta ja Ossi Runne orkestereineen. Andy Williams on saattanut esittää kappaleen konsertissa tai televisiossa, mutta hän ei näytä levyttäneen sitä. Mainittujen "Gone with the Windin" ja "Free as the...
Vaski-kirjastojen varausjärjestelmästä lähetetään noutoilmoitus asiakkaalle hänen toivomallaan tavalla joko tekstiviestillä, sähköpostitse tai kirjepostina. Nopeiten viestin saa tietysti sähköisesti. Varausta pidetään viikko ja noutamatta jättämisestä laskutetaan 2 € sakkomaksu.
Kyseessä on Carlo Levin vuonna 1945 ilmestynyt omaelämäkerrallinen romaani Jumalan selän takana (Christo si è fermato a Eboli, suom. Helka Hiisko, 1956)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_275
Näyttää siltä, että oman verkkokirjastosi kokoelmissa teosta ei ole, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa, sillä erikoiskirjastoja ja oppilaitoskirjastoja on satoja, eikä niiden määrästä saati kirjastokorttikäytännöistä ole tarkkaa tietoa. Osoitteessa http://hakemisto.kirjastot.fi voit tutkia kunnankirjastoja. Siellä on listattu 42 seutuyhteistyöyksikköä, joilla pääsääntöisesti käy sama kirjastokortti (esimerkiksi Helmet-kirjastot pääkaupunkiseudulla).
Kirjastot.fi-sivustolla on myös listoja ammattikorkeakoulu- ja ammattioppilaitoskirjastoista, yliopistokirjastoista ja erikoiskirjastoista, mutta nämäkään listat eivät ole kattavia. Erilaisia kirjastokortteja (tai muita lainausrekisterikäytäntöjä, pienissä kirjastoissa ja oppilaitoskirjastoissa ei aina ole korttia) Suomessa on siis vähintään useita satoja.
Aukusti Salon Meidän lasten aapisessa on kertomuksen alkuosan sisältävä lyhennelmä Ilmari Kiannon Ruoka-Jussista. Kokonaisuudessaan Ruoka-Jussi on esimerkiksi Urho Somerkiven ja kumppanien Lasten neljännessä lukukirjassa sekä Iikka ja Hanna Kankaisen Iloisessa lukijassa. Alun perin tarina ilmestyi Kiannon Turjanlinnan satukirjassa vuonna 1915.
Samaa näytelmää ovat koululaiset ilmeisesti esittäneet hieman eri nimillä muuallakin 50-luvulla, sillä samantyyppisestä näytelmästä on kysytty aiemminkin. Valitettavasti tietoa näytelmästä löytyy niukasti.
Näytelmää ei ole Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ylläpitämässä Näytelmät.fi -tietokannassa, johon on listattu lähes kaikki Suomessa esitetyt näytelmät. Teksti on voitu julkaista koulun oppimateriaalissa, mutta finna.fi-hakujen kautta ei ole löytynyt mitään sopivaa.
Uuraisten Portti -lehden numerosta 6 löytyy seuraavanlainen lyhyt kuvaus näytelmästä, joka vaikuttaisi olevan sama. Kuvaus on kuitenkin 90-luvun alusta, joskin tapahtuma, jossa näytelmä on esitetty haki 60-luvun alun henkeä. Näytelmän kirjoittajaksi...
"Porilaiseksi", johon Linna Täällä Pohjantähden alla -kirjansa toisessa osassa viittaa sanoin "porilainen karvalakki oli väärin päin päässä, sarvet edessäpäin", kutsuttiin seuraavanlaista turkislakkia:
Tampereen museot
Legenda juontaa juurensa jo esikristillisiin aikoihin, ja siltä ajalta ovat peräisin myös tarinat lohikäärmeistä. Jotkin vanhoista alkujuurista sijoittuvat Egyptiin, ja on hyvin mahdollista, että lohikäärmekin on saanut alkunsa krokotiileistä. Pyhä Yrjö perustuu tarinoihin kristityksi kääntyneestä ja marttyyrikuoleman kokeneesta Rooman legioonan ratsumiehestä, joka eli noin 300-luvulla. Lohikäärmelegenda yhdistettiin Pyhään Yrjöön vasta 1200-luvulla. Taru on sijoitettu milloin Egyptiin, milloin Palestiinaan. Pyhän Yrjön ja lohikäärmeen kamppailu kuvaa valon voittoa pimeyden voimista.
Itse lohikäärmekin on ikivanha taruolento, ja tunnettu ympäri maailmaa. Kiinaa myöten.
https://www.aikakone.org/leena/dragons.htm
Porissa vuokrataan liikuntavälineitä kaupungin vapaa-ajanvirastosta (pori.fi/vapaa-aika/valinevuokraus), mutta sillä listalla en tällä hetkellä suksia nähnyt. Kannattaa kysyä asiaa (puh. 044 701 1421 tai valinevuokraus@pori.fi). Porin kaupungin kierrätyskeskuksesta (Savipajankatu 8) saa myös hankittua erilaisia suksia varsin edullisesti.
Lauri Törhösen ohjaama "Hylätyt talot, autiot pihat" sai elokuvaensi-iltansa helmikuussa 2000. Elokuvan pohjalta tehtiin myös 3-osainen televisiosarja, jossa sisälsi runsaasti uutta dokumenttiaineistoa sekä Aarnen ja Martan rakastelukohtauksen, johon kysyjäkin viitannee. Sarja näytettiin ensimmäisen kerran MTV3-kanavalla syyskuussa 2002.
Näin ollen tämä elokuvan sekä televisiosarjan pieni sisällöllinen ero selittää asian.
Itse elokuva on katsottavissa esimerkiksi KAVIn Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä tai saatavissa, vähintään kaukolainana, DVD-muodossa kirjastoista eri puolilta Suomea.
3-osaista televisiosarjaa emme valitettavasti ainakaan vielä pystyneet paikallistamaan katsottavaksi.
Lisätietoja elokuvasta muun muassa...
Fennica-tietokannan mukaan ainoa varsinainen runokäännös on Kirjayhtymän vuonna 1977 julkaisema Huilunsoittaja : Runoja 1895 - 1941, suomentajana Anna-Maija Raittila. Romaaniin Lasihelmipeli (Das Glasperlenspiel) sisältyvät runot on kääntänyt Elvi Sinervo. Ne on julkaistu myös vuonna 1972 (Kirjayhtymä) kirjassa Josef Knechtin jälkeenjääneet teokset : koululaisen ja opiskelijan runot.
Heikki Poroila
Soveltuvin lienee Essi Mäkelän Islanti = Lýðveldið Ísland, mutta myös Anne Ragnhild Nässin Islantikirjaa saattaisi kannattaa vilkaista, vaikka osa sen tekstistä onkin selvästi 5-vuotiasta vanhemmille lapsille suunnattua.
Tässä muutama toiveeseesi sopiva täsmävinkki tämän vuoden uutuuksista: Heidi Silvan: Kuinka särkeä sydän?Briitta Hepo-oja: Amalia A ja kosmiset kiemuratCatherine Doyle: Kruunun tyttäret Lisää sopivaa luettavaa voit etsiä myös Outi-verkkokirjaston Nuorten kirjasto -sivulta. Sivun lukuvinkkikarusellista löytyy monenlaisia listoja eri aiheista, esimerkiksi Nuoruuden kesäpäiviä ja tulevaisuuden haaveita | OUTI-kirjastot (finna.fi)Viime vuonna ilmestyneitä kirjoja esiteltiin tammikuun Kirjasaari-tapahtumassa, jonka kirjalistat löytyvät myös em. sivulta. Toiveesi mukaisia kirjoja voisi löytyä vaikkapa näiltä listoilta: Kirjasaari 2024: Vampyyrejä ja vihanneksia - nuorten sarjakuvia | OUTI-kirjastot (finna.fi), Kirjasaari 2024: Nuorten...
