Jukka Kuoppamäen sanoittama kappale "On onni siinä" on myös hänen säveltämänsä. Modeno-Piatti tai Modene-Piatti on yksi Jukka Kuoppamäen salanimistä. Inga Sulin levytti kappaleen vuonna 1970.
Lähteet:
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Kuoppamäki, Jukka:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000064053
Kotimaisen kielten keskuksen Vanhan suomen sanakirjasta löytyy sanalle Lasku myös astiamerkitys. Linkki sanakirjaan
Artikkelin mukaan sana Lasku viittaa sanaan Flasku, joka tarkoittaa leiliä tai pottua eli pulloa. Linkki sanakirjaan.
Väinö Kalima -nimisestä taiteilijasta ei toistaiseksi ole löytynyt mitään tietoja, mutta Veli Valdemar Kalima syntyi 26.5.1894 ja kuoli 22.8.1968. Matti Vuolanteen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemiston mukaan Kemin taidemuseossa on hänen työnsä/töitään. Synnyin- tai asuinpaikasta ei ollut mainintoja. Muissa taiteilijamatrikkeleissa ja -hakemistoissa ei tunnettu V. Kalimaa. Taidepörssi-kirjoissa sensijaan on listattu Veli Kaliman huutokaupoissa myytyjä öljymaalauksia, joiden aiheina usein näyttävät olleen kukat.
Tietoa suomalaisten kirjailijoiden teoksista tehdyistä käännöksistä voi hakea Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.Kysymyksessä mainituista kirjailijoista Katja Kettua, Mia Kankimäkeä ja Antti Tuuria on käännetty englanniksi. Muita englanniksikin käännettyjä kirjailijoita ovat esimerkiksi Pajtim Statovci, Kari Hotakainen, Rosa Liksom ja Riikka Pulkkinen. Dekkaristeista mm. Leena Lehtolaisen, Seppo Jokisen ja Max Seeckin teoksia on käännetty englannin kielelle.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kertoo seuraavaa:"Ajokorttilain voimaantulo 19.1.2013 muutti myös ennen lakimuutosta myönnettyjen ajokorttien voimassaoloaikaa.Ajokortit ovat voimassa enintään 18.1.2033 asti, vaikka niihin olisi merkitty myöhäisempi voimassaolopäivämäärä."Sinulle lähetetään kirje, kun ajokorttisi voimassaoloaika on loppumassa.Ks. https://ajokortti-info.fi/fi/perustietoa-ajokortista/ajokortin-voimassaolo
Vaihto-oppilastoiminnasta kertovat mm. seuraavat kotimaiset romaanit :
-Jaantila, Anu : Jenkkivuosi, Dear Sanna, Sanna ja Sam forever
Joutsen, Britta-Lisa : Taivas, mikä sisar WS 1969
-Lehtinen, Tuija : Mirkka, Masa ja Miss Usa O 1994
-Lehtinen, Tuija : Saimi ja Selma : tornihuoneen uusi kingi O 2018
-Lähteenmäki, Laura : Aleksandra suuri WS 2010
-Nuotio, Eppu : Venla T:n se ainoa oikea O 2015
Australia tapahtumapaikkana on mm. seuraavissa kirjoissa :
McCullough, Collen : Okalinnut
McKinley, Tamara teokset
Swan, Anni : Arnellin perhe
Turner, Ethel : Seitsemän sisarusta, Sisarusten varttuessa
Ainakin pihlajanmarjat kelpaavat monille linnuille. Loppusyksystä ne ovat lintujen tärkeä ravintomarja. Tilhi tunnetaan erityisesti pihlajanmarjojen popsijana, mutta ne kelpaavat marjansyöjistä myös taviokuurnalle ja räkättirastaalle. Pihlajanmarjat maistuvat myös eräille hyönteissyöjille, kottaraisille, tikoille ja käpylinnuille. Taviokuurna käyttää marjoista siemenet kuten myös punatulkku. Alkusyksystä kerttuja ja kerttusia voi nähdä pienimarjaisissa pihlajapuissa.
Marjoista notkuva pihlaja on linnun pitopöytä https://yle.fi/uutiset/3-9091814
https://www.naturalehti.fi/2017/01/03/pihapihlajan-vieraat/
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kuvareportaasi-linnut-loytavat-syyshe…
Erich Maria Remarquen kirja Der Funke Leben on käännetty suomeksi ja julkaistu nimellä Elämän kipinä vuonna 1953 (WSOY, käännös Kai Kaila). Kirjaa on saatavana mm. Lastu-kirjastoista kolmesta paikasta (Lahti, Asikkala ja Padasjoki) sekä eräistä muistakin kaupunginkirjastoista.
Heikki Poroila
Selvittäessään ja kerätessään tietoja työnhakijasta rekrytoivan työnantajan on noudatettava lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, jossa on säädelty seikkaperäisesti, millä perusteella ja minkälaisia tietoja työnhakijasta voi kerätä ja tallentaa, sekä miten ne tulee hankkia.
Lähtökohtaisesti rekrytointiin liittyen työnantaja voi kerätä ja tallentaa työnhakijasta vain työnhakuun ja työhön suoranaisesti liittyviä tarpeellisia asioita. Samoin työhaastattelutilanteessakin työnhakijalta voidaan kysyä vain suoranaisesti työnhakuun ja työhön liittyviä tarpeellisia kysymyksiä.Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja kerää tietoja muualta, on hänen hankittava siihen työnhakijan suostumus....
Tekijästä ei tosiaan tunnu löytyvän tietoa. Etsin monista eri lähteistä, kuten matrikkeleista ja Kansallisgallerian Lehtileikekokoelman taiteilijaviitekorteista. Viitekorttien avulla voi päästä toisinaan jonkun vähemmän tunnetun tekijän jäljille.
Ehkä voisit kuitenkin kysyä vielä jostakin taideliikkeestä, esimerkiksi sähköpostitse hyvälaatuisen valokuvan kera.
http://taiteilijaviitekortit.kansallisgalleria.fi/
Helmet-kirjastoissa Rumba-lehden vanhoja numeroita ei ole enää luettavissa. Lehden vanhat vuosikerrat on säilytetty Kansalliskirjaston kokoelmissa. Voit käydä lukemassa vanhoja Rumba-lehtiä siis Kansalliskirjaston tiloissa. Lisätietoja voit lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
En tiedä, mitä Chopranin teosta tarkoitat, sillä Three Rivers Press on kustantaja.
Chopranin teoksia on suomennettu muutama:
- Onnen alkulähteillä (2000) ; [käännös: Marlene Sanoukian, Tuija Turpeinen]
- Polku rakkauteen : miten elvytät hengen voiman itsessäsi (2000) ; suomentanut Eija Pokkinen
- Seitsemän onnellisen elämän ohjetta (1999) ; suom. Otso Harju
- Täydellinen terveys : parantava yhteys kehon ja mielen välillä (1994) ; suomennos: Marjatta Sarvanto
- Miten saan terveyttä ja henkistä hyvinvointia (1989) / Deepak Chopra ; suom.
Riikka Toivanen
Fennican mukaan Eino Leinon Orjat-sarja ilmestyi: Työn orja, 1911; Rahan orja, 1912; Naisen orja, 1913 ja Onnen orja, 1913.
Yrjö Larmolan esipuheessa kirjaan Leino: Orja-romaanit (SKS, 2001)kerrotaan, että kirjojen tapahtumien väli Naisen orjasta Onnen orjaan on 8 vuotta eli Onnen orja on sarjan viimeinen kirja.
Valitettavasti Suomen kirjastoista ei ole lainattavissa äänitteitä, joilta olisi kuultavissa virolaissyntyisen Hille Ostratin (s. 1932) laulua.
Ylen arkistossa on muutama äänite, joilla Hille Ostrat esiintyy. Sinun kannattaa siis esittää Ylelle toive saada kuulla hänen lauluaan jossakin ohjelmassa. Toiveen voi esittää alla olevasta listasta löytyvän linkin kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://www.ester.ee/
http://www.fono.fi/
https://palaute.yle.fi/
Kyllä ko. kirja on eduskunnan kirjaston kokoelmassa. Voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Eduskunnan kirjasto on kävijöiltä suljettu toistaiseksi.
10-vuotias ei ole liian nuori lukemaan Philip Pullmanin Universumien tomu -trilogiaa, jos hän lukee muutenkin paljon. Kirjoista kuitenkin saa hieman enemmän irti, jos lukija on vähän vanhempi kuin 10-vuotias.
Voisikohan kyseessä olla Selma Vilhusen elokuva Tyttö nimeltä Varpu? Juoni ei ole aivan kuvailemasi kaltainen, mutta monet yksityiskohdat kuitenkin täsmäävät.
Kuvaus esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytt%C3%B6_nimelt%C3%A4_Varpu
Suomalaisiin talonpoikaistaloihin on tehty kuisti alkujaan pääasiassa suojaamaan ovea ja portaita. Niitä alettiin lisätä vanhoihin paritupiin ja uudisrakennuksiin 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen eteisestä oli suora käynti ulos, ulko-oven edessä oli yksi tai kaksi laakeaa porraskiveä tai puusta tehdyt rappuset. (Lähde: Maatilan pihapiiri, Sirkka-Liisa Ranta ja Juhani Seppovaara, 2003)
Amerikkalaisissakin taloissa on tyylin ja aikakauden mukaan myös kuistillisia, se on ollut jopa yksi talojen tyypillinen piirre. Itse muistan amerikkalaisista elokuvista monen näyttelijän, mm. Clint Eastwoodin, istuskelevan kuistilla. Alla olevalla sivulla esitellään amerikkalaisen kuistin historiaa, ja sen alla oleva linkki esittelee samanaiheisen...
