Arvid Lydeckenin Kevätlaulun voi löytää esimerkiksi Aukusti Salon Uudesta aapisesta, josta ilmestyi toistakymmentä painosta vuosina 1919-55.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927392?term=Kev%C3%A4tlaulu&term=Lydecken&page=67
Meillä kuten Saksassakin Milla on kehittynyt sekä Emiliasta että Ludmilasta, meillä lisäksi Camillasta. Nimipäiväänsä Milla viettää 19.5. ja almanakassa se on ollut vuodesta 1973. Lumia oli vuonna 2005 116 suomalaisen naisen ja yhden miehen nimi. Se oli suosittu jo 1920-30-luvuilla ja tunnetaan myös sukunimenä. Nimi lienee perua latinan valoa tarkoittavasta sanasta "lumen", mutta Suomessa se liittyy luontevasti myös lumi-sanaan. Selasin kaikki kirjastossa paikalla olevat nimikirjat mutta en löytänyt yhdestäkään Neonella nimeä. Neonilla nimestä kyllä olisi löytynyt kirjoista tietoa. Googlesta löytyi Neonella nimellä haettaessa seuraava linkki
http://www.kabalarians.com/female/neonella.htm
josta voit halutessasi katsella "epävirallisempaa"...
Parapähkinä on oma pähkinälajikkeensa. Sen tieteellinen nimi on Bertholletia excelsa, englanniksi Brazil nut. Lisätietoja pähkinästä saa internetin kautta esim. valitsemalla MetaCrawler- hakupalvelun (www.metacrawler.com) hakemalla sanalla Bertholletia. Tuloksena ainakin sivu http://rain-tree.com/brazilnu.htm
Saivoa käsitellään monessakin saamelaista mytologiaa tarkastelevassa teoksessa. Esimerkiksi nämä ovat käyttökelpoisia lähteitä aiheesta kiinnostuneelle:
Laestadius, Lars Levi, Lappalaisten mytologian katkelmia
Pentikäinen, Juha, Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia
Pulkkinen, Risto, Saamelaisten etninen uskonto (teoksessa Saamentutkimus tänään)
Therman, Erik, Noitien ja paimentolaisten parissa
Waronen, Matti, Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla
Tiivis esitys saivo-aiheesta löytyy myös näistä:
Haavio, Martti, Suomalainen mytologia
Pentikäinen, Juha, Saamelaisten uskomusmaailma (teoksessa Johdatus saamentutkimukseen)
En löytänyt kokonaista suomennettua Tanskan lakikirjaa. Joitakin lakiosia oli suomennettu jotain tiettyä tarkoitusta (esimerkiksi jokin seminaari) varten.
Eri maiden lakikirjojen suomentaminen ja hankkiminen kirjakaupan tai kirjaston kokoelmiin voisi tuntua melkoisen turhalta, sillä lainsäädäntö uudistuu koko ajan kansanedustuslaitoksen toimesta.
Itse haen eri maiden lainsäädännöstä tietoa verkon kautta. Tämä edellyttää kyllä kielitaitoa.
https://www.ft.dk/
Leimukukka se runossa kukkii. Kyseinen runo löytyy Helena Anhavan vuonna 1974 julkaistulta kokoelmalta Kysy hiljaisuudelta itseäsi. Sekä myös teoksesta Runot 1971–1990 (Otava, 1990).
Lepakko on nisäkäs. Helsingin sanomien artikkelin mukaan lepakko kuuluu pegasoferae-haaraan, johon kuuluvat mm. hevonen, kissa ja koira, https://www.hs.fi/tiede/art-2000004409856.html Pegasopherae-nisäkkäistä löytyy tietoa ja kuva haarautumista PubMed'istä, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16785431/.
Lentoliskot olivat hyvin monenlaisia, https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/turhamaisuus-pakotti-lent…. Tutkijoilla ei ole yhtenäistä näkemyksestä niiden kehityksestä, Natural History Museum, Pterosaur, https://www.amnh.org/exhibitions/pterosaurs-flight-in-the-age-of-dinosa…, Berkeley Pterosauria, https://ucmp.berkeley.edu/diapsids/pterosauria.html. Britannican artikkelissa sivutaan jonkin verran myös lepakoita, https://www.britannica....
Kysymäsi kaltaista jakelulista-osoitetta ei ole eduskunnan sivuilla, joten jokainen sähköpostiosoite täytyy kirjoittaa erikseen.
Kansanedustajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)eduskunta.fi ja eduskunnan sivuilta löytyy lista kansanedustajista aakkosjärjestyksessä: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/Kansanedustajat-aakko…
Kysymyksestä ei selviä, millaista nuottia tai mille soittimelle etsit. "Les patineurs" -valssi on sävelletty orkesterille, mutta siitä on olemassa erilaisia ja vaikeustasoltaan vaihtelevia sovituksia eri soittimille ja kokoonpanoille. IMSLP Petrucci Music Library -palvelusta löytyy valssin partituuri ja myös esimerkiksi sovitus pianolle. Finna-hakupalvelun avulla löydät lisää nuotteja, joissa kaikissa ei kuitenkaan ehkä ole koko valssia kaikkine osineen.
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (partituuri):
https://s9.imslp.org/files/imglnks/usimg/1/17/IMSLP172450-PMLP21292-Wal…
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (pianosovitus):
https://s9.imslp.org/files/imglnks/usimg/d/...
Kyseessä on varmaankin Saffi Crawfordin Syntymä, tähdet ja numerot : henkilökohtainen luonneanalyysi vuoden 366 päivälle (Karisto, 1999).Kirjaa on saatavilla monissa PIKI-alueen kirjastoissa, ja voit tehdä siitä varauksen omaan kirjastoosi. Seutuvaraus toisesta kunnasta on maksullinen (2 e).
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannan mukaan elokuvan ulkokohtauksia on filmattu Helsingissä, Vantaalla, Kirkkonummella, Kilpisjärvellä sekä Tukholmassa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1100917.
Olisikohan kyseessä ehkä ruotsalaisen Niklas Rådströmin Varjojen enkeli (WSOY, 1997)?Tässä pari näytettä siitä, miten kirjassa kuvataan viittomakieltä ja sen käyttämistä:"Hän yhdisteli viittomia niin että loppujen lopuksi hänen käsissään syntyi kokonaisia uusia maailmoja ja mantereita. Yhdellä eleellä ja yhdellä kädenliikkeellä hän kykeni valamaan elämää aivan uusiin eläinlajeihin, panemaan pilvet tanssimaan ja omenat laulamaan." (s. 119)"Kaikki lapset puhuivat keskenään merkein ja elein. Heidän kätensä leikkivät ilmassa kuin hilpeät siivet kyyhkyslakassa. Joku istui ja luki, muut yrittivät keskeyttää toisensa uusilla mielijohteilla ja huudahduksilla, joku poika nauroi hurjasti ja äänettömästi vitsille, jonka hänen kaverinsa oli juuri...
Hikka johtuu pallealihaksen äkillisistä supistuksista. Vettä juodessaan ihminen nieleskelee, mikä toimii pallean nikotusliikettä vastaan. Veden sijaan voi nieleskellä omaa sylkeä.(Jorma Palo: Suomalainen lääkärikirja, WSOY 1996 ja Bingham: Ihminen, Kirjalito 2003.) Myös säikäyttäminen voi saada hikan loppumaan, ilmeisesti siksi että pallealihas rauhoittuu, kun ihminen pelästyessään hätkähtää.
Avaruusraketti on kertakäyttöinen, joten sitä ei tarvitse pestä. Avaruussukkula puolestaan kuumenee niin paljon maan ilmakehään laskeutuessaan, että sen pinnalla olevat lämpöeristeet joudutaan uusimaan jokaisen lennon jälkeen (Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Avaruussukkula#Laskeutuminen). Sitä siis tuskin pestään autopesulan tyyppisessä...
kun kirjoista tehdään hyllyvaraus, niin varaukset menevät varauslistalle, mikä esimerkiksi pääkirjastolla saattaa olla 700-800 kappalettakin pitkä ruuhkaisina aikoina. Listaa sitten lähdetään purkamaan järjestyksessä, ja jos lista sattuu olemaan pitkä, niin siihen muodostuu viive ennen kuin varattu kirja on haettu hyllystä. Työntekijä siis hakee kirjan ja palauttaa sen päätteellä, jolloin kirjan status muuttuu joko noudettavaksi ja asiakkaalle lähtee viesti tästä tai sitten kirja lähtee kuljetukseen toiseen yksikköön, jos noutopaikka on toisessa kirjastossa. Joskus käy myös niin, että kirja on kadonnut hyllystä, ja viive kasvaa, mutta saman päivän aikana vähintään ilmoitetaan asiakkaalle, että kirja on kadonnut tai sitten tilataan toisesta...
Tarkastin Helsingin kaupunginkirjaston hankintajärjestelmästä Julia Quinnin romaanien tilanteen. Hankintalistalta löytyi ainoastaan nuo 5 kirjaa, jotka löytyvät jo kirjaston kokoelmista. Lähiaikoina Quinnin kirjoja ei siis ole tulossa lisää kirjastoon. Laitan kuitenkin kirjaston hankintaosastolle viestin, että loput kolmekin kirjaa ("An Offer from a Gentleman", "Romancing Mr.Bridgerton" ja "On the Way to the Wedding") haluttaisiin kirjaston kokoelmiin.
Kirjastoauton kuljettajaksi pätevöidytään suorittamalla kuorma-autokortti. Erikseen ei siis ole olemassa kirjastoauton kuljettaja-kurssia. Kirjastoauton kuljettajien paikkoja ei ole Helsingissä vapaana, eikä ole näköpiirissä, että tulisikaan hakuun lähiaikoina.
Kirjastonhoitajan koulutusta ei tarvita autonkuljettajan tehtävään. Kirjastoautoissa työskentelee pääasiassa kirjastovirkailijoita.
Tämä sarjanumero onkin ehkä F587363? Yksittäisen E:n sarjaa en onnistunut löytämään.
Singereiden sarjanumeroita löytyy netistä, F-sarja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Jos kone tosiaan on F-sarjaa, se olisi valmistettu vuonna 1910 Clydebankissa, Skotlannissa.
Tori.fi:ssä on vanhoja Singer-koneita myynnissä muutamalla kympillä, kalliimmat satasen tienoilla.
Jos omasi on hyväkuntoinen, sen arvosta kannattaa kysyä tarkemmin antiikkiliikkeistä.
Darling-laulajanimen takana on saksalainen laulaja nimeltä Catherine Frey. Alla linkit Suomen kansallisdiskografia Violaan ja Discogs-sivustolle:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=272&recCount=20&recPointer=0&bibId=347536
https://www.discogs.com/artist/643631-Darling-3
Vanhoillislestadiolaisuudessa on käytössä lapsikaste, mutta sen perustana on päinvastainen käsitys kuin tavallisessa luterilaisuudessa. Luterilaisen käsityksen mukaan lapset täytyy kastaa, jotta heistä tulisi Jumalan lapsia. Vanhoillislestadiolaisen käsityksen mukaan jokaisella lapsella on usko alusta alkaen, mutta myöhemmin tämä usko menetetään, jos sitä ei hoideta.
Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuus
https://rauhantervehdys.fi/2017/07/ensin-usko-sitten-kaste/
