Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä.
Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut sanaan...
Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti siitä suomalais-...
Kappale on nimeltään "Salaisuus". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Anna Suominen ja levyttänyt Jenna Bågeberg (2012).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiAndersson, Iiro: Anna Suominen taipui tangokisaan keikkailun kautta (21.06.2012):https://yle.fi/a/3-6186265
Olisikohan kyseessä ehkä Heinrich Hoffmannin Struwwelpeter-kokoelmaan (Jörö-Jukka) sisältyvä runo Die Geschichte vom bösen Friederich, joka on eri kääntäjien käsissä saanut sellaisia suomenkielisiä nimiä kuin Kuinka vallattoman Wolmarin kävi, Tarina pahasta Petteristä, Julman Jussin tarina ja Tarina ilkeästä Reetrikistä?
Kuinka vallattoman Wolmarin kävi ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1869 Hoffmannin Jörö-Jukan varhaisimmassa suomenkielisessä versiossa, Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa (Jörö-Jukka, Pikku Lassi joka ei soppaa syönyt, y. m.), jonka kääntäjäksi on arveltu joko Theodolinda Hahnssonia tai Yrjö-Sakari Yrjö Koskista. Vuonna 1922 kokoelma ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Jörö-Jukka (jolla Hoffmannin...
Freddie Mercury kuoli 1991. John Deacon jättäytyi myös pois toiminnasta. Vuonna 2004 Queen aktivoitui uudistuneella kokoonpanollaan, yhdessä Paul Rodgersin kanssa. Paul Rodgersin ja Queenin yhteistyö päättyi toukokuussa 2009, kahden maailmankiertueen ja yhden studioalbumin jälkeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Queen
Niteen sivumäärä ei ole kriteeri kirjaston kokoelmaan pääsemiselle, vaan hyvinkin ohuita niteitä meiltä löytyy.
Kirjastot hankkivat aineistonsa pääosin välityspalveluiden kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi ja Suomen Kirjastopalvelu. Omakustanteita voi tarjota kirjaston omaan hankintapalveluun tai niistä voi tehdä hankintaehdotuksen. Hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjastojen sivuilta.
Roomalaisessa kalenterissa oli alkujaan vain kymmenen kuukautta (maalis-joulukuu), kahta talvikuukautta (tammikuu ja helmikuu) ei laskettu mukaan lainkaan. Numa Pompiliuksen (n. 753–672 eKr.) sanotaan lisänneen tammikuun ja helmikuun roomalaiseen kalenteriin. Roomalaisen kalenterin kuuden ensimmäisen kuukauden (januarius, februarius, martius, aprilis, maius ja junius) nimet viittaavat esimerkiksi jumaluuksiin ja juhliin. Kuusi viimeistä kuukautta (quinctilis, sextilis, september, october, november ja december) taas perustuvat järjestysnumeroihin. Esimerkiksi quinctilis tarkoittaa siis viidettä kuukautta.Ei ole aivan selvää, mistä roomalaisten mensis januarius tai mensis februarius ovat saaneet nimensä. Yleensä katsotaan, että januarius...
Aihe on sen verran rankka, että lasten ja nuorten tietokirjoissa se jätetty hyvin vähälle huomiolle. Myöskään lapsille/nuorille suunnattua nettisivustoa aiheesta en löytänyt.
Lasten ja nuorten vanhemmassa kaunokirjallisuudessa aihetta kaunokirjallisuudessa sen sijaan on käsitelty jonkin verran, esim.
Leena Lander: Kuolemaantuomitun tarina -tositarina 1600-luvun Turusta
Leif Esoerr Andersen: Noitaroihu savuaa
Aira Brink: Velhojuuri -Turun seudulle sijoittuva historiallinen romaani
Elisabeth George Speare: Rastaslammen noita
Celia Rees: Noitalapsi -Kaksi viimeksimainittua sijoittuvat Amerikkaan, puritaanisiin siirtokuntiin 1600-1700-luvuilla
Kaikissa yllämainituissa romaaneissa esiintyy oikeita historian henkilöitä ja/tai...
Kyseessä on hollantilaisen Hendrik Groenin Viimeiset villitykset : Hendrik Groenin (83 ¼ v.) salainen päiväkirja (Pogingen iets van het leven te maken, suom. Sanna Van Leeuwen, 2017)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3534151?sid=4112137193
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa on yksi lainattava kappale. Voitte kaukolainata sen tekemällä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Kirjaa voi ostaa Kirkisten sukuseuran sihteeriltä.
Helsingin Sanomien hs.fi/aikakone antoi nyt vastauksen kysymykseen: https://nakoislehti.hs.fi/f6fe3022-c582-4e80-8bdc-3006a4d030fc/4?q=
Helsingin Sanomien nro 278 1927 sivu 5 kertoo Toimi Helmisen surman jokseenkin yhtäpitävästi sukutarinan kanssa. (Kysyjän itsensä myöhemmin lähettämä tieto).
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. V.1920 jälkeistä aineistoa ja tekijänoikeuden alaista aineistoa voi käyttää vapaakappalekirjastoissa, kuten esim. Kansalliskirjastossa.
Tässä aihetta eri tavoin käsittelevää kaunokirjallisuutta:
Boyne, John: Leijuva poika
Dazai, Osamu: Ei enää ihminen
Heikkilä, Akseli: Veteen syntyneet
Hirvonen, Elina: Kun aika loppuu
Lessing, Doris: Viides lapsi
Louis, Édouard: Ei enää Eddy
Murphy, Julie: Dumblin
Oates, Joyce Carol: Elämäni rottana
Russo, Meredith: Tyttösi sun
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Spungen, Nancy: Nancy
Tietokirjoja:
Isyyden kielletyt tunteet (Väestöliitto, 2010)
Äidin kielletyt tunteet (Väestöliitto, 2008)
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Попрыгунья (Poprygun’ja, 1892). Novellista on useita suomennoksia. Suomennoksissa novelli on saanut nimekseen sekä Huimapää että Hepsakka.
Kirjallisuuden tutkijoiden mukaan Tšehov sai aiheen novelliin hyvän ystävänsä Isaak Levitanin suhteesta Sofia Kuvshinnikovaan – tosin kirjailija itse kiisti tämän.
Reino Silvannon suomennos Huimapää vuodelta 1911 sisältyy teokseen Venäläistä rakkautta.
Matti Lehmosen suomennos, joka niin ikään on nimeltään Huimapää, on luettavissa teoksesta Anton Tšehov: Valittuja kertomuksia ja novelleja. 2 (1945)
V. Levänen suomensi novellin nimeksi Hepsakka ja se sisältyy teokseen Anton Tšehov: Kertomuksia (1953).
Reino Silvannon ja Erkki Valkeilan...
Valitettavasti varmaa vastausta en pysty antamaan kysymästäsi kirjasta. Ehdottaisin seuraavia teoksia: Busquets, Carlos: Pieni sininen kani (1994) , West, Michael: Sininen karhu (1991) tai Leppänen, Anja: Nalle sininen. Mikäli näistä mikään ei ole oikea, voit kokeilla hakea kirjaa sinisen kannen perusteella Kirjasammon kansikuvahausta.
Bis on latinaa ja tarkoittaa "kahdesti" tai "toisen kerran". Neuvostoliitossa tätä käytettiin kuvaamaan lentokonetyypin "toista" tai huomattavasti paranneltua versiota. MiG-21:n kohdalla se tarkoitti jälkimmäistä. Bis oli MiG-21:n "äärimmäinen" versio.
Käytäntö oli peräisin Ranskasta, oletettavasti koska Venäjän lentokalusto oli suurimmaksi osaksi hankittu sieltä, ja sitä käytettiin jo I-2-hävittäjän uudelleen suunnitellusta toisesta versiosta vuonna 1928.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/bis#Latin
https://forum.dcs.world/topic/279230-bis/
http://www.airvectors.net/avmig21_1.html
https://www.fighterpilotpodcast.com/musing/aircraft-nomenclature-part-1…
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%98-2
Kirjaston käytössä oleva MOT Kielipalvelu antaa sanalle munkkipossu käännöksen square-shaped doughnut (Am donut) filled with jamIltasanomat / Menaiset kertoo lörtsyn osalta seuraavaa: ”Tätä perinteistä savonlinnalaista herkkua ei juuri Suomen ulkopuolella tarjoilla, joten ei siis ole ihme, että muissa kielissä tätä ruokalajia kuvaava sana loistaa poissaolollaan. Jonkinlainen korvaava, joskin ontuva sana lörtsylle voisi olla ”sloppy meat pie”. Lörtsy kuuluukin niihin sanoihin, jotka vain kyseiseen tuotteeseen tutustunut voi ymmärtää.”https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009220390.htmlMot Kielipalvelu antaa termille litteä lihapiirakka käännöksen flat meat pie.
Memristori eli muistivastus yhdistää muistin ja vastuksen toiminnot yhteen komponenttiin. Se muistaa aiemman jännitteensä. Tämän ansiosta siitä voi olla suurta hyötyä tietotekniikassa. Siitä voitaisiin rakentaa käyttömuisti, joka toimii yhtä nopeasti kuin RAM mutta joka säilyttää tietonsa, kun virta katkaistaan. Tietokoneen käynnistysaika saattaisi myös pienentyä silmänräpäykseen.
Memristori vaatisi vähemmän virtaa toimiakseen ja pystyisi tallentamaan enemmän tietoa kuin samankokoinen perinteinen muistipiiri. Se myös kestäisi erittäin hyvin säteilyä. Memristorit nähdään myös hyödyllisinä keinotekoisten neuroverkkojen rakentamisessa, koska niiden toimintaperiaate muistuttaa aivojen synapsien toimintaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Erinomaisen havainnolliseen esitykseen maailmankaikkeuden koosta voi tutustua Heikki Ojan kirjassa Universumi (Ursa, 2017).
Oja hahmottelee universumin suhteelliset etäisyydet kulkemalla sen läpi neljällä askeleella, joista kolme ensimmäistä on aina 10 000 kertaa niin pitkä kuin edellinen ja neljäs tuhat kertaa niin pitkä kuin edeltävä askel. Perusmitaksi on otettu Maan ja Auringon välimatka eli yksi tähtitieteellinen yksikkö (astronomical unit, lyhennettynä au). Kaikki planeettakunnan ilmiöt tapahtuvat 10 000 au:n sisällä. Seuraava askel, tähtiavaruuden ilmiöt, on 10 000 kertaa pitempi kuin planeettakunta-askel. 10 000 x 10 000 eli 10 0002 au on etäisyys, jonka sisällä ovat lähes kaikki taivaalla näkyvät tähdet. Kolmas askel, galaksien...
