Aake Kalliala ja Mari Vainio ovat esiintyneet Elonet-tietojen mukaan vain kahdessa pitkässä elokuvassa yhtäaikaa: "Vääpeli Körmy - Taisteluni" (1994) sekä "Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava" (1997). Vainio esitti kummassakin elokuvassa upseeria, siinä missä Kallialan roolit olivat erilaiset (ruotsalainen sotilas sekä pultsari). Kuvatun kaltaista kohtausta ei näistä elokuvista löydy.
Kyseessä voisi kuvauksen perusteella olla myös esimerkiksi tv-sketsisarjan osa. Kalliala ja Vainio vierailivat vuosina 1995-1996 esitetyssä "Herkku & Partanen"-sarjassa, mutta ainakin IMDb-tietojen mukaan eri jaksoissa.
Aake Kalliala Elonetissä ja IMDb:ssä.
Mari Vainio Elonetissä ja IMDb:ssä.
Kenties joku lukijoistamme tunnistaa tämän kohtauksen?
Etsimänne lorut löytyvät Aale Tynnin toimittamasta Satuaapisesta, jonka ensimmäinen painos on ilmestynyt 1955:
TEOS Satuaapinen / toim. Aale Tynni ; kuv. Maija Karma
PAINOS 8. p. - 9. p. 1988. - 10. p. 1989. - 11. p. 1992. - 15. p. 1996
JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1985
ULKOASU 61, [5] s. : kuv. ; 21 cm
STAND NRO 951-0-04159-9 (sid.)
Vaikka Tampere on taustalla kaikissa Rauha S. Virtasen teoksissa, aivan suoraan hän ei kuvaile tamperelaisia paikkoja. "Alussa ajattelin, ettei Tampereesta voi puhua liian selvästi, vaikka niinhän moni tekikin. Siten kirjoitin vain hämärästi tamperelaisia paikkoja ja asioita kirjoihini, ja sellainen tyyli jäi minulle päälle", kirjailija kuvailee Karoliina Kantolan vuonna 2010 tekemässä haastattelussa.
Selja-kirjat kahta viimeistä lukuun ottamatta on kirjoitettu Tampereen Kalkussa, ja Kalkun maisema näkyy Selja-sarjassa taustalla koko ajan. Seljan perheen talo Leppäkertunkujalta oli Rauhan kotimaisema omenapuineen ja puroineen.
Kun Kalkun koti alkoi käydä Virtasille pieneksi, perhe muutti vanhaan Hurman kouluun Aitolahteen. Viimeisten Selja...
Asiakkaan nimi Helmet-järjestelmään voidaan muuttaa vain kirjastossa. Tällöin asiakkaan pitää todistaa henkilöllisyytensä henkilötodistuksella, jossa uusi nimi näkyy.
Kirjallisuuspalvelu Kirjasammosta löytyy eurajokelaisen Marja Hiltusen romaanituotanto. Listasi on kirjojen osalta osittain oikea.Mansikkamäen Elina (2012)Koivikon Agatha (2014)Juuselan Maija (2015)Vainio-Tanin Agatha (2016)Vainio-Tanin Elsa (2018)Kristiina Vehnätukka (2022)Kirjasampo Marja Hiltunen Koivikon Agathan äänikirjan osa 4 on Paluu Eurajoelle ja osa 6 Muutoksen vuosi.
Satu nimeltä Kaurapuurojättiläinen on Annikki Setälän käsialaa ja löytyy esimerkiksi teoksista Rudolf Koivun lukukirja (Otava 1977) ja Meidän lasten lukukirja (Aukusti Salo, 1957).
Näytelmä on ilmestynyt painettuna Otavan kustantamana 1921. Siitä löytyvät kaikkien laulujen sanat, jos siis pelkät sanat riittävät etkä tarvitse niihin nuotteja.
Näytelmää on yksi kappale käsikirjastossa Helmet-kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Sitä ei lainata kotiin, mutta näytelmää voi käydä lukemassa ja skannaamassa tai kopioimassa Pasilan kirjastossa. Teoksen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1512109~S9*fin.
Kirja on aivan uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Voit tehdä siitä varauksen heti, kun kirjan luettelointi- ja sijaintitiedot viedään tietokantaan. Eli kirja on varattavissa pikapuoliin.
Vanhojen Singer-ompelukoneiden keräilijöiden seuran International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuilla on tietokanta, josta voi etsiä ompelukoneen valmistusvuoden. Tämän tietokannan mukaan ompelukone F385350 on tehty tammikuussa 1910.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html#google_vignette
Wivi Lönnin syntymästä on piakkoin 150v. Hän syntyi 20.5.1872 Tampereella. Tällaiset tasavuodet (syntymästä/kuolemasta) innoittavat usein tietokirjojen kirjoittajia koostamaan elämäkertoja jne.
Wivi Lönn oli aikansa harvinainen poikkeus; naispuolinen arkkitehti ja Suomen ensimmäisen oman toimiston perustanut naisarkkitehti. Opiskellessaan Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla 1892 hän oli vasta toinen naispuolinen opiskelija. Wivi oli ilmeisen lahjakas ja parhaiten menestynyt opiskelija ja tästä syystä hänen pääopettajansa, arkkitehti Georg Schreck suositteli siirtymistä Helsinkiin Polyteknilliseen opistoon ylimääräiseksi oppilaaksi. Wivi valmistui arkkitehdiksi 1896, viidentenä naisena Suomessa.
Wivi Lönn menestyi myös...
Linkki maailman runouteen-käännöstietokantaa ollaan siirtämässä Kirjasampoon. Työ vie aikaa, eikä meillä täällä Lahden kaupunginkirjastossakaan ole tietoa valmistumisen aikataulusta. Runot tulevat aikanaan osaksi Kirjasampoa. Olemme lisänneet uusia käännösrunoja Kirjasampoon jo nyt kirjallisuusaikakauslehdistä (Parnasso, Tuli & Savu jne). Antologioiden käsittelyyn resurssimme eivät enää riitä. Kirjasammon Haku-laatikkoon voi kirjoittaa tekijän nimen tai sanoja runon nimestä tai alkusanoista. Esimerkiksi runon nimi: Dupleksi tai runoilija: Fulton, Alice tai runon alkusäkeet: Korkealle pyrki henkeni
Ilmaisia tietokoneohjelmia, jotka soveltuvat valokuvien ja videoiden muokkaamiseen, on nykyään tarjolla paljon. Suomenkielisiä kuvankäsittelyohjelmia löytyy esimerkiksi hakemalla sanoilla "ilmainen kuvankäsittelyohjelma" ja englanninkielisiä hakusanoilla "free photo editing software". Joiltakin sivustoilta löytyy vertailuja, joissa selitetään tarkemmin, mitä eroja ohjelmien välillä on.
Videoiden muokkaamiseen tai lyhyeiden elokuvien tekemiseen tarkoitettuja ohjelmia löytyy, kun hakee sanoilla "free video editing software".
Ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia on listattu täällä:
https://www.techradar.com/news/the-best-free-photo-editor
https://www.digitaltrends.com/computing/best-free-photo-editing-softwar…
Ilmaisia videoiden...
Suomen Sukututkimusseurasta https://www.genealogia.fi/ voisi saada tietoa alaan erikoistuneista puhtaaksikirjoittajista.
Seuran sivuilta löytyy myös luettelo ammattisukututkijoista ja vanhojen käsialojen kääntäjistä https://www.genealogia.fi/ammattisukututkijat.
Kaikki kirjat ovat nuorten fantasia- tai scifikirjoja, ja saattavat olla turhan jännittäviä herkälle 13-vuotiaalle. Lasten- ja nuortenkirjoja hyvin tunteva kollega ehdotti niiden tilalle näitä:
- Eoin Colfer, Artemis Fowl -sarja
- D. D. Everest, Archie Greene -sarja
- Brian Jacques, Seikkailusarja
- Philip Pullman, fantasiakirjat
- Christopher Paolini, fantasiakirjat
- Rick Riordan, fantasiakirjat
- Timo Parvela, Sammon vartijat -sarja
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
Antti Hyry syntyi 20.10.1931 Kuivaniemellä ja valmistunut diplomi-insinööriksi 1958. Hän jätti kuitenkin tekniikan heti, ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja samana vuonna ilmestyi hänen esikoisteoksensa novellikokoelma Maantieltä hän lähti.
Antti Hyryn teosten keskeisenä aihepiirinä ovat lapsuus ja pohjoissuomalainen maaseutu ihmisineen. Proosatuotantonsa lisäksi Hyry on kirjoittanut myös kuunnelmia. Hyryn teoksia on käännetty ruotsin, saksan ja viron kielelle. Antti Hyry on saanut kirjallisuuden valtionpalkinnon vuosina 1963, 1966, 1969, 1975, 1987 sekä mm. Aleksis Kivi -palkinnon vuonna 1978 ja Kirkon kirjallisuuspalkinnon vuonna 1980.
Teokset
Romaanit ja novellit
Maantieltä hän lähti, 1958, novelleja
Kevättä ja syksyä, 1958, romaani...
Yle Arkiston Fono-tietokannan ja Finna-hakupalvelun mukaan kappaleita ei ole suomennettu. Civilla D. Martinin sanoituksista on suomennettu yksi: Ken muistaa varpusenkin (His eye is on the sparrow), ja H. W. Bakerin sanoituksia ei ole suomennettu lainkaan.
http://www.fono.fi/default.aspx
https://www.finna.fi/
Valitettavasti runon alkuperää ja tekijää ei ole löytynyt lukuisten tietokantahakujen ja kyselyidenkään jälkeen. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vanhin myllyn pelilauta on löydetty egyptiläisen temppelin kattolaatoista. Arvioidaan, että se kaiverrettiin laattoihin noin 1400 vuotta ennen ajanlaskun alkua.Lähteet:Kotilainen, Jukka. "Hakumenetelmien vertailua myllypelissä". Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022."Nine men's morris"
