Hakujen tekeminen perustuu kirjan suojaukseen ja tuotantoteknologiaan. Kaikissa e-lukulaitteissa on haku-toiminto, mutta itse kirjatiedosto voi olla tehty niin, että haku ei toimi.
Tietoja kuolleista on kerätty Suomessa ensinnä kirkonkirjoihin. Osa kirkonkirjoista on tuhoutunut, mutta esim. HisKi-tietokannan haudatuista voi hakea tietoa eri seurakunnista. Alle 100 vuotta vanhoja kirkonkirjoja sieltä ei löydy, sillä Evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen suosituksen mukaan tutkijoita ei pitäisi päästää tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Tietojen saaminen alle 100 vuotta vanhoista kirjoista vaatii virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta.
Kuolleiden luetteloita vuodesta 1936 alkaen on laadittu Tilastollisessa päätoimistossa. Kansallisarkistosta löytyvät vanhimmat julkisina aineistoina: Vuodet 1936-1965 ja vuodet 1966-1980. Jälkimmäinen on käyttörajoitettu, vuoden 1971...
Hei!
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteessä ( http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja… )kerrotaan näin:
"Velkasaldon enimmäismäärä
Lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
"
Jo 1200-luvulta lähtien on tiedostettu että ihmisen näköä voidaan parantaa linssien avulla ja sekä Venetsiassa ja Kiinassa kehiteltiin silmälaseja näihin aikoihin. Varhaisissa laseissa oli vikana niiden epätarkkuus. Englantilainen fyysikko Sir John Herschel ehdotti piilolinssien käyttöä jo v. 1827, mutta ensimmäiset piilolasit valmistettiin vasta 1887. Piilolasien valmistusta selvitetään teoksessa "Tiedä ja hämmästy" (lk. 60.4). Keksintöjen kirjat ja eri tietosanakirjat valaisevat silmälasien kehitystä. Esim. Otavan suuri ensyklopedia antaa lyhyen katsauksen silmälasien historiaan kautta aikojen sekä piilolasien kehitykseen 1900-luvulla. Tässä artikkelissa on myös havainnollinen kuva silmälasien ulkonäöllisistä trendeistä 1800-luvulta 1980...
Moni mainostili käyttää twiittausbotteja, jotka lähettävät twiittejä automaattisesti.
Japanin Mcdonalds twittertili näyttää olevan tällä hetkellä johdossa. Twiittejä on yli 11 miljoonaa eli twiittejä sirkutellaan eetteriin melkein 3000 per päivä.
http://friendorfollow.com/twitter/most-tweets/
Kyseessä saattaisi olla Inga Maggan nyrkkeilymaailmaan sijoittuva Varjonyrkkeilijä (Like, 2020).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7032834
Antiikin Kreikan ja Rooman aikaisesta ruokakulttuurista löytyy ainakin pari teosta:
1. Saara Lilja: Antiikkia ja myyttejä, WSOY 1990.
2. Apicius: Roomalainen keittokirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002.
Antiikin olympialaisia ja urheilua käsitteleviä teoksia:
1. Pulkkinen: Hellenien voimistelu ja urheilu. Kansa 1907.
2. Eljanko: Olympiakisat : kansojen juhla. Sanatar 1939.
3. Koski: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille. Atena 2004.
Kosken Antiikin urheilu teoksessa on myös asiaa urheilijoiden ravinnosta, eli se varmaan ainakin olisi katsomisen arvoinen.
Nämä kaikki teokset ovat saatavissa Jyväskylän pääkirjastolta, ja ne voi lainata tekemällä varauksen verkkokirjaston kautta näin koronarajoitusten...
Löysin esitelmän, jossa mainitaan runo Tyyne Saastamoisen tekemäksi. https://www.coccyxmed.fi/esitelmat-conferences/lahti-et-tyyne-saastamoinen/
Päivät putoavat kuin siemenet maahan, kasvaa puu,
jonka varjossa on hyvä olla, jos muistan olla onnellinen.
(Ehkä tämä on vain syksyä 1972)
Piki kirjaston hakutulos
Suomen kirjastojen tilannetta Eteläpohjalaiset juuret - lehden saatavuuden suhteen voit tarkastella Frank - monihaun avulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Nimeke-kohtaan laitetaan lehden nimi, tässä tapauksessa Eteläpohjalaiset juuret. Hakua kannattaa rajata valitsemalla aineistolajiksi lehdet. Tämän haun mukaan Eteläpohjalaiset juuret - lehteä löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastosta ja Seinäjoen alueen Eepos-kirjastoista.
Mikäli tarvitsee tarkempaa tietoa itse lehdestä, sitä löytyy Eteläpohjalaiset juuret-yhdistyksen kotisivuilta. Ne löytyvät internet-osoitteesta
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/etusivu.html
Sivut kertovat lehdestä seuraavasti: "Eteläpohjalaiset Juuret -aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa....
Kannattaa kääntyä ylioppilastutkintolautakunnan puoleen. Sen sivuilla osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tutkimusluvat kerrotaan, että heidän arkistossaan on aineistoja vuodesta 1970 alkaen. Koesuorituksia tosin kerrotaan varastoitavan vain pieni satunnaisotos, mutta asiaa voi toki kysyä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.ylioppilastutkinto.fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokunta.
Mainitsemaasi elämäkertaa ei löydy suomeksi, mutta Queen-yhtyeestä löytyy suomeksi tietoja ainakin seuraavista teoksista, joita on saatavissa tai varattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa:
Akkanen, Riku-Matti Queen : yhtyeen julkisuuskuvan muodostuminen angloamerikkalaisessa rocklehdistössä vuosina 1973-1992
Julktiedot Tampere : Pop-lehti, 2005 Kirjoittaja on tutkinut brittiläisen Queen-yhtyeen vaiheita rock-lehdistön kirjoittelun valossa. Liitteenä on melko perusteellinen diskografia.
Tekijä Porkka, Reijo (kuv.)
Teos Korkealta ja kovaa : rokkikuvia 70-luvulta / Reijo Porkka ; tekstit: Tommi Liuhala
Julktiedot Helsinki : Tammi, 2007 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)
Huomautus Reijo Porkan mustavalkoisten valokuvien varaan rakennettu...
Kyseessä oleva sitaatti on Ingebor Bachmannin novellista Kolmaskymmenes vuosi (Das Dreissigste Jahr). Kyllikki Villa on suomentanut lauseen näin: "Kuka minä olen sitten, kun kultainen syysykuu tulee [ja karistan pois itsestäni kaiken sen miksi minut on tehty?]".
Novelli sisältyy Ingebor Bachmannin novellien kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (WSOY, 1961).
Alla olevasta linkistä voit lukea novellin englanninnoksen.
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.149197/2015.149197.The-Thirtieth-Year_djvu.txt
Kirjastoissa työskentelee sekä korkeakoulututkinnon että opistoasteen tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa. Kirjastonhoitajalta vaaditaan korkeakoulututkinto. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena ainakin Oulun ja Tampereen yliopistoissa. Myös ammattikorkeakoulusta (Oulu ja Seinäjoki) voi nykyisin valmistua kirjastonhoitajaksi.
Tietoa aiheesta on koottu Kirjastot.fi-portaalin Kirjastoala-kanavalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Kirjaston kalustamisessa pyritään toki viihtyisyyteen, haluamme kirjaston olevan kiinnostava paikka, jossa asiakkaiden on miellyttävä opiskella, tutustua kokoelmiin ja viettää vapaa-aikaa. Siksi kirjastoista puhutaan monesti kuntalaisten olohuoneena. Samalla tavoittelemme kuitenkin ajatonta, käyttöä kestävää ja laadukasta yleisilmettä, kalustuksen kun tulee kestää asiakkaidemme vilkasta käyttöä useiden, jopa kymmenien vuosien ajan. Myös liikkumisen esteettömyysvaatimukset vaikuttavat kirjaston kalustamiseen.
Hei,
Voisiko kyseessä olla Camilla Läckbergin teokset Kultahäkki (2019) ja Hopeasiivet (2020)? Trilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6916549
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7083506
Arvo riippu täysin kunnosta. Hintoja voi etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2005" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Hintaesimerkkejä voi löytää myös www.huuto.net "osastokohtainen haku". Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten.
SuperNaru näyttää olevan ruotsalainen keksintö, mutta varmasti kopioimisen arvoinen. SuperSnöret
Asiaa kannattaa ehdottaa Suomen syöpäjärjestöille. tiedotus@cancer.fi
