On olemassa paljon veneilijöille tarkoitettuja solmukirjoja, joissa myös esitellään köysien käsittelyn eri tekniikoita, kuten pujosten, rihmosten ja sidosten tekemistä, esim. teoksissa Snyder: Veneilijän solmukirja (1995), Pawson: Solmut (1999) ja Budworth: Kaiken maailman solmut (1998).
Köydenpunomisen historiasta Turussa on pitkä artikkeli Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa VIII (1944) sekä yleisemmin aiheesta esim. Olle Wahlbeckin teoksessa "Rep och repslageri under olika tidsåldrar" (1991).
Itse köydenpunonnan teollisesta tekniikasta on vaikea löytää tarkempaa kuvausta, mutta "Suuri taitokirja" (1965) selvittää asian lyhyesti kuvin ja sanoin.
Maailman väestönkasvu on jo nyt käytännössä kokonaan Saharan eteläpuolisen Afrikan varassa, melkein kaikkialla muualla väestönkasvu on joko negatiivinen eli väestö vähenee tai juuri ja juuri väestömäärän ennallaan pitävä. (Katso tarkemmat luvut https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6nkasvu)
Globaali syntyvyyden puolittuminen johtaisi 20 vuodessa väestön kokonaismäärän nopeaan vähentymiseen. Afrikassa tuloksena olisi ehkä väestönkasvun tyrehtyminen.
Tällainen nopea syntyvyyden romahdus vaikeuttaisi useimpien maiden väestörakennetta eli tuottaisivat valtavan huollettavien vanhusten joukon ja pienen lasten ja nuorten määrän. Se olisi vähintään yhtä suuri ongelma kuin resurssien riittävyys.
Heikki Poroila
Osa Knalli ja sateenvarjo -jaksoista on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Kyseisen Radioteatterin esityksen jaksoja voi lainata myös CD-levyinä kirjastoista. Niitä löytyy myös erilaisista verkkokaupoista, suoratoistopalveluista sekä Ylen Tallennemyynnistä.
Risto Suikkarin lisensiaatintyössä 2007 ,PALOTURVALLISUUS JA KAUPUNKIPALOT SUOMEN PUUKAUPUNGEISSA – HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN,
on sivulta 78 lähtien hyvin kattava luettelo Suomen kaupunkipaloista 1300-luvulta alkaen. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286995.pdf
Sivulla 41 hän kertoo palojen leviämisestä ja ainakin esimerkkeinä olevat Turku ja Viipuri ovat palaneet useita kertoja. Listassakin Turku näyttäisi palaneen useimmin.
Eri urheilutapahtumien kisaorganisaatiot ilmoittavat yleensä hyvissä ajoin esim. vapaaehtoisten työntekijöiden tarpeestaan. Kisojen järjestäjien nettisivuilla on monesti tietoja tehtävistä ja ilmoittautumismahdollisuus vapaaehtoistyöntekijäksi. Kannattaa siis seurata ajoissa kisajärjestäjien nettisivuja tai ottaa itse yhteyttä tapahtuman järjestäjään. Korkeimman tason kuten MM- ja EM-kisojen vapaaehtoistyöntekijöiden määrä saattaa nousta sadoista tuhansiin. Koripallon EM-kisojen Helsingin lohkoon 2017 haettin noin 300 vapaaehtoista, Yleisurheilun EM-kisoissa Helsingissä 2012 oli töissä n. 2000 vapaaehtoista ja hiihdon MM-kisoissa Lahdessa 2017 n. 2500.
Ilmeisesti laki ei määrää mitään videopelien sisällöstä sinänsä, vaan ainoastaan siitä, minkä ikäiset ihmiset saavat pelata niitä. Mitään sellaista tietoa ei löytynyt, että jokin videopeli olisi tällä hetkellä kielletty Suomessa väkivaltaisuutensa takia.Ks. Kuvaohjelmalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710
Parapähkinä on oma pähkinälajikkeensa. Sen tieteellinen nimi on Bertholletia excelsa, englanniksi Brazil nut. Lisätietoja pähkinästä saa internetin kautta esim. valitsemalla MetaCrawler- hakupalvelun (www.metacrawler.com) hakemalla sanalla Bertholletia. Tuloksena ainakin sivu http://rain-tree.com/brazilnu.htm
Ikaalisten joulu -lehdessä on vuonna 1996 julkaistu Mirja Raeksen kokoama lista Ikaalisten seurojen- ja työväentaloista.
Ennen vuotta 1917 rakennettuja työväentaloja:
Kilvakkalan Tempaus (1910)
Kilvakkalan Työväentalo (ennen 1910)
Kirkonkylän Nuorten Pirtti (1907-1918)
Luhalahden Luhalinna (1908)
Riitialan Nouseva Voima (n. 1913)
Riitialan työväentalo (1906)
Vatulan Työväentalo (n. 1910)
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Yle Areenasta löytyy Rölli-sarjan jakso 38: Rölli ja kevätlaulu. Jaksossa esiintyy rölli nimeltään Iso Rölli. Roolitustietojen mukaan Isoa Rölliä näyttelee Jussi Lampi. Jakson loppupuolella hän laulaa: ”Suuri rölli olen minä hirmuinen.”. Iso Rölli ja suuri rölli siis viittaavat ainakin tässä tapauksessa samaan hahmoon.
Kuulostaa tosiaan siltä että laulut on tallennettu kansanperinteen keruun yhteydessä. Kyselin asiasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta, jonka äänitekokoelmiin kuuluu myös runolaulun ja muun kansanmusiikin nauhoitteita. Arkistotutkija Helga Tahvanainen tutki kokoelman luettelointitietoja ja totesi, ettei Hugo Repo löydy SKS:n äänitteistä.
Muita mahdollisia paikkoja Helsingissä ovat ainakin Yle, Kotus ja yliopisto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nauhoitearkiston haulla en löytänyt Hugo Repoa. Yleisradion nauhoituksia ei Tahvanaisen mukaan ole tallennettu kattavasti, vaan nauhoja on käytetty uudelleen. Sieltäkin kannattaa silti kysyä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon...
Tilanteen varalta on olemassa SETI:n laatima julkilausuma tai protokolla, joka löytyy täältä:https://www.seti.org/protocols-eti-signal-detection
Asiaa on pohdittu Ylen verkkosivuilla olevassa artikkelissa, johon kannattaa käydä tutustumassa:https://yle.fi/uutiset/3-10603255
Artikkelissa kerrotaan, että "SETI:n mukaan kuka tahansa ei siis saisi vastata itsensä tai edes valtionsa puolesta, vaan vastaus pitäisi lähettää koko ihmiskunnan puolesta, ja sen tulisi tehdä kansainvälinen ryhmä." Uhkaavissa tilanteissa asiaa käsiteltäisiin ensin YK:n turvallisuusneuvostossa.
Pisimmän koskaan tehdyn taksimatkan määrittämistä hankaloittaa jossakin määrin se, että kirjatut "viralliset" ennätykset ovat enemmänkin taksilla tehtyjä matkoja kuin todellisia taksimatkoja ja näiden matkojen "hinnat" pelkkiä taksamittarin lukemia.
Tämänhetkiset Guinnessin ennätyksenhaltijat ovat britit Paul Archer, Leigh Purnell ja Johno Ellison, jotka lähtivät helmikuussa 2011 15 kuukautta kestäneelle maailmanympärimatkalle vuokraamallaan taksiautolla. Pituutta matkalle tuli 43 319,5 mailia (lähes 70 000 kilometriä) ja taksamittarin mukaiseksi hinnaksi 79 006,80 puntaa (109 954 dollaria). Edellinen ennätys oli vuodelta 1994, Jeremy Levinen, Mark Aylettin ja Carlos Arresen 21 691 mailin ja noin 40 000 punnan (64 645 dollarin) matka...
Kyseisellä sarjanumerolla oleva Singer on valmistettu heinä-joulukuussa vuonna 1909.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
Jonkin verran kirjaa on lainattu HelMet-kirjastoista, mutta ei se mikään kovin suosittu ole. Vuoden 1945 painoksen 9 kappaletta on lainattu kirjaston järjestelmän mukaan parin vuoden aikana 6 kertaa. Uudempaa vuonna 1994 ilmestynyttä painosta puolestaan on HelMet-kirjastoissa 21 kappaletta, ja niitä on lainattu parin vuoden aikana yhteensä 51 kertaa. Teos on ilmestynyt myös ”Kootut kertomukset” -sarjassa, jonka painoksia HelMet-kirjastoissa on 32 lainattavaa kappaletta ja niissä lainoja 73.
Kaikkiaan kirjaa on siis 62 lainattavaa kappaletta, joille on kertynyt parin vuoden aikana lainakertoja 130. Se tekee noin 2,1 lainakertaa kirjaa kohti eli hiukan päälle yhden lainakerran vuodessa. Tosin tällä vastaushetkellä kirjaa näytti olevan HelMet...
Etsitty kirja voisi olla unkarilaisen Ferenc Karinthyn Epepe (Librum, 1982). Se on kertomus professori Budaista, joka on matkalla Budapestistä Helsinkiin ottaakseen osaa kansainväliseen kongressiin. Erehdyksessä hän nousee väärään koneeseen ja joutuu maahan, jossa kukaan ei ymmärrä häntä eikä professorikaan tunne sen enempää maata kuin sen kieltä. Aluksi vähäiseltä näyttänyt erehdys muodostuu pulmalliseksi: rahat loppuvat, mikään johtolanka ei paljasta outoa ympäristöä eikä professorilla ole mahdollisuutta matkustaa kotiin.
Kirja päättyy siihen, kun professori Budai lähtee seuraamaan lammesta virtaavaa vettä pienen laskuojan reunaa pitkin: "Hitaasti virtaava, matala ja kapea oli tämäkin vesi, kahdella askelella sen poikki olisi voinut...
Ritva Ylösen kirjassa Kalle Päätalo: kirjailijan elämä (2017) kerrotaan, että Päätalon vanhemmat elivät ensimmäiset avioliittovuotensa enimmäkseen omilla tahoillaan töitä tehden (s. 22).
Kirjailijan veljen kuolemasta kirjassa kerrotaan vain, että veli kuoli vajaan kolmen kuukauden ikäisenä, ja että lapsikuolleisuus oli tuolloin syrjäseudulla tavallista. Kirjassa kerrotaan myös, että Kallelle jäi hämärän peittoon tämän hautapaikka, vaikka äiti olikin sen merkinnyt männyn kaarnaan tuikatulla hakaneulalla (s. 22).
Nykyisen Hautaustoimilain mukaan hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä hautarekisteriä, josta ilmenee mm. vainajan haudan sijainti. Hautaoikeuden haltija voi päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä ja muista muistomerkeistä...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista muistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole pätevyyttä antaa lääketieteellisiä ohjeita tai asiantuntemusta vaativia ravintosuosituksia. Ruokaviraston verkkosivuilla on ohjeistusta ja varoituksia itujen käsittelystä ja valmistamisesta:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/kasitte…
Hyötykasviyhdistyksen verkkosivut: https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/idatys-ja-versotus-2/
Marttojen verkkosivut, idätetyt palkokasvit: https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/palkokasvit/ida… Marttojenkin mukaan itujen ravinnoksi käyttämisessä pitää olla huolellinen.
Erityisesti papujen sisältämästä lektiinistä on Ruokavirasto varoitellut. Papujen valmistamisessa ruuaksi onkin noudatettava oikeita...
