Kysyin asiaa Paolinin kirjoja Suomessa kustantavalta Tammelta. Sieltä kerrottiin, että alustavan tiedon mukaan Perintö on tulossa suomeksi lokakuussa 2012.
Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.
Kirjassa "Kirjastostrategia : kirjastojen strateginen suunnittelu / toim. Vesa Niinikangas. 1992" käsitellään SWOT-analyysiä ainakin kahdessa artikkelissä. Artikkeleiden lähtökohta on nimenomaan miten analyysiä voidaan soveltaa kirjastoissa.
Helsingin keskustakirjasto Oodin työntekijöiltä ei ole asiasta varsinaisesti kysytty, mutta Oodista kerrottiin, että henkilökunta pitää Oodissa työskentelyä erityisen kiinnostavana mm. monipuolisten työtehtävien takia. Kaikki ovat mm. esitelleet kirjastoa erilaisille kansainvälisille ja kotimaisille ryhmille.
Agatha Christien lyhyt kertomus Huvila Satakieli (Philomel Cottage) on julkaistu suomeksi 1949 sarjassa Maailmankuuluja kauhukertomuksia. Samassa teoksessa on Chestertonin ja Fletcherin kertomukset. Käytettävissä olevien tietokantojen mukaan vaikuttaa siltä, että tätä kyseistä kirjaa ei löydy Suomen kirjastoista. Kertomus löytyy kuitenkin toisella nimellä, Satakielimaja, Christien kaksitoista kertomusta sisältävästä teoksesta Listerdalen arvoitus (The Listerdale Mystery). Kirjaa saa yleisistä kirjastoista kautta maan.
Englanniksi kertomus löytyy myös seuraavista koosteista: Witness for Prosecution ja Christie Classics. Lähteenä tiedonhaussa: Fennica (Suomen kansallisbibliografia), Manda (Suomen yleisten kirjastojen yhteisluettelo) ja...
Onnea tyttären syntymän johdosta!
Leevi-nimi on raamatullinen ja pohjautuu ilmeisesti heprean kielen sanaan lawa, joka tarkoittaa uskollista. Suomessa nimen yleisyys liittyy myös Lars Levi Laestadiukseen, lestadiolaisuuden ruotsalaiseen perustajaan. (Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Naispuolista vastinetta nimellä ei taida olla. Ääntämyksellisesti lähinnä olisivat ehkä Leea, Leena ja Leeni.
Kuntien kirjastoissa ei lainattavia kappaleita kysymistäsi kirjoista näytä olevan. Kukkivat kummut -kirja löytyy lainattavaksi Oulun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista, ja Kotikuusen juurella on Åbo Akademin kirjaston kokoelmissa. Voit saada kirjat kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
"Jehkimä" löytyy Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jehkimä&sms_id=SMS_00dd6ef5927a999eb8b0fb6c07041896), mutta sen tarjoama tieto ei paljonkaan valaise sanan käyttöä Tuntemattomassa sotilaassa. Toinen sen mieleen tuleva esiintymä kirjassa - kysymyksessä mainitun lisäksi - sisältyy 11. lukuun, Pirunkukkulan edustalla olevaan Syvärin-tukikohtaan sijoittuvaan jaksoon. Vanhala ohjeistaa ensimmäisen kerran yksin vartioon tulevaa Hauhiaa seuraavasti: "Sirpalesuojassa on jv:n poikien Ukko-Pekka, mutta älä ammuskele sillä jos se ei ole välttämätöntä. Jehkimä tekee sinusta pian sankarin. Kasva täällä ny hiljaisuudessa Suomen pelottavaks korpisoturiks."
Sillä perusteella, että Jehkimä on...
Wisløff-suvusta:
A)Johan Martin W. (30.12.1873-17.12.1944), Sisälähetysyhdistyksen johtaja, jolla pojat
1)Hans Edvard (Hansen) W. (10.5.1902-14.9.1969), Bodøn piispa (suomennetut teokset: Avoimen taivaan alla - Ei koskaan yksin - Hiljaisia hetkiä - Illan tullen - Jumalan hoivassa - Kirkkautta elämän arjessa - Kolme kultaista avainta - Lupausten tähtitaivas - Turvassa kaikesta huolimatta)
ja
2)(Nils) Fredrik W. (16.8.1904-17.9.1986), pastori ja hengellinen kirjailija (suomennetut teokset: Ansaitsematon armo - Antikristus - Ei minulta mitään puutu - Elonsuven kynnyksellä - Elämäntaide - Elävä toivo - Etelän elämää, idän ikävää - Hengen miekka - Herran helmassa - Hänen kanssaan Golgatalle - Hänen kanssaan joka päivä - Intia herää - Isä...
Kyseessä saattaisivat olla Gustav Sandgrenin kirjoittamat Janne-kissan seikkailut Janne-kissa, Janne-kissa maailmalla ja Janne-kissan joulu (Gummerus, 1967). Ensinmainittu ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1957 nimellä Viisaat viiksiniekat : Jaum-kissan ja hänen hauskan toverinsa seikkailuja.
"Kulkukissa Manne on nähnyt maailmaa. Hän sattuu tulemaan Janne-kissan taloon ja kertoo ihmeellisistä seikkailuistaan, auttaa Villikoiran nappaamisessa ja huiputtaa sekä kettua että vanhaa viisasta Karoliina-rottaa." (Janne-kissa)
"Janne-kissa, vanha Karoliina-rotta ja kulkukissa Manne lähtevät maailmalle. He tapaavat pahansisuisen koiran, innokkaan poliisin ja vaarallisen ilveksen, ja ellei Manne olisi ollut niin nokkela..." (Janne-kissa...
Veli Nurmisen teoksessa
Kallion kirkko. - Kirjaneliö, 1977
ei seinämaalauksista juurikaan löydy tietoa. Kirjasen lopussa on kuitenkin luettelo 'Kirkon rakentajista', jossa mainitaan koristemaalari Carl Slotten nimi. Carl Slotten (1878-1946) helsinkiläinen liike 'Carl Slotte Stuccattur & Måleriaffär' oli arkkitehti Lars Sonckin luottoyhteistyökumppani ja oli hieman varhemmin osallistunut myös Tampereen tuomiokirkon maalaus- ja koristelurakkaan. Tammisaarelaissyntyinen Slotte oli alkuaan työskennellyt Vuorion maalariliikkeessä. Myöhemmin hän oli täydentänyt taitojaan opiskelemalla Ruotsissa ja Italiassa ja oli koristetaiteen menetelmien johtava tuntija maassamme. Vuonna 1907 hän oli ilmoittanut hallitsevansa mm. seuraavat menetelmät:...
Ateneumin taidemuseon erikoistutkija vastaa asiaan näin:
"Pojat ovat mitä todennäköisimmin helsinkiläinen Werner Sivenius (takimmainen poika) ja pienempi poika on mahdollisesti hänen veljensä.
Useampikin tutkija on esittänyt että malleina olisivat tamperelaisveljekset Lauri ja Kalle Railio, perustuen Veljekset-nimisen maalauksen takana olevaan lappuun. (Veljekset-maalauksen pojat on todettu samoiksi kuin Haavoittunut enkeli -maalauksen kantajapojat.) Lapussa lukee, että (Veljekset)-teos on maalattu Tampereella, ja samat veljekset on kuvattu Tampereen Johanneksen kirkon koristelussa vuosina 1904-1906.
Taidehistorioitsija Marjatta Levannon mukaan maalauksessa eivät kuitenkaan ole Railon veljekset, sillä Veljekset-teos näkyy Simbergin...
Pablo Nerudan runo Tämänkin hämärän... alkaa sanoilla "Tämänkin hämärän olemme kadottaneet./Kukaan ei nähnyt meitä käsikkäin tänä iltana,/ sinisen yön tulviessa yli maan". Voisiko tämä olla kaivattu runo? Se löytyy Nerudan kokoelmasta Andien mainingit Pentti Saaritsan suomennoksena. Kustantaja on Tammi, vuosi 1972.
Etunimien alkuperää ja merkitystä käsitteleviä kirjoja on paljonkin: mm. Kustaa Vilkunan Etunimet, Eero Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Saksasta niitä ei ehkä kuitenkaan löydy.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Esko on vanha suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Eskil. Eskil-nimen muinainen merkitys on ollut 'jumalan kypärä'.
Nimien suosiosta löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
"Siina on joko vaihtoehtoinen kirjoitusasu nimestä Sina tai lyhentymä siina-päätteisistä nimistä, kuten Aleksiinasta, Fransiinasta ja Rosiinasta. Sen lähtökohtana on pidetty myös venäläistä nimeä Zinaida ja tästä saatua lyhentymää Zina. Viimeksi mainittu lähtökohta on Suomen ortodoksisessa kalenterissa, jossa Siina on Sinaidan rinnalla 11.10. Siinaa on käytetty myös ainakin Fransiskan ja Fransiinan lempinimenä." (Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007)
Zina on ollut myös Zenobioksen kutsumamuoto, mikä selittää sen, että Karjalan ortodokseilla Siina ja Sina ovat olleet myös miehennimiä. (Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY 2004)
Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 593 451 oppilasta vuonna 2000. Peruskouluja oli yhteensä 4 022. (http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tie_001.html, taulukko: http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tau_001.xls)
Lukioita oli 477 (määrässä ovat mukana perus- ja lukioasteen käsittävät lukiokoulutusta antavat koulut - varsinaisia lukioita oli varsinaisia lukioita oli 441). Oppilaita oli 130 032.
Lähteet: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2003 (Opetushallitus, 2003), Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 (Opetushallitus, 2010). Molemmat julkaisut ovat saatavilla internetissä: http://www.oph.fi/download/47916_Indikaattorit_2003.pdf, http://www.oph.fi/download/130716_Koulutuksen_maaralliset_indikaattorit…...
Etsimäsi kirjoittaja lienee Aapeli eli Simo Puupponen (1915-1967). Aapeli kirjoitti kaksi lastenkirjaa: Koko kaupungin Vinski (1954) sekä Vinski ja Vinsentti (1956).
Kirjojen pohjalta on tehty muun muassa kaksi tv-elokuvaa, joissa apteekkarin roolia näyttelee Tarmo Manni.
Lisätietoa Aapelista:
http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3
Koko kaupungin Vinski -elokuva IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0363748/combined
Vinski ja Vinsentti IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0364103/
Helmet-verkkokirjastosta löytyivät hakusanoilla ekologisuus, elämäntapa ja omavaraisuus mm. seuraavat teokset (lainaukset ovat kirjojen esittelyteksteistä):
Ekovuosi Manhattanilla / Colin Beavan (2010). ”Syyllisyydentunteinen Colin Beavan päätti vaimonsa ja pienen lapsensa kanssa elää vuoden ympäristölle mahdollisimman vähän rasittavaa elämää keskellä New Yorkia.”
Elämämme perusteista / Lasse Nordlund, Maria Dorff (2009). ”Kirjoituksessaan Lasse Nordlund havainnoi ja pohtii omavaraista elämää. Hän on asunut yli kymmenen vuotta rahatalouden ulkopuolella viljellen ja keräillen ravintonsa ja valmistaen itse vaatteensa alusta asti, kylvämällä pellavansiemenet ja rakentamalla rukin.”
Erakot : omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita /...
Iivo on lyhennys nimestä Iivari.Virossa Ivo / Iivo kuului 1960-luvun alussa suosituimpiin nimiin. Karjalaiset Iivot juontavat nimensä venäjän Ivanista (ja ovat näin ollen Länsi-Suomessa yleisten Jussien kaimoja; Ivan on nimittäin venäläinen muoto Johannes-nimestä). Iivo on tullut muotiin uudelleen 2000-luvun vaihteen tienoilla muiden vanhojen nimien myötä.
Lisää nimitietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4. uud. p. 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)