Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä ennen teloitustaan,...
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
Marilyn Kaye on on kirjoittanut Sisters Clubin http://www.sistersclub.net/sisters/index.jsp?c=page&id=814
nettisivujen mukaan 120 kirjaa, joista on suomennettu vain Replica-sarja.
Sisters clubin sivuilla on esitelty lyhyesti muutama uusin Replica-sarjan kirja.
Samantapaista tietoa löytyy myös WSOY:n sivuilta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=&id=320&lastname=Kaye&f…
Muilta nettisivuilta tietoa löytyy vain englanniksi.
Tänä syksynä ilmestyy Kirjastopalvelun kustantama kirja
Bengtsson, Niklas
Klooneja ja muukalaisia : ulkomaisia nuorten scifi-sarjoja
Siinä on suomenkielellä tietoa Marilyn Kayesta ja hänen kirjoistaan.
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta voi myös tarkistaa Marilyn Kayen kirjoittamat...
Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettiyksiköstä antoi tällaisen vastauksen:
Ensimmäisessä kuvassa on vaalea kääpä, mutta ilman näytettä sitä ei voi määrittää. Toisessa kuvassa (LautaSieniRuskeaP) on rivikääpä (Antrodia serialis), joka on luonnossa hyvin yleinen ja lahottaa kaatuneita kuusia. Se viihtyy myös lahoavissa laudoissa ja hirsissä. Usein se tekee kapean, yläpinnaltaan ruskean lakin kasvaessaan puun kyljessä tai esim. pölkyn päässä. Tässä lakkia ei ole koska on kasvanut laudan maata vasten olevalla pinnalla.
Laudat voi jättää lahoamaan. Niillä kasvavat käävät eivät tartu eläviin puihin, eivätkä kuivaan puuhun, esim. lauta- tai hirsiseinään. Maastoon jätettynä ne edistävät monimuotoisuutta ja palauttavat puun...
Jonkin verran Anni Swanin kirjoja on kirjastojen kokoelmissa myös äänikirjoina ja e-kirjoina eri puolilla Suomea. Suurin osa kirjoista on satuja, mutta joukossa on myös hänen nuortenkirjojaan. Alla linkki luetteloon, josta selviää myös minkä kirjaston kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FeBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FNonmusicalCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FSoundRecording%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=swan+anni&type0%5B%5D=Author
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat Pasilan kirjastolle eli silloiselle ...
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Laihian puhelinluetteloita tuolta ajalta, ei myöskään Laihian kirjastossa, tiedustelin asiaa sieltä. Kansallisarkiston Vaasan toimisteessä ei luetteloita myöskään ole. Sieltä kehotettiin tiedustelemaan kyseistä aineistoa Kansalliskirjastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot.Jos sieltäkään ei tietoa löydy, voisi kysyä suoraan puhelinyhtiöstä. Laihia on kuulunut aikoinaan Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiöön, joka on sulautettu Vaasaan ja siitä eteenpäin isompiin yhtiöihin.https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/etpohjmpuhelin.shtml
Kirjastot ottavat vaihtelevasti vastaan lahjoituksia. Uudet ja kysytyt kirjat voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin, mutta monista lahjoituskirjoista on riittävästi entisiä kappaleita kirjastojen kokoelmissa. Jos kirjastossa on kierrätyshylly, niin lahjoituskirjoja voi joutua sinne. Jos haluaa lahjoittaa kirjoja kirjaston käyttöön, niin kannattaa kysyä etukäteen kirjastosta jossa asioi, että onko niille tarvetta. Kirjastoissa oleviin kierrätyshyllyihin voi itse viedä kirjoja.
Helmi-naistenlehti näyttäisi olevan kirjan tarinaan keksitty. Finna-aineistohaku ei löydä Helmi-nimistä lehteä 1940-luvulta, eikä lähivuosikymmeniltäkään. Vuodesta 1991 on mielenterveysyhdistys Helmi ry julkaissut mielenterveysaiheisiin keskittyvää Helmi-lehteä.
https://www.finna.fi/
Kirjailija itse kertoo seuraavaa:
"Helmi ei ole todellinen lehti, mutta olen ottanut siihen elementtejä eri suomalaisista naistenlehdistä niin kuin Eevasta ja Hopeapeilistä. Naisilla oli iso rooli lehtien toimituskunnissa, ja niissä oli pidetty esillä työtä tekeviä, kaupunkilaisia naisia. Ei ole myöskään sattumaa että Helmi asettuu tarinassa Kotilieden vastakohdaksi, sillä Kotiliedellä oli iso rooli kotiäitikuvan ja -ihanteen rakentamisessa sodan jälkeen ja...
Ainakin seuraavissa mainitsemiesi historioitsijoiden kirjoissa/artikkeleissa käsitellään Suomen ja Venäjän suhteita monista eri näkökulmista:Ylikangas, H. (1998). Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa "...vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998", s. 449-461.Ylikangas, H. (1999). Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY.Ylikangas, H. (2001). Tulkintani talvisodasta. WSOY.Ylikangas, H. (2007). Suomen historian solmukohdat. WSOY.Vihavainen, T., Kalleinen, K., Ketola, K., Flink, T., Engman, M., Leinonen, M., . . . Suomela, J. (2004). Venäjän kahdet kasvot: Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä. Edita. (Teoksessa...
Haga (Haaga) on ruotsinkielinen nimi, kyseisen kylän nimi suomeksi on Hakoinen. Hakoisten kylästä kerrotaan mm. teoksessa Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia (1976). Teoksessa mainitaan myös Kokkilan tila ja sen omistajat vuodesta 1602 alkaen. Kokkilan maat liitettiin Hakoisten kartanon maihin vuoden 1850 vaiheilla.
Lisää tietoa Janakkalan ja Hakoisten historiasta voit etsiä Hämeenlinnan seudun kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta: http://webkirjasto.htk.fi/ esim. hakusanoilla
Hakoinen tai Hakoisten
Janakkala ja historia
Janakkala ja paikallishistoria
Myös Hämeenlinnan seudun kirjastojen ylläpitämästä artikkeliviitetietokannasta Arvista löytyy tietoja Hakoisista, pääasiassa kuitenkin Hakoisten kartanosta ja linnavuoresta. Arvi-...
Näissä teoksissa käsitellään Conversen tarinaa ja taustaa. Kirjat voi kaukolainata omaan kirjastoonsa.
Hal Peterson: Chucks: The Phenomenon of Converse: Chuck Taylor All Stars
Abraham Aamidor: Chuck Taylor, All Star: The True Story of the Man behind the Most Famous Athletic Shoe in History
Teoksessa Complex presents Sneaker of the year: the best since '85 (2020) esitellään muiden jalkinemerkkien ohella myös Conversen tennareita.
Jenni Valtari on tarkastellut pro gradu -työssään kenkäbrändien mielikuvia "Ne vaan kuvastaa mua parhaiten!" Sneaker-kenkäbrändien mielikuvamaailma (Vaasan yliopisto, 2010). Miira Leinosen opinnäytetyössä (2015) selvitetään muotialan mielipidevaikuttajien mielikuvia Adidaksesta ja esimerkiksi Conversesta.
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Olisikohan kyseessä Anna-Kaarina Kiviniemen tekstittämä ja säveltämä Kesytetty? Kappale tehtiin alunperin Pikku prinssi -kuunnelmaan radioon 1973. Kappale löytyy esim. Suuresta toivelaulukirjasto, osa 11. Laulun sanat alkavat seuraavasti: "Sinä olet minulle vain yksi, yksi tuhansien joukossa. En tarvitse sinua. En, en tarvitse sinua. Mutta jos kesytät minut, niin silloin me toisiamme tarvitsemme..."
Kadonneen kirjan voi korvata kirjastolle hankkimalla tilalle uuden vastaavan teoksen. Mikäli kirjaa ei ole saatavilla kirjakaupoista, kirjaston henkilökunta määrittelee korvaushinnan aineiston indeksikorotetun hankintahinnan perusteella. Korvaussumma on aina tapauskohtainen, siihen vaikuttaa myös se, kuinka paljon kirjaa on lainattu ennen sen katoamista. Asiasta kannattaa käydä keskustelemassa henkilökohtaisesti kirjastossa.
Lisää maksuista voit lukea Kuopion kaupunginkirjaston kotisivuilta www.kuopio.fi/kirjasto ja valitsemalla sieltä kohdan "Maksut ja korvaukset".
Lehtijuttu on ilmeisesti tämä Salon Seudun Sanomissa 3.1.2016 ilmestynyt: https://www.sss.fi/2016/01/salon-murteen-sanakirjaan-kertyi-satoja-sanoja-2/
Jutusta päätellen kerätyt sanat on julkaistu vain lehdessä.
Salon murteella kirjoitettuja kirjoja on olemassa useita, mm. "Ei ränt krannata" ja "Arkjoelämän toilauksi - Salon seudun murreantologia". Lisäksi on olemassa "Uskelan murteen sanakirja". Nämä kirjat ovat saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja lisää Salon murteella kirjoitettuja kirjoja löytyy hakemalla hakusanoilla "murteet Salo": https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=murteet+salo&type=AllFields
Markku Aro levytti samaan Brahmsin teemaan perustuvan kappaleen nimellä Yön sävel. Levytysvuosi oli 1972. Kappale löytyy Aron v. 2001 julkaistulta cd-kokoelmalta sekä Youtubesta.
Eila Pellisen Eron hetki vuodelta 1962 perustuu samaan Brahmsin teemaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4584150
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.353249#componentparts
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=eron+hetki&esittaja=pellinen+eila&ID=2b12590e-1a7c-4fee-bb9c-a59acaf4002e
