Kysymääsi asiaa voi selvittää eri maiden kansalliskirjastojen kautta.
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan suomeksi on julkaistu kaksi Mirko Hanakin kuvittamaa kirjaa, Ystäväni metsänväki ja Perhonen, hassu varpunen. Kirjojen julkaisuajat ja kääntäjät selviävät Fennica-tietokannasta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=mirko+hanak&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Ruotsin kansalliskirjaston (Sveriges Nationalbibliotek) Libris-tietokannan mukaan Mirko Hanak on kuvittanut kirjat Stora sagoskatten: sagor från hela Europa ja Skriet från vildmarken:...
Kuningasta tai kuningatarta puhutellaan aina "Teidän majesteettinne". Arvoisa tai arvon voidaan käyttää esimerkiksi yhteydessä "arvon herrat".
Lähteet ja lisätietoja
Näin puhuttelet Ruotsin kuningasparia | Yle Uutiset
Puhuttelu - Ulkoministeriö (um.fi)
Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu - Kielikello
Olisiko kyseessä japanilainen elokuva Panda seikkailee (Panda no Daibouken) vuodelta 1973? Siitä tehtiin suomeksi dubattu versio vuonna 1997. Elokuva on tällä hetkellä nähtävissä Youtubessa.
Vanhan Ruoveden historian osassa III:3/2 (Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, kirjoittanut Teppo Vihola, 1986)on lukuisia mainintoja Jukojärvestä.
Jukojärven kylästä kerrotaan myös v.1999 Liisa Lapin toimittamassa ja Jukojärven kylätoimikunnan julkaisemassa teoksessa Korpirastaan kotikylä Jukojärvi.
Vanhan Ruoveden historia on Jyväskylän kaupunginkirjaston lainattavassa kokoelmassa ja Korpirastaan kotikylä Jukojärvi, joka kuuluu Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmaan on luettavissa kirjastossa.
Kyseessä on varmaankin Erkki Rekimiehen Tapporahat: tarina suden ajosta, Poikien Seikkailukirjaston osa 21. Alkuperäinen ilmestymisvuosi 1959 (Otava ); 2. korjattu painos ilmestynyt 1973 (Nuorten Toivekirjasto).
Toveri Näveri löytyy Lassi Sinkkosen runokokoelmasta ”Väljät vaatteet” (Kansankulttuuri, 1966, s. 73-74). Sama runo sisältyy myös hänen kirjaansa ”Meitä kohti : runoja vuosilta 1965-1973” (WSOY, 1974, s. 49-50). Runon nimeä ei ole runon alussa, vaan se löytyy sisällysluettelosta tai hakemistosta: ”Toveri Juhonpoika Soikkelin päiväkirjasta”. Runossa on 8 numeroitua säkeistöä, joista 5. säkeistö alkaa: ”Toveri Näveri puolsi anomusta”. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Vuosi 1918 helmikuuta.”
Suomessa ei ole kirjoille olemassa samanlaista lakiin perustuvaa ikärajaluokitusta kuten elokuville on. Kirjoille ei ole myöskään virallisia ikärajasuosituksia. Kustantajat tekevät suosittelua sijoittaessaan kirjan esim. uutuusluetteloissaan tiettyyn kategoriaan, esim. lapset ja nuoret. Joskus myös näkee kirjan takakanteen painetun suosituksen. Kirjastoissa joko noudatetaan kustantajan kategorisointia tai arvioidaan kohderyhmä uudelleen. Ripleyn Usko tai älä -kirjat on Kyyti-kimpassa sijoitettu lasten ja nuorten osastoille. Pikasilmäys Suomen eri kirjastoihin osoittaa näin tekevän suurimman osan kirjastoista. Joissakin niitä on sijoitettu lasten/nuorten osaston lisäksi myös aikuisten osastolle.
Sivusto verkossa on ylläpitäjän tviitin mukaan poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Sivuston aineisto on tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä tietoa.
Kiitos kysymästä. Minä olen yksi kymmenistä kirjastonhoitajista eri paikkakunnilla, jotka seuraamme etätietopalvelun kysymyksiä. Kuka tahansa meistä voi ottaa kysymyksen käsittelyyn, ja tarkoituksena on auttaa kysyjää tämän ongelmassa niin hyvin kuin omilla keinoillamme ja tietolähteidemme avulla voimme. En siis yritä olla kiva, vaan auttaa tiedonhaussa hyvin.
Tieteellisiä teorioita tiiviisti löytyy ainakin englanninkielisestä teoksesta "30-second theories : the 50 most thought-provoking theories in science, each explained in half a minute". Kirjaa voi lainata HelMet-kirjastoista, Espoossa sitä on Sellon kirjastossa.
Voit etsiä Helmet-verkkokirjastostamme (www.helmet.fi) tällaisia kirjoja hakusanoilla tiede and teoriat ja luonnontieteet and teoriat. Kirjojen tiiviys voi sitten olla toinen juttu.
Hakusanoilla tiede and teoriat löytyi mm. seuraavia kirjoja:
Kari Enqvist: Näkymätön todellisuus
John L. Cast: Yllätysten tiede
Edward O. Wilson: Konsilienssi
Raimo Lehti: Leijonan häntä : luoko tietoa luonto vai ihminen?
Hakusanoilla luonnontieteet ja teoriat löytyy mm.:
Kendall Have: 100 greatest...
WSOY:n sivujen mukaan Arto Paasilinnan tunnetuimpia teoksia ovat Jäniksen vuosi, Hirtettyjen kettujen metsä, Ulvova mylläri ja Hurmaava joukkoitsemurha. Lista Paasilinnan teoksista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna#Teokset
Kirjasammon sivuilta löytyy paljon tietoa hänestä ja hänen teoksistaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
Kansallisbiografiassa on myös artikkeli Paasilinnasta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4903
Linkki WSOY:n sivulle: https://www.wsoy.fi/kirjailija/arto-paasilinna
Aivan tuosta näkökulmasta en löytänyt tutkimuksia. Joko aihe on harvinainen tai sitä ei ole tutkittu.
Sotien vaikutuksesta ihmisen evoluutioon on kyllä tutkimuksia esim. An evolutionary theory of large-scale human warfare: Group-structured cultural selection
Myös ihmisten muuttoliikettä ja sen vaikutusta kansojen perimään on tutkittu. esim. Tracing the peopling of the world through genomics
Kenties sotien ja muuttoliikkeiden vaikutusta on vaikea eritellä?
Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).”
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Hei!
Varauksia pidetään 6 arkipäivää. Viimeinen hakupäivä näkyy noutoilmoituksessasi. Tieto löytyy kohdasta kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Olisikohan kyse Juhani Ahon lastusta Tuomiokello. Kyseinen lastu on julkaistu myös teoksessa Lastuja : valikoima kouluja varten, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1905 ja sen jälkeen siitä otettiin useita uusintapainoksia, mm. vuosina 1914, 1929 ja 1930.
Vuoden 1905 valikoima on digitoitu ja luettavissa myös verkossa. Tuomiokello on teoksen sivulla 116.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100438/Lastuja_valikoima_kouluja_varten.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuomiokello-lastun voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Juhani Aho: Valikoima lastuja (WSOY, 2011), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8aee85e4-0b16-4c77-bf38-7a0b89bdc90a
Suomen murteiden sanakirjan mukaan krankku-sana tarkoittaa jakkaraa tai vastaavaa.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_06c65159a23b32f0bd41189183b1dcef&word=krankku:2
Nimimerkki "M. S." oli työläisrunouden pioneereihimme lukeutunut Matti Saarinen (1860–1939).
Saarinen oli kiertokoulun käynyt muonamiesperheen poika. 17-vuotiaana hän siirtyi Turkuun, työskenteli renkinä, vanginvartijaoppilaana ja merimiehenä. Solmittuaan avioliiton vuonna 1888 hän siirtyi tehdastyömieheksi (ensin viini- ja oluttehtaalle, sittemmin sokeritehtaalle). Tehtaalaisena Saarinen tempautui aktiivisesti mukaan työväenrientoihin. Vuodesta 1898 hän esiintyi Länsisuomen Työmiehen avustajana ja vuosina 1900–02 lehden toimitussihteerinä. Pian suurlakon jälkeen hän perustuslaillisen yhteistoiminnan kannattajana jätti jyrkille linjoille lähteneen työväenliikkeen ja ryhtyi lihakauppiaaksi. Saarinen rikastui, kääntyi uskonnolliseksi ja...
Dysfasia ei ole este tulla lukemaan lukukoiralle. Lukukoira on valmis kuuntelemaan kaikenlaisia lukijoita. Lukukoira on lempeä kuuntelija, joka ei välitä virheistä, epäröinnistä tai hitaudesta. Olet siis lämpimästi tervetullut! Muistathan vain varata ajan etukäteen.
Sinun kannattaa kysyä lähikirjastostasi, sillä useimmilla kirjastoilla on paperileikkuri ainakin henkilökunnan tarpeisiin ja kirjastolaiset ovat tunnettuja palvelualttiudestaan. Voit myös tehdä leikkurista hankintaehdotuksen: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
