Ruotsin kieli tuli pakolliseksi Suomen yläasteilla (nyk. yläkoulu) peruskoulun myötä. Peruskouluun siirryttiin Lapissa 1972 ja viimeisenä pääkaupunkiseudulla 1977. Ruotsin kieltä opiskeltiin yläasteen seitsemänneltä luokalta alkaen eli kaikki n. 13-vuotiaat suomalaiset opiskelivat ruotsin kieltä vuoden 1977 syksystä alkaen. Tämän mukaan vuoden 1964 ikäluokka oli ensimmäinen ruotsin kieltä opskellut ikäluokka.
Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Jeannette Bougrabin kirjoja ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu, eivätkä haut kotimaisista kirjastotietokannoista tuottaneet ranskankielisiäkään tuloksia. Edes Bougrabin Suomen-vuosina Helsingissä syntynyttä Lettre d'exil -kirjaa ei näyttäisi suomalaiskirjastoista löytyvän.
Valitettavasti en onnistunut kyseistä leimaa yrityksistä huolimatta tunnistamaan. Jokunen lisäkuva itse astiasta voisi mahdollisesti auttaa, jolloin joku voisi ehkä tunnistaa valmistajan itse astian perusteella, vaikkei leima olisikaan tuttu.
Kirjastosta löytyy myös jonkin verran esineiden ja/tai niiden leimojen tunnistukseen liittyviä teoksia ja oppaita, joiden saatavuutta kannattaa tiedustella tarkemmin omasta lähikirjastosta.
Kannattanee olla yhteydessä myös alan asiantuntijoihin tai harrastajien keskustelufoorumeihin, joilta löytyisi mahdollisesti enemmän tietoa aiheesta. Netistä löytyy keskustelupalstoja, joilla keskustellaan astioista ja niiden tunnistamisesta, joitakin astioiden tunnistuspalveluja, ja Facebookista löytyy...
Mitta tarkoittaa kirjan selän korkeutta. Kirjastojen aineistorekistereihin on tapana merkitä kirjan ulkoisista tiedoista sivumäärä, selän korkeus sekä se, onko kirjassa kuvia tai ei. Jos kirjan syvyys on suurempi kuin selän korkeus, myös tämä syvyys merkitään kirjan tietoihin.
Esimerkiksi : https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2565354 . Tiedot tarkoittavat, että kirjan korkeus on 17 cm ja sen syvyys on 20 cm.
Tiedot on tapana pyöristää, jos kirjan selän korkeudeksi on merkitty 17 cm, se tarkoittaa, että kirjan korkeus on yli 16 cm, mutta ei enempää kuin 17 cm.
Lenita ja lauluyhtye Tytöt: Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Styrman, Marketta Korhonen, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig. (Lähde:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/04/laulavia-mannekiineja-ja-ihoa-hivelevaa-mokkanahkaa )Kirjassa Airisto, Lenita: Elämäni ja isänmaani (2017) sivulla127 kerrotaan lauluyhtye Tyttöjen kokoonpanoksi Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Rydman, Marketta Kivikoski, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig.Kasvoja ja nimiä emme pysty yhdistämään.
Kirjasta Simojoki,Aukusti: Arvi A. Karisto osakeyhtiö 1900-1950 löytyy tieto "I palkinnon sai kirjailija Alli Valli teoksestaan Toukokuusta toukokuuhun, II palkinnon kirjailija Martta Haatanen teoksestaan Taivas tummuu, ja III palkinnon kirjailija Urho Karhumäki teoksestaan Viulu ja posetiivi ...Palkittujen lisäksi lunastettiin seuraavat romaanit: Jussi Kuokkosen Kestävät kahleet, Kalervo Reposen Viimeinen valssi ja Annikki Turusen Vain kotirouva."
Viimeisiä populaarimusiikin vinyylisinglejä on mahdoton nimetä, koska vinyylisinglejä ei ole vielä lakattu julkaisemasta. Ensimmäisenä CD-singlenä pidetään Dire Straitsin "Brothers in Armsin" promosingleä vuodelta 1985, ja seuraavana vuonna alettiin CD-singlejä julkaista kaupallisesti. Tässä mielessä kumpaa tahansa vuotta voi pitää sinä vuotena, jolloin valmistettiin viimeiset vinyylisinglet ennen CD-levyn tuloa singlemarkkinoille. Vinyylisinglejä kuitenkin valmistettiin jatkossakin joka vuosi, vaikka julkaisujen määrä laski rajusti 90-luvulla ja vähentyy koko ajan. Tanssimusiikissa vinyyli varsinkin pysyi kauan keskeisenä formaattina, mutta monet muutkin popmusiikin singlet on julkaistu myös vinyylimuodossa.
Asiaan voi perehtyä...
Tässä joitakin ehdotuksia. Listalla on melko erityyppisiä kirjoja, joten kannattaa hakea niistä tarkempia kuvauksia esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/fi).
Bauer, Belinda: Hautanummi
Cameron, Peter: Andorra
Conrad, Joseph: Varjolinja
Guillou, Jan: Pahuus
Han, Kang: Vegetaristi
Jackson, Shirley: Linna on aina ollut kotimme
Kanehara, Hitomi: Käärmeitä & lävistyksiä
Krabbé, Tim: Jäljettömiin
Kuisma, Hanna-Riikka: Kerrostalo
Lasdun, James: Sarvipää
Meyrink, Gustav: Golem
Moshfegh, Ottessa: Vuosi horroksessa
Murata, Sayaka: Maan asukit
Rauma, Ida: Hävitys
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Strandberg, Mats: Risteily
Summers, Courtney: Sadie
Sund, Erik Axl: Varistyttö + muu tuotanto
Wähä, Nina: Perintö
Ego sum, nolite timere kääntyy suomeksi seuraavasti: "Se olen minä, älkää pelätkö". Kyseinen lausahdus on Vulgatasta, latinankielisestä Raamatusta. Tarkka paikka on Matteuksen evankeliumissa (14:27), jossa vetten päällä kävelevä Jeesus rauhoittelee säikähtäneitä opetuslapsia.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.14.27
"Minä en pelkää" voisi olla latinaksi yksinkertaisesti non timeo.
Tervan käyttö kosmetiikassa perustuu suurimmaksi osaksi tuoksuun. Elina Karjalainen tiivistää Sauna suomalaisten kauneuden- ja terveydenhoidossa -opinnäytetyössään, että tervan raaka-aineet ovat useimmiten vain haihtuvia eli eteerisiä öljyjä.
Tervashampoon ainesosana käytetään yleensä puutervaa.
Linkki Karjalaisen tutkimukseen: Microsoft Word - OpinnaytetyoKarjalainen1.doc (theseus.fi)
Kaunokirjallisuus-sivusto Kirjasammosta löytyy myös satuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri joko hakemalla sadut hakusanalla tai sadun nimellä.
Kallion kirjaston satuhakemisto löytyy netistä edelleen, http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Sen lisäksi Suomen lastenkirjainstituutin tietokannasta Koivu ja tähti voi hakea esim. sadun nimellä http://www.nettiposti.com/sni/tk/haku.cgi
Suomalaisen nuorison historia on kirjoitettu:
Nuoruuden vuosisata : suomalaisen nuorison historia / toim. Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen, julkaisija: Nuorisotutkimusverkosto. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003. 506 s.
Nuorisotutkimusverkostolla on projekteja, jotka kiinnostanevat. Lisätietoja internet-sivulta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sivu.php?artikkeli_id=60
Internet-sivu nimeltään 1950 luku, nuorisokulttuurin nousun vuosikymmen ( http://www.ouka.fi/ppm/1950 ) kiinnostanee.
Lyhyt 50-luvun muistelu on sivulla Muistojen 1950-luku ( http://koti.mbnet.fi/seija10/50luku.html )
Suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta löytyy runsaasti kirjoja. Seuraavassa pieni valikoima, jotka kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista:...
Chopinin sävellys on sovitettu eri aikoina useammaksi lauluksi. "No Other Love" on peräisin vuodelta 1950. Sen sovitti Paul Weston ja sanoitti Bob Russell.
Sarjassa kuullun version sävellyksestä lauloi australialainen sopraano Alexandra Oomes. Versio on julkaistu vuonna 2017 CD:llä A Place to Call Home - Music from Seasons 1 - 5. Se on myös tällä hetkellä kuultavissa YouTubessa.
Aikaisempiin sovituksiin kuuluvat itävaltalaisen Ernst Marischkan sanoittama "In mir klingt ein Lied" (1934) ja ranskalaisen Jean Loysel'n "Tristesse" (1939). Marischkan versioon pohjautuu Tuula Valkaman sanoittama "Kaukainen laulu". Sen ovat esittäneet ainakin Pasi Kaunisto (1972) ja Kari Tapio (2010) (YouTubessa).
Hunajayhtymän verkkosivujen mukaan kotimaisen hunajan hiilijalanjälki on 125 grammaa 100 grammassa tuotetta. Hiilijalanjälki on tutkittu Hunajayhtymän pakkaamilla Suomalaisella kukkaishunajalla ja Suomalaisella perinteisellä kiteisellä hunajalla.
Hiilijalanjälkeä laskiessa oli huomioitu hunajan koko tuotantoketju alkutuotannosta kaupan hyllylle. Suurimman osan (75%) muodostaa hunajan tuotantoon liittyvät toimenpiteet. Tuotantoon sisältyvät mm. mehiläishoitoon liittyvät kuljetukset sekä hunajan linkous ja käsittely. Lisäksi hiilijalanjäljestä 10 % koostuu hunajan pakkaamisesta, 9 % hunajapakkauksesta ja 6 % kuljetuksista. Ainakaan tässä laskelmassa ei siis ole huomioitu mehiläisten toimintaa pölyttäjinä, eikä sellaista löytynyt...
Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Tietoa siitä, oliko sijoituspaikka määrätty vai oma valinta, ei valitettavasti löytynyt.
Verkossa on vapaasti luettavissa Suomen Kuvalehden artikkeli Suursaaren asukkaasta, joka palaa sotavuosien jälkeen ensimmäistä kertaa kotisaarelleen 1990-luvulla: turistipalaa.pdf (suomenkuvalehti.fi)
Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019). Näistä kirjoista löytyy tietoa väestönsiirroista ja evakkotaipaleesta kiinnostuneelle.
Olen selkeyden vuoksi jakanut kirjat karkeasti kolmeen ryhmään kysymystesi mukaan. Monissa kuitenkin käsitellään kasvatusaihetta sen verran laajasti, että ne sopisivat myös muihin. Valitsemani kirjat ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, monet kuitenkin lainassa. Saatavuuden voit tarkistaa joko verkkokirjastostamme http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi tai vanhan aineistohaun avulla http://hameenlinna.kirjas.to.
Verkkokirjastosta näkyy myös, mitä asiasanoja teoksille on annettu. Niiden avulla voi päätellä, mitkä kirjat soveltuvat parhaiten käyttöösi.
1.
Farkkumummoja ja pehmovaareja : uusia ikkunoita isovanhemmuuteen
Perhe paineessa? : manifesti riittävän vanhemmuuden puolesta / Carl Honoré
Isän kanssa : arkena ja sunnuntaina...
Maksalla on ollut lukuisia symbolisia merkityksiä eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Maksaa on pidetty esimerkiksi intohimon elimenä (roomalaiset) sekä jumalien suosimana elimenä, osittain sen verisen tummanpunaisen värin takia. Maksan on ajateltu myös omaavan kyvyn paljastaa jumalallisia salaisuuksia.
Sielulla on nähty olevan yhteyksiä maksaan. Myös filosofi Platon kirjoitti Timaios-teoksessaan maksan yhteydestä sieluun. Hän liitti maksaan myös ennustamisen taidon. Maksalla on keskeinen rooli Prometheus-myytissä. Tulen ihmisille lahjoittanutta Prometheusta rankaistiin sitomalla hänet erämaassa sijaitsevaan pylvääseen ja usuttamalla hänen kimppuunsa kotka. Kotka nokki Prometheuksen maksaa päivittäin ja joka yö se kasvoi takaisin...
Kyseessä lienee Tarquin Hallin Delhiin sijoittuva kirjasarja "Intian mitä yksityisimmän etsivän" Vish Purin tutkimuksista (äidin avustuksella). Meillä sarjasta on tähän mennessä julkaistu neljä osaa: Vish Puri & kadonneen palvelijattaren tapaus (2008; suomeksi 2012), Vish Puri & nauruun kuolleen miehen tapaus (2010; suomeksi 2013), Vish Puri & kohtalokkaan voikanan tapaus (2012; suomeksi 2014) ja Vish Puri & lemmenkommandojen tapaus (2013; suomeksi 2015). Viides Vish Puri -tapaus The case of the reincarnated client (2019) on toistaiseksi suomentamatta.
Olisiko elokuva mahdollisesti ”From hell”, jonka kuvaus löytyy Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/From_Hell_(film)? Se kuulostaisi ainakin kuvauksen perusteella sellaiselta kuin muistat.
Kirjastot eivätkä muutkaan tahot saa tietosuojasyistä tallentaa asiakkaiden lainatietoja.
Monissa kirjastojärjestelmissä on nykyään mahdollista asiakkaan itse asettaa lainahistorian tallennus päälle. Lainatietojen tallennus alkaa siitä eteenpäin, kun tietojen kerääminen sallitaan eli nykyiseen ongelmaasi tämä keino ei enää ole avuksi. Se on kuitenkin jatkossa kätevä tapa tarkistaa, mitä on tullut luettua tai kuka sen hyvän kirjan kirjoittikaan.
Lainahistorian kerääminen sallitaan verkkokirjastossa. Ratamo-kirjastojen verkkokirjastossa kyseinen kohta löytyy Omat sivut -valikon alta kohdasta Omat tietoni. Sieltä voi laittaa raksin ruutuun "Salli lainahistorian kerääminen". Lainahistoriaansa pääsee tutkimaan Omat sivut -valikon kohdasta...
