Tähän löytyi vastaus Tieteen Kuvalehti Historian kysymysarkistosta.
Tarina vauvoja tuovista haikaroista on syntynyt 1800- luvulla Länsi-Euroopassa, missä haikaraa on pidetty onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Tuohon aikaan ei ollut tapana puhua sukupuoliasioista ja siitä, miten vauvat saavat alkunsa, joten vanhemmat keksivät uteliaille lapsilleen tarinan haikarasta, joka tuo vauvan perheeseen.
Linkki artikkeliin: http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Kustantaja Tammelta kerrottiin, että kirjoilla oli aikoinaan sen verran huono menekki, että kirjojen kääntäminen keskeytyi. Suunnitteilla on kuitenkin, että kirjoja alettaisiin taas kääntää, muuta mitään aikaa he eivät osanneet sanoa. Kääntämättä ovat ainakin vielä seuraavat Jean Estorilin Anne-kirjat: Drina ballerina, Drina dances in Madeira, Drina goes on tour, Drina dances in Paris, Drina dances in Switzerland, Drina dances in New York, Drina dances alone, Drina dances on stage
Jatkosodan syttymisvaiheessa kesällä 1941 Kotijoukot perustivat kaikkiaan 24 koulutuskeskusta eri puolille Suomea, huolehtimaan rintamajoukkoihin lähetettävien täydennysjoukkojen koulutuksesta. Keskuksissa koulutettiin toisaalta vanhempia, aiemmin kouluttamatta jääneitä reserviläisiä, toisaalta taas varusmiesiän saavuttaneet nuoret miehet.
Jalkaväen Koulutuskeskus 16 aloitti toimintansa 18.6.1941 Tervolassa, jossa se toimi majuri V. Järvisen johdolla 15.1.1942 saakka. Tästä eteenpäin JvKoulK 16 toimi välillä 15.1.-25.10.1942 Kemissä, jona aikana keskuksella oli Järvisen lisäksi vielä kaksi muutakin johtajaa (maj J. Komonen, evl A. K. Pihlajamaa). Koska koulutettava miesmäärä pieneni jatkuvasti, voitiin epäedullisimmissa olosuhteissa...
Viola-tietokannan mukaan tästä venäläisestä kansanlaulusta "Beloi akatsii grozdja dušistyje" on tehty ainakin kaksi eri sanoitusta. Selvästi yleisempi on Martti Wuoren (1858-1934) suomennos "Valkoakaasiat" (Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset). Säveltäjä ja sanoittaja Usko Kemppi on tehnyt salanimellä U. Kalanti myös version "Tuomien kukkiessa" (Taas alla tuomien). Tämä suomennos on ilmeisesti syntynyt vasta 1940-luvulla.
En löytänyt yhtään viitettä, joka olisi maininnut suomenkielisen tekstin tekijäksi R. R. Ryynäsen. Tähän hätään en myöskään pystynyt saamaan käsiini tuota kokoelmaa "Köyhälistön laulukirja", eikä sen sisältöä ole missään tietokannassa avattu edes sen vertaa, että näkisi, millä nimellä laulu kokoelmassa on. Oma...
KVTES:in palkkahinnoitteluliitteen mukaan kirjastovirkailijan peruspalkka tehtävän vaativuudesta ja nimikkeestä riippuen on 2016 - 2116 €/kk. Tämän lisäksi henkilö voi saada erilaisia lisiä työkokemuksen tai henkilökohtaisen osaamisen ja taitojen perusteella.
Jokainen maksaa veroa oman veroprosentin mukaan, jonka verotoimisto on määritellyt vuositulojen perusteella. Palkasta vähennetään työttömyysvakuutusmaksu 1,9 % ja vakuutusmaksuja 6,35-7,8 %. Jos kuuluu ammattiliittoon, palkasta vähennetään myös liiton jäsenmaksu, joka vaihtelee eri liitoilla.
Verotukseen vaikuttaa myös kunkin henkilökohtainen tilanne: onko sellaisia lainoja, joiden korkomenot voisi vähentää, saako työmatkakuluja vähentää jne.
Lopullisen käteen jäävän palkan määrää...
Yleisimpien suomalaisten sukunimien alkuperästä, varhaisvaiheista ja levikistä kertoo Otavan kustantama Uusi suomalainen nimikirja (1988). Sen mukaan Kervinen on karjalais-savolainen sukunimi, joka on kehittynyt sellaisesta germaanisesta henkilönnimestä kuin Gerwen, Gerwi, Kerwin, Garwen. Samaa alkuperää on Karvinen. Kervinen on tunnettu Suomen ulkopuolellakin Skandinaviassa, Gotlannissa ja Baltiassa, joten sen tuloa Suomeen ei voida tarkkaan tietää. 1500-luvulla nimi oli levinnyt Kannakselle sekä Laatokan Karjalaan.
Tanja on lyhennelmä venäläisperäisestä nimestä Tatjana, joka on puolestaan Tatianuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kirkossa Tatjana on marttyyripyhimys, joka hoiti sairaita ja auttoi köyhiä. 1970-luvulla Tanja oli Suomessa yksi muotinimistä, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Saksassa. Samasta kannasta ovat lähtöisin myös nimet Taina ja Taija.
Tiedot löytyvät teoksista: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999); Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005).
Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi:
"vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)"
Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys:
"ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha".
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995.
Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Bestseller-sivu Wikipediassa antaa myydyimpien kirjojen lisäksi tietoa myös eniten painetuista kirjoista. Täsmällistä tilastotietoa on olemassa painetuimmista kaunokirjallisista teoksista. Suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä olivat:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1 209 000 kpl)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954, 708 000 kpl) sekä
Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864, 500 000 kpl).
Raamattu varmaan menee eri painoksineen yli kaikkkien näiden.
Vuoden 1992 Raamatun käännöstä on vuosina 1992–2004 myyty 1,6 miljoonaa kappaletta ja vuoden 1987 suomenkielistä virsikirjaa 3...
Hoksottimet-sana tulee verbistä hoksata (huomata, äkätä, keksiä), joka on lainaa ruotsista. Se on mahdollisesti peräisin muinaisruotsin verbistä hoxa (hugsa, hågsa – esim. harkita, tarkkailla ) tai suomenruotsin murteellisesta verbistä håkksa. Hoksata-verbistä muodostetussa yleensä monikollisessa hoksottimet-substantiivissa on leikillinen sävy.
Hoksata-sanaa on suomen kirjakielessä käytetty käytetty jo 1700-luvun lopulla (Kristfrid Gananderin satukokoelma, 1784).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
http://www.saob.se/artikel/?seek=HUGSA
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Nykysuomen sanakirja 1 (1980)
Teija on lyhentymä 'Dorotean' suomalaistuneesta muodosta 'Toroteija'.
'Dorotea' on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'Jumalan lahja'.
Pyhän Dorotean muistojuhlaa vietetään katolisessa kirkkokunnassa 6.2. Suomalaisessa almanakassa Teija on ollut tuona päivänä vuodesta 1973 lähtien.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1997.
Kirjat löytyvät kirjastosta.
Kymenlaakson kirjastoista löytyvät seuraavat Reino Lehväslaihon teokset Veikko Honkasen lukemina äänikirjoina:
Alakurtin tie
Ei tuumaakaan!
Isku itään
Kairanmaan sota
Kolttasissit
Kontion sissit
Koukkaus itään
Kuoleman suo
Partio yli Äänisen
Rytinällä läpi
Röhön korpitaistelu
S/S Bombata
Sallasta itään
Seesjärven sissit
Sotkalla sodassa
Soturit
Tie helvettiin
Tukikohta palaa
Vienan partisaanit
Äänikirjoista osa on kasetteja, osa cd-levyjä, ja joistakin löytyvät molemmat versiot.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kiuru” on kuultavasti karjalaista alkuperää, kuten monet muutkin lintuaiheiset sukunimet. Se siis viittaa ihan kyseessä olevaan lintuun, tieteelliseltä nimeltään Alauda arvensis. Kenties nimi ”Kiuru” on ollut alun perin lisänimi henkilölle, joka on muistuttanut jollakin tavalla kiurua, ja siitä se on voinut siirtyä sukunimeksi, mutta sen juuret katoavat kauas vuosisatojen taakse.
Sukunimi ”Kiuru” on varsin vanha, sillä se oli jo 1500-luvulla Karjalan lisäksi käytössä Satakunnassa. Varhaisimpia kirjallisia merkintöjä ovat hendrick Kiuru Viipurissa 1567, Antti kiuru 1567 ja Matz kiuru 1568 Jääskessä ja Nilss kiuru Uudellakirkolla 1560. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu...
Pia, Piia tulee latinasta ja tarkoittaa pyhää, hurskasta, oikeudenmukaista, lempeää ja uskollista. Kansan keskuudessa Pia on tunnettu myös Zenobian ( kreik. `hän, jolle Zeus on antanut elämän') lyhenteenä.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY; Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Maaningalta tuli tällainen pieni historiikki:
Maaninka, Sinikiven meijeri, Tavinsalmen kylä RN:o 1:6, sijaitsee Tavinniemellä Ruokoveden rannalla.
Meijeritoiminta Sinikivessä alkoi 1906, kun sinne perustettiin Maaningan osuusmeijeri. Meijerin sijaintiin vaikutti sen kuljetuksille tärkeä laivaliikenne; Sinikiveen rakennettiin myös oma laivalaituri.
Ensimmäiseksi meijerirakennukseksi kaavailtiin Venäjänsaaressa sijainnutta tohtori Walmarin huvilaa. Huvilan osti kuitenkin Halolan (Valtion koetila Halola) isäntä Andersson, joka siirrätti sen kirkonkylälle. Meijerin alkutaival ei ollut helppo. Toimintavaikeuksien lisäksi myös alueelle rakentaminen osoittautui vaikeaksi; maapohja oli pehmeä ja se oli paalutettava.
Sinikiven rakennusmestarina...
Facebookin ohjeissa asiasta sanotaan seuraavaa:
"Voinko tietää, kuka tarkastelee aikajanaani tai kuinka usein sitä tarkastellaan?
"Et. Facebook ei anna sinun seurata sitä, kuka tarkastelee profiiliasi tai julkaisujasi (kuten kuviasi). Muiden ohjelmistovalmistajien sovelluksetkaan eivät mahdollista tätä.
"Jos törmäät sovellukseen, jolla voi sen oman ilmoituksen mukaan tarkistaa, kuka katsoo profiiliasi tai julkaisujasi, pyydämme sinua ilmiantamaan sovelluksen."
Juha Honkalan Mytologian sanakirja (WSOY, 2000) määrittelee sanan Camelot seuraavasti: ”Arthurin tarinan päähenkilön hovi”. Arthurin tarinalla tässä puolestaan tarkoitetaan ”muinaiskelttiläistä tarua, joka kertoo brittien tarukuninkaasta Arthurista ja hänen ritareistaan.”
Sanalle ei välttämättä ole olemassa yksiselitteistä kuvainnollista merkitystä, mutta vastauksia voidaan hakea esimerkiksi siitä, millä tavalla Camelot on tarinoissa kuvattu. Kyseessähän on kuvitteellinen ja mahtava kuningaskunta, jota hallitsi oikeudenmukainen ja hyveellinen hallitsija.
Kirjassa Aikojen arvoitukset: vastauksia menneisyyden salaisuuksiin (Valitut Palat, 1987) mainitaan seuraavasti: ”Joidenkin mielestä Arthur ja hänen ritarinsa olivat sivilisaation...
Kirahvin kaula on noin 1,8 metriä pitkä, eli noin aikuisen miehen pituinen. Tieto löytyi tältä englanninkieliseltä nettisivulta http://www.sandiegozoo.org/animalbytes/t-giraffe.html
