Valitettavasti kirjaa voi olla vaikea löytää. Se on käännetty ranskaksi nimellä Soldats inconnus vuonna 1956, mutta näyttää siltä, että uusia painoksia ei sen jälkeen ole otettu. Ulkomaisista verkkodivareista sitä voi toki etsiä, mutta ainakaan omalla pikaisella haullani en löytänyt yhtäkään myynnissä olevaa kappaletta.
Ranskankielistä laitosta on joissakin suomalaisissa kirjastoissa, ja siitä voi tehdä tarvittaessa kaukolainapyynnön oman kirjastonsa kautta.
En saa selville mikä "ötökkä" on kyseessä. Selasin paikalla olevia alan kirjoja sekä tutkin mm. https://www.otokkatieto.fi -sivustoa enkä löytänyt kuvaa vastaavaa ötökkää . Netissä on kuitenkin luotettava sivusto https://www.laji.fi/, jonka yhteistyökumppaneita ovat mm. useat Suomen yliopistot ja Ympäristöministeriö. Sivustolla on laji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä tätä asiaa (https://foorumi.laji.fi/). Vaatii rekisteröitymisen. Kannattaa laittaa tietoa myös ötökän koosta. Ilmeisesti aika pienestä oliosta on kyse.
Tilastokeskuksen ylläpitämässä Tilastokoulussa on kurssi Väestötieteen perusteet, jonka osiossa 9.5 Väestön uusiutuminen on seuraava maininta aiheesta: "Väestötieteessä sukupolven pituutena käytetään synnyttäneiden naisten keski-ikää. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa sukupolven pituus on noin 30 vuotta."
Synnyttäneiden keski-ikä löytyy Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta (ks. sivun lopusta taulukko Elävänä syntyneiden määrä, kokonaishedelmällisyysluku ja elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä 2009–2018). Pidempi aikasarja on saatavilla Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, taulukosta 24.31 Väestöllisiä tunnuslukuja: keski-ikä 1991–2017.
Hakupalvelu Finnan mukaan laulusta on olemassa yksi levytys, vuonna 1935 julkaistu äänilevy sisältää kyseisen kappaleen. Kuuntelukopio on tilattavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4557734
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-ka…
Kyseistä runoa ei ole erikseen nimetty. Runo löytyy tosiaan Einari Vuorelan runokokoelmasta Kiurun portaat (WSOY 1971) ja sisällysluetteloonkin se on listattu vain alkusäkeensä mukaan: Jossain kirkkauden maassa kuljen...
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15972
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1574623
Kysymykseen Turkuun sijoittuvista dekkareista on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa aiemminkin. Kuvaukseen historiallisisten dekkarien kirjoittajasta sopisi hyvin Jyrki Heino. Pientä ongelman poikasta on siinä, että Heino on syntynyt vuonna 1958, ja ehkä nuorehko on vähän jo vanhentunut laatusana hänen kohdallaan. Olisiko kyseessä kuitenkin Heino tai kenties joku muu aiemmassa vastauksessa mainituista kirjailijoista?
Kysy kirjastonhoitajalta. Turussa kirjoitetaan dekkareita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita on paljon [..].Kustantamo S & S. Jyrki Heino.
Hei!
Opettajille maksetaan lomarahaa. Jos kyseessä on kuitenkin sivutoiminen tuntiopettaja, lomarahaa ei makseta. Se, käytetäänkö termiä lomaltapaluuraha vai lomaraha, vaihtelee työehtosopimuksittain. Opettajat noudattavat kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:iä. Opettajan lomarahan määräytymisestä löytyy lisätietoa täältä: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/lomat/kunnallinen-opetushenkiloston-virka--ja-tyoehtosopimus-ovtes/#milloin-lomarahani-maksetaan
Isoissa kirjastoissa on suurin valikoima. Isoja kirjastoja ovat mm Sellon kirjasto, Kirjasto Omena, Entressen kirjasto, Tapiolan kirjasto.
Mutta koska toimimme yhteistyössä on jokainen kirjasto tavallaan iso kirjasto, sillä varatut kirjat voi noutaa valitsemastaan kirjastosta. Espoossa varaukset eivät ole maksullisia.
Tuo mukanasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus, henkilökunta valmistaa saman tien kirjastokortin ja voit aloittaa lainaamisen.
Tervetuloa.
Tietoa peleistä kirjastoissa ja pelikasvatuksesta löytyy Kirjastot.fi:n kokonaisuudesta Pelikasvatus, https://www.kirjastot.fi/pelit.
Siellä on erillinen artikkeli aiheesta Pelit kirjastossa, https://www.kirjastot.fi/pelit/pelit-kirjastossa.
En oikein löytänyt etsimällä enkä tästä lähdeluettelosta tietoa muiden maiden kirjastojen peleistä, https://www.kirjastot.fi/pelit/tutkimustietoa-pelaamisesta, mutta asiasta osaa varmasti antaa enemmän tietoa sivujen ylläpitäjä Heikki Marjomaa.
Crazy oli laulunkirjoittajakaksikko Nicky Chinnin ja Mike Chapmanin tuotantoa. Kappaleen ensilevytyksestä vastannut Mud oli yksi niistä brittiyhtyeistä, joille "Chinnichap" kirjoitti useita hittejä 70-luvulla. Iso-Britanniassa 26. tammikuuta 1973 singlenä julkaistuun Crazyyn Vexi Salmi kirjoitti suomenkieliset sanat samana vuonna, ja Markku Aron Jestas sentään äänitettiin 3. lokakuuta.
Härski kappale muutti Markku Aron uran: Sadat naiset lähestyivät - Musiikki - Voice.fi Markku Aro: Jestas sentään | Elävä arkisto | yle.fi Mud – Crazy (1973, Vinyl) - Discogs KÄÄNNÖSKAPPALEEN ESITTELY (THE COVER SONG INTRODUCTION): JESTAS SENTÄÄN | Suomalaisen musiikin kotisatama: jokaiselle jotakin (wordpress.com)
Eeva-Liisa Mannerin runoja on käännetty saksaksi. SKS:n käännöstietokanta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ kertoo, että Mannerin runoja on ilmestynyt saksaksi nimellä ”Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne” (Heiderhoff, 1996). Kääntäjät ovat Stefan Moster ja Ingrid Schellbach-Kopra.
Mannerin runoja lienee saksaksi myös ainakin seuraavissa kokoelmissa:
Deutsche Universitätszeitung 10/1958 (Druck.- u. Verlagsges., 1958)
Finnische Gedichte (1990)
Finnische Lyrik aus hundert Jahren (Merlin, 1985)
Gedichte aus Finnland (Zwischen den Zeilen, 2001)
Guten Morgen Vauo (Europäische Verlagsanstalt, 1962)
In Geist und Zeit 2/1960 (Progress-Verlag, 1960)
Irdene Schale (1990)
Junge Lyrik Finnlands (Eremiten, 1958)
Lasimaalaus :...
Taiteilija saattaisi olla Lars Holmström. Holmströmin signeerauksessa on ollut pientä vaihtelua aikojen kuluessa, mutta ainakin sukunimen lennokas kirjoitustapa on tunnistettavissa. Kuvia hänen töistään löytyy runsaasti verkosta, joten vertailupohjaa on tarjolla tutkittavaksi.
http://www.galleria12.fi/fi/ws/20/Holmstr%C3%B6m+Lars.html
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lars-holmstrom
Mainitsemiesi kirjailijoiden perusteella alla olevasta listasta voisi löytyä kirjallisuutta, josta saattaisit pitää:
Muriel Barbery: Siilin eleganssi (2011)
Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa (2015)
Marie Desplechin: Ilman minua (2001)
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)
John Williams: Stoner (2015) ja muut Williamsin teokset
Amin Maalouf: Siipirikko mies (2015)
Eric-Emmanuel Schmitt: Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset (2005) sekä muut Schmittin teokset
Anthony Doerr: Davidin uni (2016)
Gita Mehta: Joen sutra (2205)
Michel Tournier: Perjantai (1980)
Niko Kazantzakis: Kerro minulle, Zorbas
Yasushi Inoue: Äitini tarina
Gao Xingjian: Sielun vuori
Clarice Lispector: Lähellä villiä sydäntä
W. G. Sebald...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Taulun kuva kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä,
mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Tarja-nimen lähtökohtana kreikan Daria, mikä on Darius ”mahtava” -nimen sisarnimi. Darja-nimi (Darja) on hyvin suosittu nimi Venäjällä, Länsi-Euroopassa nimeä ei juuri käytetä.
Liistematto-sanaa ei tunne Nykysuomen sanakirja eikä Etymologinen sanakirja.
Liistekatto (pärekatto, tuohikatto) tehdään kapeista puukaistaleista, jotka on tehty kiskomalla puusta
Liistet ovat siis puusta kiskottuja kapeita puuliuskoja. Reen irtopohjan yhteydessä on myös puhuttu liisteistä.
Monikkomuotoista sanaa tarjat on käytetty tarkoittamaan ”työreen irtopohjaa”.
Jalkaväenkoulutuskeskus 22:n toimintakertomus löytyy digitoituna Kansallisarkiston Astia-palvelusta:
8569 Jalkaväenkoulutuskeskus 22, 22.3.1943 - 25.10.1944 (1943-1944)
Digitoidun asiakirjan 44. kuvassa kerrotaan seuraavaa: "Kesäkuussa 1944 alkaneen venäläisten hyökkäystoiminnan johdosta keskus sai määräyksen siirtyä uudelle majoitusalueelle. 12.-16.7.44. välisenä aikana keskus sijoittui siten, että keskuksen esikunta ja esik.komppania sekä I P, Krh. kompp. ja sairaala sijoittuivat Kiuruvedelle ja sen lähiympäristöön. II P sijoittui Pyhäsalmelle. Tänä aikana lopetettiin myös Jv. Koul.K. 31, joka sulautui Jv.Koul.K 22:een. Täten muodostui keskukseen myös III P, joka jäi entiselle sijoituspaikalleen Haapajärvelle."
Myös Jalkaväenkoulutus...
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
Näillä tiedoilla löytyi novelli nimeltään Kunniamerkki, joka on Guy de Maupassantin kirjoittama ja löytyy kirjailijan teoksista:
Maupassant, Guy de: Maupassantin parhaat. Tammi 1964
Maupassant, guy de: Neiti Fifi ja muita novelleja. Tammi 1981
Tämä tieto löytyi valtakunnallisen Kirjasampo-palvelun kautta. Sinne on luetteloitu myös yksittäisiä novelleja. Ks. http://www.kirjasampo.fi/fi
Emäntä- ja talouskoulujen nimet muuttuivat koti- ja laitostalousoppilaitoksiksi keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä 1987.
Lähde: Suomalaisen ammattikasvatuksen historia, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö, 2000.
