Victoria Holtin Philippa Carr-nimellä kirjoittamia romaaneja on suomennettu toistaiseksi: Musta joutsen, Pyhän Brunon ihme, Petollinen rakastaja, Valloittajan paluu, Sydämen valinta, Kätketty salaisuus, Juhannustulien taika, Salaisuuksien lampi, Kohtalonyhteys sekä Kerran taas kohdataan.
Jalankulkijan käyttäytymisestä kauppojen parkkialueella en löytänyt säädöstä. Tieliikennelaissa 729/2018 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729 sanotaan jalankulkemisesta mm. näin
Ajoradan ylittäminen
Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä.
Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#V2
OTI-jalankulkuraportissa 2023 https://www.lvk.fi/document/497640/...
Maa-kantaatin tekstiä ei ole ilmeisesti julkaistu kirjamuodossa ollenkaan. Finnan kautta löysin ainoastaan viittauksia Koiton Laulun lp-levyyn vuodelta 1974. Tiihoselta on julkaistu pari valikoitujen runojen kokoelmaa ja nekään eivät sisältäneet Maa-kantaattia. Laulua ei myöskään löytynyt nuottina, joten siinäkään muodossa teksti ei ole saatavilla.
Lähteitä:https://www.finna.fi/https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947153885
Kauniaisissa oli Sesto vuosina 1964-2005.
Stockmannin tytäryhtiö Sesto tuli Kauniaisiin, kun se keväällä 1964 osti kuusi C. A. Gustavsonin myymälää. Kauppaan sisältyi viisi Helsingissä sijainnutta liikettä ja Kauniaisten myymälä. Nämä siirtyivät Seston haltuun 1. kesäkuuta. Ensimmäinen Sesto oli avattu Espoossa 1962.
Marraskuussa 1999 Stockmann myi päivittäistavarakauppaa harjoittavan Seston liiketoiminnan Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat Oy:lle. Toukokuussa 2005 Tradeka-yhtymän vähittäiskauppayhtiö Tradeka Oy ja Wihuri-konsernin Ruokamarkkinat päättivät yhdistää vähittäiskauppatoimintansa uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Tradeka.
Tradeka päätti liiketoiminnassaan keskittyä kolmeen myymäläbrändiin: Siwa, Valintatalo ja...
Tsunameiksi laskettavista hyökyaalloista on todisteita jo esihistorialliselta ajalta. Historialliselta ajalta vanhimmat kirjalliset lähteet tsunameista ovat 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Vanhimpana pidetään kreikkalaisen historoitsija Herodotoksen kuvausta hyökyaallosta Poteidaian kaupungin luona vuonna 479 eaa. Jo historoitsija Thukydides esitti kuvauksessaan Kreikan saaristossa vuonna 426 eaa tapahtuneesta tsunamista, että maanjäristykset olivat yhteydessä tsunamin syntyyn.
Sana tsunami tulee japanin kielestä. Nimen merkitys "satama-aalto" johtuu siitä, että koska tsunamin aallonkorkeus kasvaa sen tullessa matalaan rannikkoveteen, se ei aiheuttanut suurinta tuhoa merellä oleville aluksille, kuten tekivät tavallisten myrskyjen...
Kiuruveden sotaveteraaneista on olemassa veteraanimatrikkeli, josta löytyy henkilötietoja ainakin talvi-, jatko- ja Lapin sodan osalta.
Kaikkonen, E. (toim.) (2018). Sodan vuodet 1939-1945: Kiuruvetiset II maailmansodassa : historiaa ja matrikkeli. Kiuruvesi: Kiuruveden Rintamamiesveteraanit ry.
Kiuruveteläisistä sodissa kaatuneista saa listauksen Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Tarkemmin eritellyt miesmäärät voivat olla haasteellisia selvitettäviä. Ellei tietoja ole koottu esim. em. veteraanikirjaan tai paikallishistoriikkeihin, selvittely saattaa vaatia arkistotyötä.
Kansallisarkistossa säilytettävät kutsuntaluettelot ovat tähän tarkoitukseen erityisen hyödyllisiä.
Karjaranta alkoi muodostua 1700-luvulla maankohoamisen ja lietteen kertymisen myötä. Tulvaherkästä alueesta muodostui luontaista laidunmaata keskustan alueella asuneiden karjanomistajien käyttöön. Laidunkäyttö jatkui aina 1800-luvun loppuun saakka, josta alkoi teollisuusaikakausi, ja nyt sitten mainitusti alueesta on muodostunut asuinalue. Nimi lienee siis peräisin ensimmäisen käyttötarkoituksen ajoilta.
Lähteet
Satakunnan ammattikorkeakoulu. Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue.
Wikipedia.fi. Karjaranta.
Kuulostaa hyvältä! Kirjasammossa on listattu keskiajalle sijoittuvia nuortenromaaneja, ehkä ääneen luettavaksi sopiva löytyisi näistä: Keskiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja | Kirjasampo
Roomasta, Babyloniasta, Persiasta ja Egyptistä sen sijaan löytyy aika niukasti etsimäsi kaltaista aineistoa.
Roomaan sijoittuva ja mahdollisesti myös tarkoitukseesi sopiva on ainakin Simon Scarrowin nuortenromaani Gladiaattori: taistelu vapaudesta (Gummerus, 2011, suomentanut Pekka Tuomisto)
Egyptiin taas sijoittuu Christian Jacqin nuortenromaani Niilin poika (Gummerus, 2004, suomentanut Lotta Toivanen)
Toivottavasti näistä löytyisi jokin sopiva!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet
Oman tunnusluvun saat, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa. Voit miettiä tunnusluvun/salasanan valmiiksi,
niin virkailija tallentaa sen tietokantaan.
Koska henkilöllisyys täytyy pystyä todentamaan, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Kohta kertoo tilanteesi varausjonossa ja myöhemmin varatun aineiston matkasta luoksesi.
18/21 tarkoittaa, että jonossa on 21 varausta ja Sinä olet sijalla 18.
Kun vuorosi tulee, on aineisto ensin tilassa "matkalla" ja saavuttuaan noutokirjastoon, sen tilaksi muuttuu "odottaa noutoa".
Runo on Markku Huhdan kynästä. Huhta on julkaissut jo neljä runoteosta omakustanteina, niitä voi tilata esim. hänen omien verkkosivujensa kautta: http://www.runua.fi
Huhta ylläpitää myös Runua-nimistä Facebook-ryhmää: https://www.facebook.com/groups/652270324844753/?fref=ts Löysin kysymäsi runon juurikin tämän Facebook-ryhmän sivulta.
Lisää eteläpohjalaisella murteella kirjoitettuja runoja löytyy esim. seuraavista teoksista:
Anitta Takala-Secka: Rakkaudesta suhun
Eeva Kontiokari: Seittemää sorttia
Maire Loppi: Päläkähröksiä
Arto Juurakko: Syränvalakia
Muita murrerunoja puolestaan edustavat mm.
Kalle Väänänen: Sanarrieskoo (savolaismurteet)
Heli Laaksonen: Pulu uis(lounaismurteet)
Helvi Airo: Elämänunta ja unielämeä (Sysmän murre)
Asko...
Ilman mitään vertailukohtaa, johon suhteuttaa hyönteisen kokoa, sen tunnistaminen on hieman haastavaa - muutamasta hyvästä tuntomerkistä huolimatta. Tutkimastani lähdekirjallisuudesta ei kuitenkaan noussut esiin yhtä ehdokasta yli muiden. Siitä huolimatta saattaisi kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja tutkailla, vastaisiko jokin esitelty laji havaitsemaanne.
Rohmut ja riesat
Thoirkil E. Hallas, Elintarviketuholaiset
Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula, Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta
Lars-Erik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Alanco tai Alanko nimellä maalanneita taiteilijoita ovat mm. Uuno, Aarne, Viljo ja Matti Alanko
Valitettavasti tarkempia tietoja heidän signeerauksistaan ei löytynyt.
Asiaa kannattaa kysellä taide- ja antiikkiliikkeistä. Vaikkapa Bukowskilta tai Hagelstamilta.
Apua saattaa löytyä myös paikallisesta museosta.https://yle.fi/uutiset/3-11841604
Nytten-sana tuntuu esiintyvän hyvin monessa eri murteessa. Verkosta löytyi esimerkkejä niinkin erilaisilta murrealueilta kuin Tampere, Turku, Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu.
Makupalat.fi:stä löytyy hakusanalla maalaukset museoiden sivuja, joissa on valokuvia niissä esillä olevasta maalaustaiteesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A65824. Niitä kannattaa käydä selailemassa.
Luontomaalareita löytyy monesta maasta ja aikakaudelta. Suomessa esim. von Wrightin veljekset maalasivat luontoa ja esimerkiksi sarjan lintuja puissa eri vuodenaikoina. Werner Holmberg ikuisti hämäläistä metsämaisemaa lukuisissa teoksissaan. Veikko Vionojalta löytyy maalauksia, joissa tuvan ikkunasta näkyy puu eri vuodenaikoina.
Vincent van Gogh ikuisti maisemia eteläisessä Ranskassa sypresseineen ja poppeleineen. Paul Cezannen ja Paul Signacin taiteessa on lukuisia maalauksia puista. Englantilaista...
Kyseessä on varmastikin Walter Wagerin kirja "Puhelin". Sitä on Helsingin keskusvarastossa pari kappaletta, tilattavissa aivan normaalisti Helmetin kautta.
Ilmeisesti kyseessä on Ville-Juhani Sutinen.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Ville-Juhani Sutisen runoja ole käännetty englanniksi. Olen etsinyt nyt niin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, hakupalvelu Finnasta ja SKS:n ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Mikäli Sutisen englanninnettuja runoja olisi julkaistu jossain aikakausjulkaisussa, niistä ei välttämättä löydy tietoja viitetietokannoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Pelkän kuvan perusteella on vaikea määrittää hyönteisen, varsinkin kuolleen, lajia. Hyönteisten lajinmääritys on muutenkin usein visainen juttu asiantuntijallekin.
iNaturalist ehdottaa lajiksi ruostekäpyludetta (Gastridus grossipes), kuva liitteenä. Sovelluksen voi ladata Apple Storesta tai Play Kaupasta.
Ötökkäakatemiasta löytyy tunnistusapua https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/
Hyönteiskirjoja:
Rintala, Teemu, Rinne, Veikko: Suomen luteet.
Sandhall, Åke: Kovakuoriaiset.
Lisää ensimmäinen arvostelu. Kaikki arvostelut
Lisää ensimmäinen arvostelu. Kaikki arvostelut ovat julkisia.
