Monikossa sana ”ikä” taipuu muotoon ”i’istä”. Tieto löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen taivutusohjesivulta osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4363.
Heittomerkin käyttö koskee yleensä kolmen vokaalin yhtymiä, joissa kahden saman vokaalin välissä on tavuraja (mm. ”vaa’an” ja ”rei’ittää”), mutta heittomerkkiä käytetään myös tuossa sanassa ”ikä”. Sen tarkoitus lienee tuoda esiin tavuraja, joka kai sanaa lausuttaessakin nousee esiin. Vertailun vuoksi maantieteellistä paikkaa ”Ii” taivutettaessa muoto on ”Iissä” ja ääntyykin ilman painotusta i-äänteiden välissä.
Tuon Laila ja Ritva Kinnusen duetto on Jaakko Salon sovitus ukrainalaisesta (tai venäläisestä, molempia näkyy lähteissä) perinnelaulusta, joka tunnetaan meillä nimellä Minka, mutta Ukrainassa nimellä Їхав козак за Дунай (Jihav kozak za Dunai) ja venäjänkielisellä kielialueella nimellä Ехал казак за Дунай eli Jehal kazak za Dunai. Sanat tähän suomenkieliseen versioon teki Saukki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Janette” on rinnakkaismuoto nimelle ”Janet”. Molemmat perustuvan nimeen ”Johanna”. Se puolestaan on naispuolinen vastine nimelle ”Johannes”, jonka merkitys on ’Jumala on armollinen’. Kantamuoto on kreikan ”Ioanna”. Raamatussa Johanna on yksi Jeesuksen ystävistä.
”Janette” on suhteellisen uusi nimi Suomessa, sillä se tuli käyttöön vasta 1900-luvun alussa ja oli silloinkin harvinainen. Vasta 1970-luvulla nimen suosio alkoi kasvaa, ja eniten sitä on annettu 1990-luvulla ja 2000-luvulla, keskimäärin sadalle lapselle vuodessa. Osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 saat etunimihaulla esiin tarkempia tilastoja nimen suosiosta eri vuosikymmenillä....
Sarja on 11-osainen, mutta suomeksi on ilmestynyt tähän mennessä vain seitsemän osaa. Kahdeksas osa Under isen ilmestyi ruotsiksi jo vuonna 2001. Sarja päättyi vuonna 2007 osaan Komma igen. Luultavasti vähäisen menekin vuoksi sarjaa ei ole suomennettu enempää.
Aaluette tunnetaan etenkin lastenlauluna/-hokemana, jota lauletaan tavallisesti vuoro- eli kaikulauluna (partiolaistermein myös: Vuorovaikutteinen huuto). Sitä hokevat etenkin partiolaiset, ja sen sanat löytyvät esimerkiksi PartioWikistä:
AALUETTE
(soolo+ muut)
Aaluette, Aaluette
Pikepikepusse, Pikepikepusse
Aalu aalu aalu ee, Aalu aalu aalu ee
Fillarin satula, Fillarin satula
Kaasupoljin, Kaasupoljin
Ylipitkä viineri, Ylipitkä viineri
Ei tuu mittään, Ei tuu mittään
Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa), Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa)
Jne. kunnes tuntuu että on aika lopettaa: (viim. säkeistö) ”Täytyy laulu lopettaa”
Aaluette on levytetty muutamaan otteeseen. Se löytyy esim. Fröbelin Palikoiden Jee-jee 30-vee -levyltä (...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Haataja” alkuperästä ei ole varmuutta. Maaningalla on kerrottu nimen syntyhistoriaksi, että se olisi saanut alkunsa toimeliaasta miehestä joka olisi kovasti ”huatanna ja ruatanna” eli ”haatanut ja raatanut”. Sana ”haataa” merkitsisi ’puuhata’, joskaan siitä ei ole muita murremainintoja, ja kyseessä saattaakin olla vain äänneasun perusteella motivoitunut sanaparivastine sanalla ”raataa”. ”Suomen murteiden sanakirjakaan” (osa 2; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988) ei tunne verbiä ”haataa”.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan mahdollista on myös, että ”Haataja” olisi peräisin ortodoksisesta etunimestä ”Hatja” tai ”...
Fanny on englantilainen muunnos nimestä Fransiska, joka puolestaan on Frans-nimen (Franciscus) sisarnimi tai muunnos nimestä Stefania. Suomessa Fanny kuuluu topeliaaninisiin nimiin, jotka tulivat muotiin 1800-luvun puolivälissä. Fanny-nimi tuli uudelleen muotiin 2000-luvun vaihteessa. Suomenkielisiä kansan vanhastaan käyttämiä muotoja ovat Fanni, Vanni, Fanny, Vannu, Fannu, Fanne ja Vanssi. Fannyn nimipäivä on 2.3.
Frida on pohjoismainen nimi, joka tarkoittaa kaunis, ihana, ystävä, rakastettu. Se on almanakassa sijoitetu 29.12 Rauha-nimen rinnalle siksi, että saksassa Friede merkitsee rauhaa. Suomalaisia kansanomaisia muotoja ovat Riita, Riitta ja Riitu.
Casimir, vrt. Kasimir on muinaisslaavilainen nimi, joka tarkoittaa rauhantekijä,...
1) Viime sotien aikaan, erityisesti jatkosodan pitkittyessä kenttäarmeijassa pyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin ja käytännöllisiin ratkaisuihin sotilasarvojen merkintätapojen osalta. Suurimpana syynä tähän oli yleinen materiaalipula – kauluslaatat olivat suhteellisen kalliita valmistaa, eikä niitä riittänyt alunperinkään koko kenttäarmeijalle. Näin ollen kauluksissakin näkyi melkoista kirjavuutta, eikä aselajien väreistäkään pystytty läheskään aina pitämään kiinni. Värikkäitä kauluslaattoja vältettiin myös naamioitumissyistä, ettei sen kantaja erottuisi liian selkeästi. Voitaisiin siis sanoa, että sotilasarvon näkyminen tavalla tai toisella meni kaiken muun edelle, näin ollen ei ole siis lainkaan tavatonta että esim. talous- tai...
Tähän löytyi vastaus Tieteen Kuvalehti Historian kysymysarkistosta.
Tarina vauvoja tuovista haikaroista on syntynyt 1800- luvulla Länsi-Euroopassa, missä haikaraa on pidetty onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Tuohon aikaan ei ollut tapana puhua sukupuoliasioista ja siitä, miten vauvat saavat alkunsa, joten vanhemmat keksivät uteliaille lapsilleen tarinan haikarasta, joka tuo vauvan perheeseen.
Linkki artikkeliin: http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Kustantaja Tammelta kerrottiin, että kirjoilla oli aikoinaan sen verran huono menekki, että kirjojen kääntäminen keskeytyi. Suunnitteilla on kuitenkin, että kirjoja alettaisiin taas kääntää, muuta mitään aikaa he eivät osanneet sanoa. Kääntämättä ovat ainakin vielä seuraavat Jean Estorilin Anne-kirjat: Drina ballerina, Drina dances in Madeira, Drina goes on tour, Drina dances in Paris, Drina dances in Switzerland, Drina dances in New York, Drina dances alone, Drina dances on stage
Jatkosodan syttymisvaiheessa kesällä 1941 Kotijoukot perustivat kaikkiaan 24 koulutuskeskusta eri puolille Suomea, huolehtimaan rintamajoukkoihin lähetettävien täydennysjoukkojen koulutuksesta. Keskuksissa koulutettiin toisaalta vanhempia, aiemmin kouluttamatta jääneitä reserviläisiä, toisaalta taas varusmiesiän saavuttaneet nuoret miehet.
Jalkaväen Koulutuskeskus 16 aloitti toimintansa 18.6.1941 Tervolassa, jossa se toimi majuri V. Järvisen johdolla 15.1.1942 saakka. Tästä eteenpäin JvKoulK 16 toimi välillä 15.1.-25.10.1942 Kemissä, jona aikana keskuksella oli Järvisen lisäksi vielä kaksi muutakin johtajaa (maj J. Komonen, evl A. K. Pihlajamaa). Koska koulutettava miesmäärä pieneni jatkuvasti, voitiin epäedullisimmissa olosuhteissa...
Tanja on lyhennelmä venäläisperäisestä nimestä Tatjana, joka on puolestaan Tatianuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kirkossa Tatjana on marttyyripyhimys, joka hoiti sairaita ja auttoi köyhiä. 1970-luvulla Tanja oli Suomessa yksi muotinimistä, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Saksassa. Samasta kannasta ovat lähtöisin myös nimet Taina ja Taija.
Tiedot löytyvät teoksista: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999); Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005).
Viola-tietokannan mukaan tästä venäläisestä kansanlaulusta "Beloi akatsii grozdja dušistyje" on tehty ainakin kaksi eri sanoitusta. Selvästi yleisempi on Martti Wuoren (1858-1934) suomennos "Valkoakaasiat" (Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset). Säveltäjä ja sanoittaja Usko Kemppi on tehnyt salanimellä U. Kalanti myös version "Tuomien kukkiessa" (Taas alla tuomien). Tämä suomennos on ilmeisesti syntynyt vasta 1940-luvulla.
En löytänyt yhtään viitettä, joka olisi maininnut suomenkielisen tekstin tekijäksi R. R. Ryynäsen. Tähän hätään en myöskään pystynyt saamaan käsiini tuota kokoelmaa "Köyhälistön laulukirja", eikä sen sisältöä ole missään tietokannassa avattu edes sen vertaa, että näkisi, millä nimellä laulu kokoelmassa on. Oma...
KVTES:in palkkahinnoitteluliitteen mukaan kirjastovirkailijan peruspalkka tehtävän vaativuudesta ja nimikkeestä riippuen on 2016 - 2116 €/kk. Tämän lisäksi henkilö voi saada erilaisia lisiä työkokemuksen tai henkilökohtaisen osaamisen ja taitojen perusteella.
Jokainen maksaa veroa oman veroprosentin mukaan, jonka verotoimisto on määritellyt vuositulojen perusteella. Palkasta vähennetään työttömyysvakuutusmaksu 1,9 % ja vakuutusmaksuja 6,35-7,8 %. Jos kuuluu ammattiliittoon, palkasta vähennetään myös liiton jäsenmaksu, joka vaihtelee eri liitoilla.
Verotukseen vaikuttaa myös kunkin henkilökohtainen tilanne: onko sellaisia lainoja, joiden korkomenot voisi vähentää, saako työmatkakuluja vähentää jne.
Lopullisen käteen jäävän palkan määrää...
Kuudennusmiehet (ruots. sexmän) toimivat Ruotsi-Suomessa 1400-1860 pitäjäkokouksen valitsemina luottamusmiehinä. "Tehtävänä oli valvoa kirkon ja pappilan kuntoa sekä osallistua kirkkoraadin jäseninä järjestyksen ylläpitoon seurakunnassa; seurakunnan johdossa heillä oli pappien rinnalla johtava asema." (Uusi tietosanakirja, 1966)
Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi:
"vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)"
Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys:
"ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha".
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995.
Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Bestseller-sivu Wikipediassa antaa myydyimpien kirjojen lisäksi tietoa myös eniten painetuista kirjoista. Täsmällistä tilastotietoa on olemassa painetuimmista kaunokirjallisista teoksista. Suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä olivat:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1 209 000 kpl)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954, 708 000 kpl) sekä
Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864, 500 000 kpl).
Raamattu varmaan menee eri painoksineen yli kaikkkien näiden.
Vuoden 1992 Raamatun käännöstä on vuosina 1992–2004 myyty 1,6 miljoonaa kappaletta ja vuoden 1987 suomenkielistä virsikirjaa 3...
Teija on lyhentymä 'Dorotean' suomalaistuneesta muodosta 'Toroteija'.
'Dorotea' on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'Jumalan lahja'.
Pyhän Dorotean muistojuhlaa vietetään katolisessa kirkkokunnassa 6.2. Suomalaisessa almanakassa Teija on ollut tuona päivänä vuodesta 1973 lähtien.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1997.
Kirjat löytyvät kirjastosta.
