Viljami Peltoniemen sanoittamana kappale löytyy tästä nuottikirjasta sekakuorolle sovitettuna: Aaro Kentalan nuottikirja 1: Sävellyksiä ja sovituksia sekakuorolle / Aaro Kentala (1987).
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa ei ole, mutta voit saada kirjan kaukolainaksi muista kirjastoista.
Tällä hetkellä A2-koon skannaaminen ei onnistu Helmet-kirjastoissa. Keskustakirjasto Oodiin on tulossa A2-skanneri, mutta ajankohta ei ole vielä selvillä.
LTO 1943:ssa on alaluokat 56a ("Synnynnäiset sydänviat"), 56a1 ("Pieni sydän. Pisarasydän") ja 56b ("Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt"), mutta luokkaa 56c ei tässä esiinny. Myöskään aiempi vuoden 1935 LTO ei tunne alaluokkaa 56c. A II -luokkaan olisi määrätty "tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa".
Kirjastoissa on myös omaa digitukea, johon voit varata tunnin opastusajan. Voit valita sopivan kirjaston sijainnin tai sopivien aikojen perusteella. Linkki ajanvaraukseen :
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Digituki/Digitukea_ajanvarauksella_Helsingin_kirj(243100)
Myös tietotekniikkayhdistys Enter ry järjestää maksutonta vertaisopastusta kirjastoissa. Tietoa opastuksista löydät Enterin omalta sivulta : https://www.entersenior.fi/opastus/lahiopastus/helsinki/
Osaan opastuksista on ajanvaraus. Sivun alussa on listattu paikat, joissa opastukseen pääsee ilman ajanvarausta.
Kysyin kirjastonhoitaja ja kirjallisuusterapeutti Pirjo Arvolan mielipidettä suositeltavista kirjoista.Pirjo ehdotti, että tässä vaiheessa, kun suru on vielä pinnalla, kannattaisi välttää kirjoja joiden pääateemana on kuolema.
Hän suosittelee sen sijaan satuja, joiden avulla erilaisia tunteita voi turvallisesti käsitellä. Erityisen hyviä voisivat olla suomalaiset kansansadut. Yksittäisenä hyvänä satuna Pirjo mainitsi Grimmin sadun Siili-Jussi.
Tässä muutamia satukokoelmia:
Raul Roine: Suomen kansan suuri satukirja (WSOY 1958)
Slaavilaisia satuja. (Suomentaja UM Kellomäki, Weilin & Göös 1974)
Grimmin sadut, osat I Ruusunen, II Tuhkimo, III Lumikki
(Tammi 1999)
Satujen lisäksi hyvä luettava voisi olla Betsy Byarsin Blossomin perhe -...
Voit palauttaa lainaamasi aineiston mihin tahansa HelMet-kirjastoon toimipaikan aukioloaikana.
Asiasta kerrotaan kirjaston käyttösäännöissä kohdassa "Lainaus, palautus ja uusiminen", mutta tieto ei tosiaankaan ole kovin selvästi näkyvillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI
1. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ mukaan järjestelmään on kirjattu 3807 Aapeli-nimistä henkilöä, 876 Abel-nimistä ja 141 Aabel-nimistä. Nämä ovat kaikki eri henkilöitä, joten ihmisten mahdolliset kutsumanimet eivät näistä selviä.
2. Abel-nimi tulee heprean kielen sanasta hebel, joka tarkoittaa hengitystä, tuulenhenkäystä, savua, katoavaisuutta, turhuutta. Henkilönnimi Abel on ilmeisesti kuitenkin peräisin akkadin kielen sanasta aplu, joka tarkoittaa poikaa. Aapeli on suomalainen muunnos nimestä. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
3. Emme löytäneet yhtään lempinimeä Aapelille, vaikka niitä varmastikin on.
4. Tunnettuja suomalaisia Aapeleita ovat ainakin arkeologi ja...
Tässä joitakin runoja, jotka sopivat tunnelmaan:
Og Mandino: nimetön
Älä koskaan kasva niin isoksi,
ettetkö voisi esittää kysymyksiä,
älä koskaan tiedä niin paljon,
ettetkö voisi oppia jotain uutta.
Robert Frost: The Road Not Taken, suom. Raila Murtola: Tie. Linkki käännökseen: http://satakielen.blogspot.com/2010/05/robert-frost.html)
Tiet metsässä toisistaan erkani,
voinut lähteä en molemmille.
Seisoin haikeissa ajatuksissani,
toista polkua seuraten katseellani,
kunnes peittyi se pensaiden alle.
Lähdin toista polkua kulkemaan,
yhtä kaunista, mutta se taisi
houkutella ruohottuneisuudellaan.
Sitä kulkevahan sen askelillaan
yhtä paljaaksi kuluttaisi.
Tiet aamussa uinuivat kumpikin
keltalehtien peitteleminä.
Kuljin toista päivän ja...
Mahtavaa, että olette löytäneet fantasiakirjallisuuden pariin! Kyselin työkaveilta vinkkejä. Hobitin ja Taru sormusten herrasta -kirjojen kaltaista lasten fantasiaa, joka sopii 10-vuotiaalle itse luettavaksi, tarjoavat esimerkiksi seuraavat kirjasarjat:
Philip Pullman: Kultainen kompassi -sarja (katso teosten saatavuus Helmet Finnasta)
C.S. Lewis: Narnia-sarja(katso teosten saatavuus Helmet Finnasta)
Ursula K. Le Guin: Maameren tarinat -sarja (katso teosten saatavuus Helmet Finnasta)
Terry Pratchett: Kiekkomaailma-sarja (katso teosten saatavuus Helmet Finnasta)
Tui T. Sutherland:Tulisiivet-sarja (katso teosten saatavuus Helmet Finnasta)
Reetta Niemelä: Mustan kuun majatalo -sarja (katso teosten saatavuus Helmet Finnasta)
Tarkemman...
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla vuonna 1999 julkaistu David Seedin kirja American science fiction and the cold war : literature and film.
American science fiction and the Cold War | Itä-Suomen yliopisto | Finna.fi
Valitettavasti Judith Kerrin lastenkirjaa The Tiger Who Came to Tea (1968) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.harpercollins.com.au/search-results/?keyword=The+Tiger+Who+Came+to+Tea
Kyseessä on katkelma John Donnen runosta The Sun Rising eli Nouseva aurinko. Runon on suomentanut Aki Salmela. Suomennos on julkaistu runouslehti Janon numerossa 1.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Voisiko kyseessä olla kirjailija Nelli Hietalan kirjasarjasta, jonka päähenkilö on Miia Martikainen. Kirjasarjassa on neljä osaa: Miia Martikaisen kärsimysviikko, Kenen joukossa seisot Miia Martikainen, Elämää eteisessä Miia Martikainen, Sisar hento, Martikainen. Kirjat kertovat lukiossa olevasta Miiasta ja hänen seikkailuistaan. Kolmannessa kirjassa, Elämää eteisessä, Miia Martikainen, on mukana Eduardo niminen poika. Voit lukea lisää kirjasta täältä: https://lukufiilis.fi/kirja-arviot/erilainen-lukukokemus/ ja tässä kuva sarjan ensimmäisestä kirjasta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kyllä vain. Hakunilan kirjaston remontin aikana varaukset noudetaan Tikkurilan kirjastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Hakunilan_kirjasto/Ju…
Perinteisenä tapana on pidetty esimerkiksi tässä SuurJyväskylä-lehdessä kuvattua menetelmää, jossa tehdään villasekoitus, villa karstataan, höyrytetään ja huovutetaan. Syntyneestä huopalevystä leikataan kappaleet ja ommellaan aihiot, joista muokataan huovuttamalla huopikkaat.
Punomosta löytyy neulottujen huopikkaiden ohjeita sekä myös huovutusohjeita ja -tekniikoita.
Huovutusaiheisia kirjoja löytyy kirjastoista, esim. Nellie Jäkkö Huovutus; Anna-Karoliina Tetri Huovutus; Brown Victoria Huovutus ja huopatyöt, valikoidut linkit Makupalat.fi huovutus.
Kysy museolta on vastannut kysymykseen tallukkaista ja huopikkaista. Vastauksessa suositellaan tutustumaan teokseen Rahwaan puku/Ildiko Lehtinen - Pirkko Sihvo.
Werner Theunissenin sävellyksen "Mississippi" ovat levyttäneet Juha Vainion suomenkielisillä sanoilla Marionin (1977) lisäksi Kari Tapio ja Paula Koivuniemi vuonna 2003.
Lähteet:
https://secondhandsongs.com/work/59115/versions#nav-entity
https://secondhandsongs.com/performance/592455/versions
https://www.discogs.com/release/4883457-Kari-Tapio-Juna-Kulkee
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
