Tiukasti määriteltynä ainoastaan lampaista saatava kuitu on villaa. Kuitenkin myös joistain muista pitkäkarvaisista eläimistä saatavia tekstiilikuituja kutsutaan villaksi.
Näitä ovat alpakka, angorakani, angoravuohi, biisoni, kameli, kashmirvuohi, laama, myskihärkä ja vikunja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Villa
https://fi.wiktionary.org/wiki/villa
https://www.stjm.fi/uutiset/mohair-merino-vai-kashmir-tunnetko-villalaa…
https://agronomag.com/11-things-to-know-about-wool-types-of-wool/
https://en.wikipedia.org/wiki/Animal_fiber
Gloria Estefan (koko nimi Gloria María Milagrosa Fajardo García) ei ole marokkolaistaustainen. Hän on syntynyt Havannassa, Kuubassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gloria_Estefan
Elokuvia on kielletty laissa olevin perustein.
Laki elokuvien tarkastuksesta vuodelta 1965 listasi kiellon perusteiksi:
Elokuvaa, joka on sisällykseltään ilmeisesti lain tai hyvien tapojen vastainen, älköön hyväksyttäkö esitettäväksi.
Jos elokuva, ottaen huomioon miten sen tapahtumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne on esitetty, on epäsiveellinen tai raaistava taikka on omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti, älköön elokuvaa myöskään hyväksyttäkö esitettäväksi.
Elokuvaa älköön niin ikään hyväksyttäkö esitettäväksi, milloin sen esittäminen saattaa vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin.
Laki...
Risteilijöiden rungonrakennus aloitetaan hitsaamalla yhteen kaksi levyä tai palkkia, jotka ovat valmistuneet terästuotannossa. Osista rakentuu lopulta yhden kansivälin kokoisia lohkoja, jotka edelleen yhdistetään toisiinsa suurlohkoiksi.
Suurlohkot hitsataan toisiinsa rakennusaltaalla, jossa runkotuotanto saatetaan valmiiksi, ja laiva uitetaan varustelulaituriin. Kustannustehokas lohkorakentaminen on yleistynyt laivanrakennuksessa 1980-luvulta lähtien. Tätä ennen laivat rakennettiin usein alusta loppuun samassa paikassa telakalla.
Lähteet:
Thornton, James R. Ship and Boat Construction and Repair. 2011. Encyclopedia of Occupational Health and Safety.
http://www.ilo.org/oshenc/part-xv/ship-and-boat-building-and-repair/ite…
Laivatekniikka -...
Erik von Frenckell oli näkyvä hahmo Helsingin kaupungin kunnallispolitiikassa. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1917. Valtuustoura jatkui vuoden 1930 loppuun. Vuonna 1931 hän aloitti työnsä kaupungin kiinteistöjohtajan virassa. Vielä eläkeiässä hänet valittiin uudelleen kaupunginvaltuustoon.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1853
Helsingin Sanomat 18.11.1957
Oman tunnusluvun saat, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa. Voit miettiä tunnusluvun/salasanan valmiiksi,
niin virkailija tallentaa sen tietokantaan.
Koska henkilöllisyys täytyy pystyä todentamaan, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Tulla-verbi kuuluu ns. kaksivartaloisiin verbeihin. Vartalot ovat konsonanttivartalo tul- ja vokaalivartalo tule-. Tulla-tyyppisissä verbeissä infinitiivin tunnus liittyy konsonanttivartaloon ja vaihtelee vartalon loppukonsonantin mukaan (samoin kuin esimerkiksi verbit luul-la, men-nä, sur-ra). Toinen l-kirjain kuuluu siis taivutuspäätteeseen, toinen l-kirjain tulee lisää eikä häviä. Assimilaatiota vartalonloppuisen konsonantin kanssa esiintyy myös muissa taivutusmuodoissa,esim. tul-la : tul-len : tul-lut : tul-laan : tul-lee.
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=7
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=74
Kuolemansyyn tutkijat voivat käyttää ainakin karkean arvion tekoon kuolonkankeutta (rigor mortis), joka käynnistyy noin kuuden tunnin sisällä kuolemasta ja kehittyy täydelliseksi seuraavan kuuden tunnin aikana. Kuolonkankeus säilyy noin 12 tuntia, jonka jälkeen se alkaa hävitä ja on hävinnyt 12 tunnin kuluttua. Koko kuolenkankeuden prosessi kestää siis noin 36 tuntia ja asiantuntija pystyy tänä aikana tutkitun ruumiin kuolinhetken arvioimaan. Kahden vuorokauden jälkeen kuolonkankeuden käyttäminen ei enää onnistu ja arviot kuolinhetkestä perustuvat mahdollisesti tehtävän ruumiinavauksen tuloksiin. Jos ruumis on ollut pitempään kuolleena, täytyy kuolinhetken arvioinnissa käyttää myös päättelyä esimerkiksi juuri postilähetysten...
Minullekin ilmaus oli aluksi aika vieras, mutta googlailemalla löysin tällaisen vanhan runon, jossa termiä "ylhäinen vieras" käytetään kuoleman yhteydessä, niin että suoraan viitataan Kristukseen "Ylhäinen vieras ompi Kristus Jesus": Ylhäinen vieras – Wikiaineisto (wikisource.org)
Tarkistin asian vielä tutulta papilta, joka tiesi kertoa että termiä on tosiaan käytetty hengellisissä yhteyksissä viittaamaan Kristukseen ja myös kuolemaan, sillä ajatuksella että kuolema on ikään kuin voitto, ei pelkkää pimeyttä, vaan kotiin pääsemistä. Tämä voisi kenties avata myös V.A. Koskenniemen runoa paremmin?
Nimeä Niisku on annettu Suomessa sekä naisille että miehille, mutta alle 20 kertaa eli se on erittäin harvinainen.
Lähde
Digi- ja viestintäviraston nimipalvelu
Lassi Nummella on kokoelmassaan Lähdössä tänään (1977) runo, joka alkaa sanoin "niin kauan kuin olemme tällä rannalla", mutta jatko ei täsmää kysymyksen säkeiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että tässä esitetyssä muodossa runoa ei ole muualla kuin osana Aulis Sallisen laulusarjaa Elämän ja kuoleman lauluja. Ondine-yhtiön vuonna 1995 julkaiseman Elämän ja kuoleman lauluja -CD:n tekstivihkosen mukaan Sallisen tarkoitus oli ensin käyttää Nummen Requiem-kokoelman runoja, jotka Leonid Bashmakov oli säveltänyt vuonna 1989. Runoilijaa runojen kaksoiskäyttö kuitenkin häiritsi, ja niin Sallinen sai käyttöönsä uuden runosarjan, joka paremmin vastasi säveltäjän omaa maailmankatsomusta.
20152205_suomi.pdf (yle.fi)
Bitumi sisältää PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Aiheesta on tehty opinnäytetyö: PAH-yhdisteet bitumikatteissa ja niiden aiheuttamat riskit bitumikatteen kierrätykselle / Pauliina Ahokas (Lahden ammattikorkeakoulu, 2016), joka on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/110919/Ahokas_Pauliina.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Plotniekka (tai lotniekka) on kirvesmies. Joillain alueilla se on tarkoittanut myös tervanpolton työnjohtajaa.
Lähde
Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_cf2ba5cf7641d73722e…
Aloitan kysymyksen lopusta, koska sieltä löytyy ehto "suomennoksen pitäisi olla ennen vuotta 1957". Arveleekohan kysyjä, että suomennosta saisi käyttää vapaammin, jos se on julkaistu ennen vuotta 1957? Jos näin on, joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen: runon suomennoksen tekijänoikeudellinen suoja ei riipu julkaisuvuodesta vaan kääntäjän kuolinvuodesta (70 vuotta siitä laskettuna). Aale Tynni kuoli 1997, joten hänen suomennoksensa vapautuvat vasta vuoden 2068 alussa. Toisaalta jos käännöstä tarvitaan sitaattina - vaikkapa kuvastamaan 1950-luvun alun henkistä ilmapiiriä -, siihen voidaan soveltaa tekijänoikeuslain pykälää 22. Valitettavasti kysymyksessä ei tätä käyttötarkoitusta ole tarkemmin määritelty, joten asia jää avoimeksi....
Hei!
Joel Lehtosen "Novelleja Decameronesta" - suomennos on ilmestynyt vasta vuonna 1914.
Pekka Tarkan kirjoittaman elämäkerran "Joel Lehtonen I: vuodet 1881 - 1917" mukaan Lehtonen halusi kääntää Decameronen kokonaan mutta Suomalaisuuden kirjallisuuden edistämisrahasto tahtoi kirjasta karsitun version - kansalle sopimattomat kertomukset tuli suomennoksesta poistaa. (Tarkka 2009, sivu 165)
Samassa Tarkan kirjassa kerrotaan myös varhaisemmasta anonyymistä suomennoksesta (Ei Lehtosen tekemä!), joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1908 - 1910. Sen on julkaissut tamperelainen Luukkonen ja Kumpp. Kyseinen käännös on ilmeisesti tehty ruotsinnoksen pohjalta. (Tarkka 2009, sivu 165)
Pilvet ovat näkyvää vesihöyryä ja ne voivat syntyä monin eri tavoin. "Esimerkiksi konvektio, orografinen noste tai säärintamat voivat laukaista pilvien kehityksen." https://www.foreca.fi/s%C3%A4%C3%A4pedia/s2hxn63m https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/20/miten-pilvet-syntyvat
"Ulkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä." https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kuivaa Siksi pakkasilmassa ei muodostu kovinkaan helposti pilviä.
Pilviä voi kyllä kulkeutua muualta ja muodostua kylmän ja lämpimän ilmamassan kohdatessa. https://blogi.foreca.fi/author/kristian/page/4/
Tähän kysymykseen saa varmasti paljon asiantuntevamman vastauksen kysymällä Ilmatieteen...
Kysymyksen sisältämistä vihjeistä tulevat ensimmäisenä mieleen Kenneth Birdin kaksi Minäpoika-kirjaa, Minäpoika (1975) sekä Minäpoika ja kitupiikin aarre (1977), joissa seikkailevat kiertävä kattilanpaikkaaja Timothy Hogan ja hänen kohtaamansa puhuva terrieri Minäpoika. Kirjojen tapahtumat tosin sijoittuvat pääosin Irlantiin. Ensimmäisessä kirjassa kyllä liikutaan myös Lontoossa.
Minäpoika | KirjasampoMinäpoika ja kitupiikin aarre | Kirjasampo
Eeva-Liisa Manner julkaisi vuonna 1988 kokoelman Hevonen minun veljeni : hevosrunot 1956-1976 (Tammi), joka sisältää sekä hänen omia hevosaiheisia runojaan että käännöksiä. Näiden joukossa on myös Frostin Metsän reunassa lumisena iltana -runo, joka alkaa "Pieni hevoseni hämmästyy kun pysähdyn keskelle maiseman aution..."
Mahdollista tietysti on, että runo on ilmestynyt aiemmin esimerkiksi jossakin aikakauslehdessä. Parnasson sisällysluettelot vuosilta 1951-1985 löytyvät Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php), mutta niistä tätä ruonoa ei löydy, vaikka muutama muu Frost-käännös (ilman mainintaa kääntäjästä) näyttää jo 1950-luvulla lehdessä ilmestyneen. Käännöslyriikkaa on kuitenkin...
Oletko jo kokeillut seuraavaa?
Moberg, Sakari 1998: Erityisopetuksen ja yleisopetuksen integraatio opettajien silmin. Teoksessa Ladonlahti et al (toim.) 1998: Poikkeva vai erityinen? Erityispedagogiikan uudet ulottuvuudet. PS-viestintä/ ATENA KUSTANNUS, Juva 1998.
Yhteinen koulu kaikille - onko inkluusio tarua vai totta? /
Pentti Murto (toim.)
yväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1999
(Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisu,
ISSN 1456-8705 ; 2)
isbn 951-39-0520-9. Teos löytyy ainakin seuraavista kirjastoista:
KORKEAK.KIRJ: E H3 Jo Ku O Okaj R X Yh Å, eli löytyy myös Eduskunnan kirjaston, HY opiskelijakirjaston jne. kokoelmista.
Pääkaupunkiseudun plussahaussa löytyy mm. Markku Ihatsun teoksia aiheeseen liittyen.
Seuraavien...