Yleisissä kirjastoissa orkesteriteosten nuotinnokset ovat yleensä pienoispartituureja eikä niissä ole erillisiä stemmoja. Joitakin yksittäisiä poikkeuksia saattaa olla. Jokainen kirjasto päättää omista hankinnoistaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastoon ei hankita orkesterimateriaaleja. Nuotit, joihin kuuluu kymmeniä stemmoja, ovat hankalia kirjastokäytössä. Jos esim. jokin stemma jää palautumatta tai tuhoutuu, kokonaisuus on sen jälkeen vaillinainen. Kymmeniä stemmoja sisältävät paketit vievät paljon tilaa hyllyssä, mutta niiden kysyntä yleisessä kirjastossa on vähäistä. Lisäksi ne ovat kalliita myös kirjastoille. Finna.fi-hakupalvelun (https://finna.fi/) kautta löytyy orkesterimateriaaleja lähinnä oppilaitosten kirjastoista, mutta...
Sanoin "Siellä, Onnen maassa..." alkava runo on Tabermannin kokoelmasta Aistien alamainen. Se sisältyy myös hänen "rakastetuimpia runojaan" sisältävään valikoimaan Ihme nimeltä Me. Käsiin ei kuitenkaan ole piirretty, vaan niihin on "vaihdettu huulten nahka".
Monissa maissa lainsäädäntö mahdollistaa edelleen kuolemanrangaistuksen maanpetoksesta.Lisätietoa kuolemantuomiosta maittain: https://en.wikipedia.org/wiki/Capital_punishment_by_countryMaanpetoksesta: https://en.wikipedia.org/wiki/TreasonKuolemanrangaistuksen pysyvyydestä maanpetostapauksissa: https://academic.oup.com/bjc/article/61/6/1435/6246105?login=true
Kuvamiksaaja työskentelee television suorissa monikameratuotannoissa. Max Juntusen Elävän kuvan sanaston (Edita 1997) mukaan "ohjaamossa on kuvasekoitin (miksauspöytä) ja kutakin kameraa sekä ulos lähtevää kuvaa vastaava monitori. Kuvansekoittaja [miksaaja] kytkee uloslähtevän kuvan ohjaajan ohjeiden mukaan".
Opinnäytettäsi varten sinun kannattaa tutustua kuvamiksaukseen liittyvään kirjallisuuteen mahdollisimman
monialaisesti. Englanninkielinen termi on vision mixer.
1. televisiotekniikasta esim.
Bermingham, Alan ... [et al.]
The video studio
Oxford : Focal Press, cop. 1994
Korvenoja, Pekka
TV-kameratyön perusteet
Helsinki : Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2004.
Ward, Peter
TV technical operations : an introduction.
Oxford : Focal...
Itämurteisiin kuuluvat savolaismurteet ja kaakkoismurteet, joiden alue käsittää Kainuun, Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon: http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4murteet .
Syntyjään itäsuomalaisia kirjailijoita, jotka käyttävät ainakin kirjan henkilöiden puherepliikeissä itämurretta ja kirjan tapahtumat sijoittuvat Itä-Suomeen löytyy joitakin.
Näistä ainakin seuraavat on käännetty ruotsiksi:
Aho, Juhani: Rautatie. 1.p. 1884 (Järnvägen)
Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija. 1952 (Konsta)
" Hamsterit. 1957 (Hamstrare)
" Lampaansyöjät. 1970 (Fårätarna)
Lehtonen, Joel: Putkinotko. 1.p. 1920. (ilmestyi aluksi kaksiosaisena)
(ruotsiksi 1935 Ödemarkens barn; 1973 Putkinotko : berättelsen om...
Radio- ja televisioarkiston tietokannan mukaan ohjelman ensimmäinen lähetys oli 19.4.2014 klo 20.07-21.00.
Liete on toimittanut myös Rocktoimittajan iltapäivällinen -nimistä ohjelmaa Yle Radio Suomessa. Sen ensilähetys oli 5.1.2014 klo 16.05-17.00.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=rocktoimittajan+illallinen&sort=broadcast_asc
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=rocktoimittajan+iltap%C3%A4iv%C3%A4llinen&sort=broadcast_asc
Kysymyksessä on ilmeisesti kirja nimeltä Märta Baerin tarina:
Märta Baerin tarina/[toim. Timo Elo.].- [Hki] : Terveyden maailma, 1986 (Forssa: Forssan kirjap.). ISBN 951-99748-8-1.
Kirjan saa kaukolainaksi esim. Porin kaupunginkirjastosta.
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo...
Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Voisikohan kyseessä olla ehkä tarina Ehostusmestari (Beauty business), joka julkaistiin ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 34/1969 ja uudelleen numerossa 17/2012. Tämän lisäksi se sisältyy mm. albumeihin Höyhensarjan mestari ja muita Aku Ankan parhaita (Aku Ankan parhaat ; 48) ja Mahtiankka Roope. Tarinassa Aku on avannut Salon Hurma -nimisen kauneudenhoitolan. Taiturimaisesti naisia kaunistavan monsieur Akun maine leviää nopeasti ja pian hän on tehnyt kaupungin kaikista naisista niin kauniita, että Iines alkaa tuntea olevansa "ruma ankanpoikanen joutsenten joukossa". Leenu, Liinu ja Tiinu vievät tätinsä väkisin Akun käsittelyyn ja päättävät auttaa tätä vaihtamalla salaa Akun kosmeettisia aineita vahvempiin, mikä on johtaa katastrofiin...
NetMot sanakirjaston Collins English Dictionary antaa sanalla Syriac vastaukseksi vapaasti suomennettuna seuraavaa: Aramean kielen murre, jota puhuttiin Syyriassa n. 13:lle vuosisadalle A.D. asti ja se on edelleen käytössä tiettyjen bysanttilaisten kirkkojen liturgisena kielenä. Kirja Uusi suomi-englanti suursanakirja, ISBN 9510121584, kertoo sanan Syriac tarkoittavan syyrian kieltä.
Kirkon vuoden 2021 henkilöstötilaston mukaan kirkkomuusikoista oli heinäkuussa 2021 miehiä 316 ja naisia 637.
Lähde: Seurakuntien henkilöstötilasto 2021
1700-luvulla eläneen kirjailija Samuel Johnsonin mukaan Lontoossa on kaikkea mitä elämä on suonut. Jopa siinä määrin, että jos on kyllästynyt Lontooseen, on kyllästynyt elämään.
Tätä ajatusta vaalitan yhä mm. matkailumarkkinoinnissa. Pelkästään Lontoon taide-, kulttuuri- ja tapahtumatarjonta on kieltämättä niin laajaa, että vaihtelua riittää moneen makuun vuoden joka päiväksi. Samoin sen elinkeinorakenne on monipuolinen, työmarkkinat ja palvelut laajat. Mutta samaa sanotaan myös New Yorkista: siellä on kaikkea ja sinne haluavat "kaikki".
Tällaiset väittämät ovat yleistyksiä, niistä voi perustellusti olla toista mieltä ja ehdottaa muita paikkoja tilalle. Jotkut taas eivät pidä suurkaupungeista, "ihmisten eläintarhoista". Todella suurissa...
Hei!
Kysymääsi kirjaa on Pirkanmaan kirjastoissa vain yksi kappale, joka löytyy Valkeakosken kirjastosta. Olen ottanut sinne yhteyttä, ja he lupasivat lähettää sinulle vastauksen sähköpostissa mahdollisimman pian, viimeistään ensi viikon alussa. Jos haluat, voit myös tilata kirjan seutulainaksi (2 €).
Arkkitehtuurimuseon kohdeluettelon mukaan Espoossa Pohjantie 2:ssa sijaitsevat asuintalot (As. Oy Sinipiika) on suunnitellut Arvo O. Aalto (1903 - 1962). Luettelon tiedoissa rakennusten valmistumisvuodeksi on merkitty 1959.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_O._Aalto
https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/tapiola/kohdeluettelo/
