Heikki Ojan Aikakirja-teoksessa kerrotaan, että Keski-Euroopassa otettiin kesäaika käyttöön energiansäästön vuoksi. Sähkön käyttö saadaan vähenemään kun pimeä iltatunti vaihtuu valoisaan aamutuntiin. Suomi liittyi mukaan lähinnä siksi, että aikaero tärkeisiin kauppakumppaneihin pysyisi samana.
Kesäaikaa kokeiltiin Suomessa jo 1942, mutta se otettiin uudelleen käyttöön v. 1981. Katso tarkemmin kesäaika
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/7c1805a7-8bd7-4ea3…
Tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa, sillä erikoiskirjastoja ja oppilaitoskirjastoja on satoja, eikä niiden määrästä saati kirjastokorttikäytännöistä ole tarkkaa tietoa. Osoitteessa http://hakemisto.kirjastot.fi voit tutkia kunnankirjastoja. Siellä on listattu 42 seutuyhteistyöyksikköä, joilla pääsääntöisesti käy sama kirjastokortti (esimerkiksi Helmet-kirjastot pääkaupunkiseudulla).
Kirjastot.fi-sivustolla on myös listoja ammattikorkeakoulu- ja ammattioppilaitoskirjastoista, yliopistokirjastoista ja erikoiskirjastoista, mutta nämäkään listat eivät ole kattavia. Erilaisia kirjastokortteja (tai muita lainausrekisterikäytäntöjä, pienissä kirjastoissa ja oppilaitoskirjastoissa ei aina ole korttia) Suomessa on siis vähintään useita satoja.
Aukusti Salon Meidän lasten aapisessa on kertomuksen alkuosan sisältävä lyhennelmä Ilmari Kiannon Ruoka-Jussista. Kokonaisuudessaan Ruoka-Jussi on esimerkiksi Urho Somerkiven ja kumppanien Lasten neljännessä lukukirjassa sekä Iikka ja Hanna Kankaisen Iloisessa lukijassa. Alun perin tarina ilmestyi Kiannon Turjanlinnan satukirjassa vuonna 1915.
Samaa näytelmää ovat koululaiset ilmeisesti esittäneet hieman eri nimillä muuallakin 50-luvulla, sillä samantyyppisestä näytelmästä on kysytty aiemminkin. Valitettavasti tietoa näytelmästä löytyy niukasti.
Näytelmää ei ole Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ylläpitämässä Näytelmät.fi -tietokannassa, johon on listattu lähes kaikki Suomessa esitetyt näytelmät. Teksti on voitu julkaista koulun oppimateriaalissa, mutta finna.fi-hakujen kautta ei ole löytynyt mitään sopivaa.
Uuraisten Portti -lehden numerosta 6 löytyy seuraavanlainen lyhyt kuvaus näytelmästä, joka vaikuttaisi olevan sama. Kuvaus on kuitenkin 90-luvun alusta, joskin tapahtuma, jossa näytelmä on esitetty haki 60-luvun alun henkeä. Näytelmän kirjoittajaksi...
"Porilaiseksi", johon Linna Täällä Pohjantähden alla -kirjansa toisessa osassa viittaa sanoin "porilainen karvalakki oli väärin päin päässä, sarvet edessäpäin", kutsuttiin seuraavanlaista turkislakkia:
Tampereen museot
Legenda juontaa juurensa jo esikristillisiin aikoihin, ja siltä ajalta ovat peräisin myös tarinat lohikäärmeistä. Jotkin vanhoista alkujuurista sijoittuvat Egyptiin, ja on hyvin mahdollista, että lohikäärmekin on saanut alkunsa krokotiileistä. Pyhä Yrjö perustuu tarinoihin kristityksi kääntyneestä ja marttyyrikuoleman kokeneesta Rooman legioonan ratsumiehestä, joka eli noin 300-luvulla. Lohikäärmelegenda yhdistettiin Pyhään Yrjöön vasta 1200-luvulla. Taru on sijoitettu milloin Egyptiin, milloin Palestiinaan. Pyhän Yrjön ja lohikäärmeen kamppailu kuvaa valon voittoa pimeyden voimista.
Itse lohikäärmekin on ikivanha taruolento, ja tunnettu ympäri maailmaa. Kiinaa myöten.
https://www.aikakone.org/leena/dragons.htm
Porissa vuokrataan liikuntavälineitä kaupungin vapaa-ajanvirastosta (pori.fi/vapaa-aika/valinevuokraus), mutta sillä listalla en tällä hetkellä suksia nähnyt. Kannattaa kysyä asiaa (puh. 044 701 1421 tai valinevuokraus@pori.fi). Porin kaupungin kierrätyskeskuksesta (Savipajankatu 8) saa myös hankittua erilaisia suksia varsin edullisesti.
Lauri Törhösen ohjaama "Hylätyt talot, autiot pihat" sai elokuvaensi-iltansa helmikuussa 2000. Elokuvan pohjalta tehtiin myös 3-osainen televisiosarja, jossa sisälsi runsaasti uutta dokumenttiaineistoa sekä Aarnen ja Martan rakastelukohtauksen, johon kysyjäkin viitannee. Sarja näytettiin ensimmäisen kerran MTV3-kanavalla syyskuussa 2002.
Näin ollen tämä elokuvan sekä televisiosarjan pieni sisällöllinen ero selittää asian.
Itse elokuva on katsottavissa esimerkiksi KAVIn Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä tai saatavissa, vähintään kaukolainana, DVD-muodossa kirjastoista eri puolilta Suomea.
3-osaista televisiosarjaa emme valitettavasti ainakaan vielä pystyneet paikallistamaan katsottavaksi.
Lisätietoja elokuvasta muun muassa...
Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja valikoimissamme on myös somalin kielistä kirjallisuutta. Somalin kielistä kirjallisuutta, löytyy Helsingissä Pasilan pääkirjastosta, mutta myös muista kirjastoista kuten Vuosaaresta ja Itäkeskuksesta. Myös Espoossa ja Vantaalla on kirjoja somalin kielellä. Mikäli et asu pääkaupunkiseudulla, voit pyytä kotikuntasi kirjastoa kaukolainaamaan kirjoja sinulle.
Somalinkielinen aineisto löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisluettelosta Helmetistä http://www.helmet.fi kun valitset palvelun etusivulta sanahaun ja kirjoitat hakulaatikkoon kaksi tähteä eli **. Sen jälkeen valitset Kieli-alasvetovalikosta kieleksi somali. Voit rajata hakuasi vielä Aineisto-...
Fennica-tietokannan mukaan ainoa varsinainen runokäännös on Kirjayhtymän vuonna 1977 julkaisema Huilunsoittaja : Runoja 1895 - 1941, suomentajana Anna-Maija Raittila. Romaaniin Lasihelmipeli (Das Glasperlenspiel) sisältyvät runot on kääntänyt Elvi Sinervo. Ne on julkaistu myös vuonna 1972 (Kirjayhtymä) kirjassa Josef Knechtin jälkeenjääneet teokset : koululaisen ja opiskelijan runot.
Heikki Poroila
Soveltuvin lienee Essi Mäkelän Islanti = Lýðveldið Ísland, mutta myös Anne Ragnhild Nässin Islantikirjaa saattaisi kannattaa vilkaista, vaikka osa sen tekstistä onkin selvästi 5-vuotiasta vanhemmille lapsille suunnattua.
Tässä muutama toiveeseesi sopiva täsmävinkki tämän vuoden uutuuksista: Heidi Silvan: Kuinka särkeä sydän?Briitta Hepo-oja: Amalia A ja kosmiset kiemuratCatherine Doyle: Kruunun tyttäret Lisää sopivaa luettavaa voit etsiä myös Outi-verkkokirjaston Nuorten kirjasto -sivulta. Sivun lukuvinkkikarusellista löytyy monenlaisia listoja eri aiheista, esimerkiksi Nuoruuden kesäpäiviä ja tulevaisuuden haaveita | OUTI-kirjastot (finna.fi)Viime vuonna ilmestyneitä kirjoja esiteltiin tammikuun Kirjasaari-tapahtumassa, jonka kirjalistat löytyvät myös em. sivulta. Toiveesi mukaisia kirjoja voisi löytyä vaikkapa näiltä listoilta: Kirjasaari 2024: Vampyyrejä ja vihanneksia - nuorten sarjakuvia | OUTI-kirjastot (finna.fi), Kirjasaari 2024: Nuorten...
BD-levyjä voi katsoa blu-ray-laitteella. Nämä laitteet käyvät myös dvd-levyjen katseluun.
3D-elokuvien katseluun tarvitaan sopiva televisio, lasit ja 3D-yhteensopiva blu-ray-soitin.
Tekniikan maailma sanoo asiasta seuraavaa: "Kolmiulotteisten elokuvien ja muun yhteensopivan materiaalin katseluun tarvitaan 3D-tekniikalla varustettu televisio ja siihen sopivat aktiiviset 3D-lasit. Lasit ovat ainakin toistaiseksi merkkikohtaisia."
"Jos elokuvia haluaa kotona katsoa kolmiulotteisina, 3D-laseilla varustetun television lisäksi tarvitaan vielä 3D-blu-ray-soitin. Kokonaisuuden kolmas komponentti on laitteita yhdistävä hdmi 1.4 -liitäntä, jota ilman 3D-kuvaa ei saa näkyviin."
Aiheesta lisää tästä linkistä:
http://tekniikanmaailma.fi/kuva-ja-aani...
Koneen malli tai sarjanumero ei kuvasta selviä, joten sen perusteella iänmääritystä on hieman haastavaa tehdä.
Sarjanumeron perusteella Underwood-kirjoituskoneiden valmistusvuotta voi etsiä täältä: https://typewriterdatabase.com/underwood.618.typewriter-serial-number-database
Törmäystesteissä käytettävät nuket ovat edelleen voittopuolisesti keskikokoisen miehen mallin mukaisia – siitäkin huolimatta, että joidenkin tutkimusten mukaan naisilla on miehiä suurempi tilastollinen todennäköisyys kuolla tai loukkaantua vakavasti auto-onnettomuudessa. Toki naisten – kuten myös lasten – mittoja vastaavia nukkeja on tehty: ensimmäinen naisnukke "Sierra Susie" valmistui vuonna 1970; vastaavaa lapsimallia saatiin odottaa vuoteen 1991.Today's Sophisticated Crash Dummies Evolved From Flying Pigs (roadandtrack.com)
Kirjastot tekevät kirjahankintansa nykyään pääosin muutaman suuren tukkujakelijan kautta EU:n kilpailutussääntöjen takia, vaikka pienemmillä paikkakunnilla perinteinen oman kirjakaupan suosiminen saattaa sekin olla mahdollinen. Tärkeintä on tällöin tarjota uutuuskirja näille välittäjille, jotta ne voivat tarjota kirjan ostajille eli kirjastoille. Miten kirjaa yleisellä tasolla mainostaa, on sitten eri asia, mutta teknisesti ottaen kirjastoille on helpointa ostaa kirjansa näiltä välittäjiltä. Yleensä ns. suoraostoja tehdään vain sellaisissa tapauksissa, ettei kirjaa ole saatavana muuten kuin suoraan kustantajalta tai julkaisijalta.
Kaksi tärkeintä kirjastoille aineistoa välittävää tukkuria ovat Booky.fi (tuotetiedot@booky.fi), jonka...
Myöhästymismaksu on aikuisten aineistosta on 20 senttiä päivältä. Kolmesta päivästä tulee siis yhdestä kirjasta 60 senttiä myöhästymismaksua. Maksun voi maksaa kirjan palautettuaan kirjastossa tai nettipalvelun kautta verkossa. (https://www.helmet.fi/maksukaista/)
Jos kirjasta ei ole varauksia eikä sitä ole jo uusittu viittä kertaa, voi lainan uusia netissä kirjautumalla omiin tietoihin HelMet-sivuilla (www.helmet.fi).
Sekä uusiminen että nettimaksaminen onnistuu vain, jos korttiin on liitetty PIN-koodi. Jos PIN-koodia ei ole, voi lainan uusia pyytämällä sitä HelMet-chat-palvelussa tai laittamalla sähköpostia omaan kirjastoon (yhteystiedot löytyvät myös HelMet-sivustolta). Tällöin täytyy tietää kirjastokortin numero.
Valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei ole suomenkielistä Jevgeni Jevtusenkon elämäkertaa. Englanninkielinen elämäkerta A precocious autobiography (1963) on saatavilla Pasilan kirjavarastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1319411
Aki Sirkesalon laulu Pikku ihminen löytyy nuottina kokoelmasta Ipanapa laulukirja (Paasilinna 2011). Tässä suora varaus/tilauslinkki: https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2004001~S9*fin.
Heikki Poroila
